”Maailma on muuttunut lapsuuden ajoista”, toteaa Eija Korhonen Aitorannan pihalla Tampereella ja hymyilee.
1960-luvun alussa hän oli samalla pihalla äitinsä ja siskonsa kanssa seurakunnan järjestämällä äiti–lapsi-leirillä. Silloin vammaisille lapsille oli vain vähän järjestettyä toimintaa ja yhteiskunnan asenteet huomattavasti nykyistä jyrkemmät. Leirillä vanhemmille syntyikin ajatus Pirkanmaan CP-yhdistyksen perustamisesta. CP-vammaisille haluttiin tarjota eväitä normaaliin elämään ja tulevaisuuteen.
Edes koulutus ei ollut 1960-luvulla itsestäänselvyys. Korhonen pääsi opintielle vain vanhempiensa kovan taistelun ansiosta.
”Kun sitten sain päästötodistuksen, rehtori kysyi minua saman tien töihin koulunkäynninohjaajaksi”, kertoo Eija Korhonen. Ohjaajan toimessa hän jatkoi vielä 2003 tapahtuneen halvaantumisen jälkeenkin. Eläkkeelle Korhonen jäi 2016 Kalevan koulusta. Koulun purkaminen on herättänyt hänessä huolen erityislasten pärjäämisestä nykyisessä koulumaailmassa.
Pirkanmaan CP-yhdistyksen puuhaväkeä kokoontui perjantaina Aitorannassa. Takana Veera Viinikainen (vas.), Eila Virtanen, Pentti Vuorinen. Edessä Jouni Leppänen, Kari ja Eija Korhonen, Anja Kärkkäinen ja Mikko Hakkarainen.
Järjestötoiminnan yhtenä haasteena Korhonen näkee lasten ja nuorten saamisen mukaan toimintaan. Ongelma on osin positiivinen, koska se kertoo nykypäivän mahdollistavan useamman väylän verkostoitua ja löytää mielekästä tekemistä. Erityslapset huomioidaan ja verkostoja tarjotaan jo päiväkodeista lähtien. Yhdistyksiin liitytäänkin tänä päivänä vasta aikuisiässä.
Vuosien varrella syntyneet ystävyyssuhteet ja tekemisen tarve pitävät Eija Korhosen mukana Pirkanmaan CP-yhdistyksen toiminnassa.
Vaikka maailma on muuttunut parempaan suuntaan, se ei ole vielä valmis. Esimerkiksi avustajan mukaan saaminen esimerkiksi kulttuuritapahtumiin ei ole aina aivan ongelmatonta. Myös asenneilmapiirissä on vielä paljon tehtävää.
”Sote-uudistus pelottaa hieman. Miten käy pienten yhdistysten ja toimijoiden, kun määrärahat supistuvat. Pienet jäävät helposti jalkoihin”, pohtii Eija Korhonen yhdessä Anja Kärkkäisen kanssa.
Pirkanmaan CP-yhdistyksen tarjoamat tapahtumat ja matkat, sekä kerho- ja liikuntatoiminta ovat 250-päiselle jäsenistölle merkittävä lisä hyvinvointiin. Myös yhdistyksen neuvontapalvelu koetaan tärkeäksi.
Vammaiset tuppaavat edelleen unohtumaan massalta. Siitä kertoo sekin, että Eija Korhonen on ensimmäinen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkillä palkittu CP-vammainen henkilö.
Eija Korhonen tyttärensä seurassa Säätytalon portaiden edessä kunniamerkkien jakotilaisuuden jälkeen.
