Tampereen Pride-viikko alkaa pian: tätä on luvassa – Iloisten tapahtumien rinnalla vaaditaan tasa-arvoa niin kirjastoihin kuin terveys­keskuksiin

Tampereen Pride-viikolla on tänä vuonna selkeä paikallinen teema. Iloisen menon ohella tavoitteena on, että julkiset palvelut ottaisivat vähemmistöt paremmin huomioon toiminnassaan. Yhdenvertaisuutta vaaditaan laissa, mutta käytännössä se ei välttämättä vielä toteudu.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta marssittiin Tampereella myös kesäkuussa 2019.

4.6. 7:08

Aamulehti

Tasa-arvoa juhlitaan ja vaaditaan jälleen sateenkaaren väreissä Tampereella. 6.–11. kesäkuuta järjestetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävä Manse Pride.

Kahtena edellisenä vuonna viikkoa on vietetty kaupungissa pandemian vuoksi ainoastaan etänä, mutta tänä vuonna järjestetään kymmeniä erilaisia sateenkaariteemaisia tapahtumia, kuten elokuvanäytöksiä, bileitä, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia.

Viikko huipentuu lauantaina 11. kesäkuuta keskustassa mielenosoituskulkueeseen ja sen jälkeen Sorsapuistossa järjestettävään juhlaan, jossa on luvassa musiikkia ja esityksiä.

”Pridehan tarkoittaa ylpeyttä, ylpeyttä itsestä. Tämä on se yksi kerta vuodesta, kun meidän aiheita tehdään laajalle yleisölle tutuksi ja tullaan näkyviksi”, sanoo Sinuiksi ry:n toiminnanjohtaja Mikko Ala-Kapee.

Tavoitteena on tarjota iloa, kiinnostavaa tekemistä ja tapahtumia, joihin vähemmistöjen on luontevaa ja turvallista osallistua. Sen ohella kaikessa punaisena lankana kuuluu yhdenvertaisuuden vaatimus.

”Niin, että kaupunki olisi turvallinen ihan kaikille myös muina aikoina kuin Pride-viikolla”, Ala-Kapee tiivistää.

Mikä?

Manse Pride

Tampereella vietetään Pride-viikkoa 6.–11. kesäkuuta.

Järjestäjinä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eteen työtä Pirkanmaalla tekevä Sinuiksi ry (ennen Pirkanmaan Seta) ja Tampereen kaupunki.

Ohjelmassa yli 50 tapahtumaa. Maanantaista lauantaihin muun muassa luentoja, työpajoja, kohtaamispaikkoja, taide-esityksiä ja juhlia.

Ei vain huoneentaulu

Ala-Kapeen mukaan syrjinnän kieltävät lait eivät toteudu Suomessa riittävän hyvin, ja siihen tarvitaan muutos.

Suomessa on voimassa tasa-arvolaki ja vuonna 2015 voimaan astunut yhdenvertaisuuslaki. Ne kieltävät vähemmistöjen syrjinnän ja velvoittavat viranomaisia ja työnantajia edistämään yhdenvertaisuutta.

Vuonna 2015 lakiin lisättiin vaatimus siitä, että ketään ei saa syrjiä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Ala-Kapeen mukaan päivitys ei kuitenkaan näy läheskään kaikkialla käytännössä.

Hän toivoo, että niin kirjastoissa kuin terveyskeskuksissa varmistettaisiin, että vastassa on osaavia, kunnioittavia ihmisiä, turvallinen ilmapiiri ja selkeästi näkyvillä oleva lupaus siitä, että lakeja noudatetaan.

Seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti ei näy ulospäin, ja vähemmistöön kuuluva joutuu usein jännittämään sitä, miten tulee vastaanotetuksi. Ala-Kapee katsoo, että lakien myötä yhteiskunnalla on velvollisuus varmistaa, että kaikilla on tervetullut olo.

Käytännössä teemaviikolla halutaan kannustaa julkisia toimijoita päivittämään yhdenvertaisuussuunnitelmia ja pitämään niistä kiinni.

”Ne tulee tehdä näkyväksi ja henkilökuntaa tulee kouluttaa siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, etteivät ne ole tyhjiä lupauksia. Ei missään nimessä sitä, että kopioidaan vain tällainen huoneentaulu odotushuoneen seinälle.”

Sinuiksi ry:n toiminnanjohtaja Mikko Ala-Kapee. Arkistokuva vuodelta 2018.

Ilman pelkoa vastaanotolle

Ala-Kapee pitää teemaa tärkeänä ja ajankohtaisena, kun sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan. ”Aiemmin sote-palveluissa nämä kysymykset ovat olleet rempallaan. Nyt kun rakennetaan tätä uutta hyvinvointialuetta, sama ei yksinkertaisesti saa tapahtua.”

Toiminnanjohtajan mukaan olisi tärkeää, että kaikki voisivat saapua esimerkiksi lääkärin vastaanotolle ilman pelkoa.

”Se ei tapahdu, ellei sitä etukäteen osoiteta. Eihän aiempien huonojen kokemusten nujertamalla ole luottoa lähteä käyttämään palveluita, jos joutuu varautumaan siihen, että ehkä minut jälleen mitätöidään tai en tule kuulluksi, tai jos jää sellainen olo, että tuo ihminen ei hyväksy minua.”

Ala-Kapeen mukaan pahimmillaan kyse voi olla eheyttämisestä eli siitä, että esimerkiksi itsensä hyväksymisen kanssa kipuilevan potilaan seksuaalisuutta saatetaan yrittää muuttaa.

Eheyttäminen on kielletty monissa Euroopan maissa. Suomessa kieltoa vaativa kansalaisaloite eteni eduskuntaan viime vuonna.

Ei pinkkipesulle

Samalla kun ihmisoikeusliike on siirtynyt marginaalista kohti valtavirtaa, yritykset ovat haistaneet rahan. Sateenkaaren väreissä myydään kesäkuussa sitä sun tätä, mutta mainostajia kritisoidaan siitä, että oikeat toimet jäävät puuttumaan.

Ala-Kapee on tehnyt selkeän rajauksen. Jos yritys haluaa olla yhteistyökumppanina mukana, yhdenvertaisuutta täytyy myös edistää omassa toiminnassa. ”Muuten se on mielestäni mautonta, ihan suoraa pinkkipesua, eikä siinä kanneta vastuuta ihmisten hyvinvoinnista.”

Pride-marssi Tampereella 2019.

Rikos vielä 1970-luvulla

Ympäri maailmaa järjestettävien pride-kulkueiden esikuvana pidetään 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa pidettyjä mielenosoituksia. Englanninkielinen pride-sana on vakiintunut Suomessakin järjestettävien tapahtumien nimeksi, vaikka ensi kertaa Helsingissä 1975 järjestetty tapahtuma kantoi tuolloin nimeä Vapautuspäivät.

Vähemmistöjen juhlia ei ole aina voitu pitää nykytyyliin, eikä tasa-arvotyötä voinut tehdä avoimesti. Homous oli Suomessa rikollista vuoteen 1971 asti, ja vielä sen jälkeen julkinen kehottaminen homoseksuaalisiin tekoihin oli rangaistavaa aina vuoteen 1999.

Tästä syystä kun Sinuiksi ry:n edeltäjä perustettiin 1970-luvulla, yhdistys oli virallisesti yksinäisille ja perheettömille, ja todellinen tarkoitus piti jättää itse pääteltäväksi.

Sittemmin toiminta on voinut nousta maan alta ja pride-tapahtumat ja kulkueet keräävät isoja väkijoukkoja. Kaikki, jotka kannattavat tasa-arvoa, ovat tervetulleita, Ala-Kapee sanoo.

Jokaisella vähemmistön edustajalla ei silti ole vieläkään yhtäläisiä mahdollisuuksia olla julkisesti omia itsejään. Niille, jotka eivät voi turvallisesti sitä tehdä, ei haluta aiheuttaa enempää huolta. ”Siksi me sanomme, että yhdistys marssii niiden puolesta, jotka eivät itse, ymmärrettävästi, voi.”

Minne?

Pride-tärppejä

Erilaisia tapahtumia järjestetään kymmeniä. Toimitus valitsi tärpin joka päivälle. Koko ohjelma osoitteessa mansepride.fi.

Maanantai: Speed friending opiskelijoille. Tutustumista pikanopeudella. Uusien ihmisten kanssa tutustutaan apukysymysten avulla. Paikalla lautapelejä ja naposteltavaa. Hervannan kampuksen päätalo. Kello 17–21. Maksuton.

Tiistai: Sateenkaarisenioreiden tapaaminen. Kahvittelua ja kuulumisten vaihtoa. Kaupungin vanhusvaltuutettu kokoaa evästystä yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon. Sinuiksi ry:n toimisto, Näsilinnankatu 48. Yli 60-vuotiaille. Kello 14–16.

Keskiviikko: Kirjailijavieras Tiina Tuppurainen. Lgbtq-kulttuuria ja luokkaeroja teoksissaan käsittelevä kirjailija vieraana pääkirjasto Metsossa. Tapahtuma on myös osa Annikin runofestivaalien off-ohjelmistoa. Kello 17.

Torstai: Suurten queer-uutisten ilta Vapriikissa. Vanhojen uutisten kautta tutustutaan siihen, miten lgbt+-ihmiset ovat näkyneet lehdistössä. Kello 17–18.30. Maksuton ja ikärajaton.

Perjantai: Vinokino-näytös: Firebird. Neuvosto-Viroon sijoittuva rakkaustarina Niagara-elokuvateatterissa. Virolais-brittiläinen elokuva vuodelta 2021. Kello 19. Lippu 8 euroa. K-12.

Lauantai: Marssi ja juhlia. Kulkue järjestäytyy kello 14.30 alkaen Koskipuistossa. Sorsapuistossa esiintyy muun muassa rap-duo Sofa. Illalla täysi-ikäisten iltabileet, legendaariset Leimarit Yo-talolla.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut