Kimmo Ohtonen 40 vuotta: luontotoimittajaa kiinnostavat ennen kaikkea ihmiset - Hyvä elämä - Aamulehti

Kimmo Ohtonen tunnetaan luontotoimittajana mutta häntä kiinnostavat ennen kaikkea ihmiset: ”Itseäni on aina kiehtonut, miksi olemme juuri sellaisia kuin olemme”

Kimmo Ohtonen on ollut avoin omasta vaikeasta lapsuudestaan väkivaltaisen isän ikeessä ja toivoo sen toimivan vertaistukena muille samaan tilanteeseen joutuneille.

Kimmo Ohtonen tunnetaan suurena luonnon ystävänä. Ärsyttääkö luonto häntä koskaan? – Ei, mutta ihmiset, jotka eivät kunnioita luontoa, ärsyttävät, hän sanoo.­

21.1. 11:12

Lumimyrsky valkaisee maiseman, mutta Kimmo Ohtonen ei ole millänsäkään. Hän heittäytyy kuvaajan pyynnöstä selälleen hankeen, piehtaroi minuuttitolkulla kinoksissa ja ottaa lopuksi lumipesun kasvoilleen.

– Hyvältä tuntui, hän sanoo ja nauraa.

Mutta ihmekös tuo. Ohtonen tunnetaan armoitettuna luontoihmisenä ja Ylen luonto-ohjelmien dokumentaristina, jonka sydän sykkii erityisesti kotimaisille villieläimille.

Moni muistaa Norppauinti-tempauksen. Elokuussa 2012 Ohtonen ui yhdessätoista päivässä 140 kilometriä Savonlinnasta Lappeenrantaan ja keräsi uhanalaiselle saimaannorpalle yli 134 000 euroa. Tietysti hän pienen lumituiskun kestää.

Päivät läppärin ääressä

Hetken päästä kahvilanpöydässä istuu vaivautuneen oloinen mies. Ohtonen paljastaa, että luontokuvaus ja metsissä samoilu ovat oikeastaan aika pieni osa hänen ammattiaan.

Kimmo Ohtonen

Syntyi 1981 Keravalla. Asuu Pornaisissa.

Täyttää 40 vuotta perjantaina 22. tammikuuta.

Toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja

Palkittiin Norppauinti-tempauksestaan Kultaisella Venlalla vuoden tv-tekona 2013.

Esikoisteos Karhu – voimaeläin oli ehdokkaana Tieto-Finlandiaksi, Vuoden luontokirjaksi sekä Bonnierin vuoden kirjaksi 2016. Fantasiaromaanit Ikimaa – Kuiskaajien Kilta (2019) ja Ikimaa – Soturin tie (2018).

Tosiasiassa hänenkin aikansa kuluu pitkälti lämpimissä sisätiloissa läppärin ääressä. Repertuaariin kuuluvat muun muassa artikkelien kirjoittaminen Apu-lehteen ja erilaisten tapahtumien ja paneelikeskustelujen juontaminen. Työn alla on myös fantasiaromaanisarja Ikimaan kolmas osa. Sen olisi tarkoitus ilmestyä myöhemmin keväällä.

– Milloinkahan olisin viimeksi ottanut luontokuvan? Siitä on oikeasti aikaa, Ohtonen aprikoi.

Ohtosen esikoisteos Karhu – voimaeläin ilmestyi 2016. Omakohtainen luontokirja oli ehdokkaana Tieto-Finlandiaksi, Vuoden luontokirjaksi sekä Bonnierin vuoden kirjaksi ja keräsi runsaasti palstatilaa. Sen myötä Ohtonen sai maineen metsien miehenä. Häntä itseään kiinnostavat silti kaikkein eniten ihmiset.

– Saattaa kuulostaa tosi pompöösiltä, mutta koen olevani ennen kaikkea tarinankertoja. Itseäni on aina kiehtonut, miksi me ihmiset olemme juuri sellaisia kuin olemme. Kiinnostun heti, jos kuulen jonkun olevan jostain asiasta kanssani eri mieltä, Ohtonen sanoo.

Televisio on tunnemedia

Tarinankerrontaan Ohtonen kertoo vihkiytyneensä Britanniassa. Hän aloitti opinnot Manchesterin yliopiston dokumenttiosastolla vuonna 2003 ja pääsi työharjoitteluun ITV:lle, Britannian vanhimmalle kaupalliselle televisiokanavalle. Harjoittelu laajeni pian kokopäiväiseksi työksi.

Ohtonen toimi kolmen vuoden ajan ohjaajana ja taustatoimittajana ajankohtaisohjelmassa Tonight with Trevor McDonald. Käsiteltävät aiheet heijastelivat monesti yhteiskunnan tummempia puolia: pedofiliaa, perheväkivaltaa ja rikollisuutta.

Englannissa viettämiään vuosia Ohtonen kutsuu omaksi tv-kerronnan koulukseen.

Ystävällisyys ja toisten huomioon ottaminen ovat Kimmo Ohtoselle tärkeitä arvoja. Sen hän on perinyt äidiltään. Isä oli toista maata. ­

– Briteissä ymmärretään, että televisio on ennen kaikkea tunnemedia. Koskaan ei riittänyt, että mukaan saadaan kovaa asiaa. Tunteet ja tarinankerronta olivat aina keskiössä, tähän myös katsojat olivat tottuneet. Varmaan siksi myös haastateltavat oli yllättävän helppo saada puhumaan avoimesti tunteistaan.

Terapia tehty terapiassa

Ohtonen on halunnut olla avoin myös oman elämänsä suhteen. Esikoisteoksessaan ja kirjan julkaisua seuranneissa haastatteluissa hän avautui vaikeasta perhetaustaan. Ohtonen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa väkivaltaisen, perhettään viikoittain pahoinpidelleen isän komennossa. Metsistä muodostui hänelle henkireikä.

Ohtonen sanoo, että päätökseen puhua vaikeista asioista vaikutti erityisesti se, että vielä nuoruudessaan hänellä oli tapana vaieta kokemuksistaan ja lakaista ne maton alle. Siitä aiheutui pelkästään pahaa.

Ei kipeistä muistoista avautuminen haastatteluissa silti helppoa ollut. Ohtonen kertoo jännittäneensä, miten ihmiset suhtautuisivat traumoistaan kertovaan toimittajaan.

– Joku kysyi, onko Karhu mulle terapiaprojekti, hän muistelee.

– Vastasin, että ei ole. Että oman terapiaprojektini olen tehnyt oikeassa terapiassa. Vuosien terapiakäynnit antoivat kuitenkin eväät ja työkalut käsitellä asiaa laajemmassa kontekstissa ja tarjota sitä kautta muille vertaistukea.

Äiti ylpeäksi

Ohtonen vaikuttaakin varsin mukavalta mieheltä. Hän ilmoittaa haluavansa maksaa toimittajan kahvin ja tarjoaa haastattelun päätyttyä vielä kyydin kotiin.

Ohtonen sanoo, että ystävällisyys ja toisten huomioon ottaminen ovat hänelle tärkeitä arvoja. Esimerkin hän sanoo saaneensa vuonna 2008 menehtyneeltä äidiltään.

– Äiti oli sosiaalityöntekijä ja kuskasi minua ja veljeäni mukanaan Näkövammaisten liiton leireille. Se oli hänen tapansa kasvattaa meitä humaaneihin arvoihin, vaikka hän ei pystynytkään suojelemaan meitä kotona, Ohtonen kertoo.

– Kuulostaa ehkä jeesustelulta, mutta ne ovat olleet tosi arvokkaita kokemuksia, ja hyvän tekeminen tulee varmastikin sieltä. Jos jonkun ihmisen haluan tehdä elämässäni ylpeäksi, niin se olisi juuri äiti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?