Reuharinniemessä palavat taas tulet – uutta tietoa esi-isistä - Hyvä elämä - Aamulehti

Reuharinniemessä palavat taas tulet – uutta tietoa Näsijärven rannoille leiriytyneistä esi-isistä

Tuoreen tutkimustiedon mukaan Näsijärven alueella on puhuttu ammoin saamea. Arkeologi Kreetta Lesellin mielessä on yksi kysymys, johon hän haluaisi vastauksen Reuharinniemeen leiriytyneiltä rautakauden ihmisiltä.

Tulet syttyvät Reuharinniemen lapinraunioilla Tampereella lauantaina iltapäivällä. Tilaisuudessa voi muistella aiempia sukupolvia ja omia, edesmenneitä läheisiä.

5.11. 6:30

Aamulehti

Kielitieteen mukaan saamelaiset asuttivat laajoja alueita Suomessa ennen nykysuomalaisten esi-isiä. Saamelaisia eli 1500 vuotta sitten esimerkiksi Pohjanmaalla.

Nyt on saatu tietoa siitä, että saamea on nähtävästi puhuttu myös Näsijärven alueella. ”Tämä on ihan uutta tutkimustietoa”, kertoo Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kreetta Lesell .

Näsijärven rannalla Tampereen Reuharinniemessä sijaitsee kaksi muodoltaan pyöreää lapinrauniota.

”Reuharinniemen asukkaat ovat eläneet metsästyksellä, kalastuksella ja keräämällä marjoja ja muuta ruokaa luonnosta. He ovat todennäköisesti kiertäneet eri vuodenaikoina parhaille metsästyspaikoille ja kokoontuneet mahdollisesti suuremmalla joukolla talvisin yhteen. Historialliselta ajalta tiedetään, että varsinkin kolttasaamelaiset elivät keskitalvella talvikylissä.”

Lapinraunioden sijainti

Lapinrauniot sijaitsevat avokalliolla Reuharinniemen eteläkärjen pohjoisrannalla noin 30 metrin etäisyydellä rannasta.

Pyhäinpäivän tapahtuman järjestää Reuharinniemen lapinraunioiden adoptoijat ry. Tulet syttyvät kello 16.

Ei saada dna:ta

Tutkimusten perusteella Reuharinniemessä on kyseessä hautaröykkiö, johon on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Ilmeisesti ennen lapinraunioiden rakentamista paikalla on sijainnut pieni, lyhytaikainen pyyntileirityyppinen asuinpaikka, joka ajoittuu joko kivikauden lopulle tai varhaiselle pronssikaudelle.

Lesellin mukaan nykytiedon valossa saattaa olla niin, että Reuharinniemessä ovat kyseessä nimenomaan saamelaisten metsästäjäkeräilijöiden tekemät haudat. Varmuutta on kuitenkin vaikea saada. ”Vainajien luut ovat palaneet, joten niistä ei saada dna:ta. Hautalöydöt on ajoitettu aikaan 708–883 jKr.”

Sisämaasta löytyneitä hautaröykkiöitä kutsutaan yleisesti lapinraunioiksi. On tyypillistä, että niiden kaltaisia muinaisjäännöksiä löytyy kauniilta paikoilta järvien rannoilta. Lesellin mukaan kiviröykkiöillä saattoi olla muukin kuin hautamerkitys. ”Niitä on voitu pitää maamerkkeinä.”

Miltä tuon ajan ihmiset näyttivät, Kreetta Lesell?

”He olivat nykyihmisen kaltaisia, mutta mahdollisesti lyhyempiä. He pukeutuivat nahkaan ja turkiksiin. Muualla tehtyjen ruumiskalmistolöytöjen mukaan myös villaa oli jo käytössä.”

Mitä haluaisit kysyä heiltä, jos se olisi mahdollista?

”Ainakin sen, mitä voisin oppia heiltä.”

Mistä Näsijärven rannalla rautakaudella istuneet ihmiset mahtoivat unelmoida?

”Varmaan samoista asioista kuin nykyihmisetkin, että lapset pysyisivät terveinä ja heille kävisi elämässä hyvin.”

Kaunis jatkumo

Lesell kertoo Reuharinniemeen leiriytyneistä ihmisistä lapinraunioilla järjestettävässä tilaisuudessa pyhäinpäivänä. Paikalla sytytetään kello 16 tulet menneiden sukupolvien muistoksi. Tapahtuman järjestämisessä on ollut koronan takia tauko. Aiempina vuosina paikalla on ollut parhaimmillaan yli satapäinen yleisö.

”Tulien sytyttäminen jatkaa perinnettä ja luo uusia juuria nykyiseen elämänmenoon, jossa muutetaan paljon. Tulien äärellä jokainen voi muistella aiempia sukupolvia ja omia, edesmenneitä läheisiään. Tilaisuudessa syntyy pitkä, kaunis jatkumo menneestä tähän päivään”, Lesell toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut