Aamulehti
Koomikko Pirjo Heikkilä on tehnyt niin paljon komiikkaa kiusallisista tilanteista ja möläytyksistä, että hänen kasvonsa ja äänensä yhdistää lähes samantien jonkinlaiseen nolostuttavaan törmäilyyn. Siihen on syypäänä etenkin Ylen verkkopalvelu Areenassa ja televisiokanavilla esitetty Pirjo-sarja, jonka päähenkilö on monelta osin Pirjo Heikkilää muistuttava Pirjo-hahmo.
Oikea Pirjo on kuitenkin älykäs ja välitön.
Pirjo Heikkilä
Koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja.
Syntynyt 3.4. 1980 Lahdessa.
Asuu Helsingissä kihlattunsa kanssa.
Koulutukseltaan ylioppilas.
Tuttu esimerkiksi sarjoista Hyvät ja huonot uutiset, Siskonpeti ja Pirjo.
Pirjo-sarjasta julkaistaan kolmas kausi maanantaina 17. elokuuta Yle Areenassa.
Pirjo-sarja on lyhyistä, noin viiden minuutin mittaisista jaksoista koostuva Ylen sarja, jossa Pirjo-niminen, kovasti Pirjo Heikkilää elämältään muistuttava henkilö joutuu erilaisiin noloihin tilanteisiin ja niistä pois pyrkiessään uppoaa yleensä vain syvemmälle suohon.
Heikkilä kertoo, että sarjasta piti alun perin tulla puolituntinen, mutta Yle pyysi lyhyempää formaattia. Idea Pirjo-hahmosta komedian päähenkilönä tuli tuotantoyhtiö Aito Medialta.
– Siitä haluttiin tehdä tosi tv:n näköinen fiktio, Heikkilä kertoo.
Heikkilä on kirjoittanut itse jaksot ohjaaja Lauri Nurkseen kanssa.
– Tapaamme, käymme läpi, mitä kummallekin on sattunut ja menemme tahoillemme kirjoittamaan. Sen jälkeen vielä tuotantoyhtiö käy kirjoittamamme läpi.
Heikkilä ja Nurkse eivät ole halunneet keksiä noloja tilanteista päästään, vaan kaikki ovat oikeasti jollekulle sattuneita – joko heille itselleen tai heidän kavereilleen. Heikkilä sanoo, ettei varasta sattumuksia keneltäkään, vaan on käyttänyt muiden elämiä sarjan aineksina luvan kanssa.
Tosipohjaisuus on varjopuoli sikäli, että kolmen kauden jälkeen nolot tilanteet on aikalailla käsitelty, eikä Heikkilä usko tekevänsä sarjaa enää lisää.
Kolmannen kauden jaksoja on kuvattu esimerkiksi Tampereen Työväen Teatterissa.
Kiusallisempaa kuin totuus
Sarjassa Pirjo-hahmo joutuu monille tuttuihin, kiusallisiin tilanteisiin, mutta jaksoissa tilanteet viedään normaalielämää astetta kireämmälle kiusallisuuden kierteelle.
– Niissä voi fantasioida, että mitä jos olisinkin ruvennut selittämään tätä asiaa ääneen kaupan kassalle tai hierojalle, Heikkilä sanoo.
Esimerkiksi ensimmäisellä kaudella Pirjo päätyy selittelemään mieshierojalle, ettei tullut vastaanotolle kosketeltavaksi eikä nauti käsittelystä millään tavalla.
Vaikka Heikkilällä ja Pirjo-hahmolla on paljon yhteistä, Heikkilä ei juuri ajattele sitä, luulevatko ihmiset sarjan kertovan täsmälleen hänestä.
– Joskus minua pyydetään ohjelmiin sillä perusteella, että olen ”kasvot häpeälle”. Silloin tekee mieli sanoa, että kyllä minä ihan pärjään elämässä ja elän joskus normaalistikin, koko elämäni ei ole sellaista törmäilyä.
Heikkilä asuu nykyään Helsingissä kihlattunsa kanssa. Jos Pirjo-sarjaa olisi jatkettu, sitä olisi saatettu kuvata myös pääkaupungissa. Ainakin Heikkilä toivoi, että osa jaksoista oltaisi voitu kuvata siellä.
Pirjo-sarjassa näkyy paljon Tamperetta: tuttujen paikkojen lisäksi sarjassa näkyy paikallisia näyttelijöitä ja tamperelaista muotia, kuten Uhana Designia.
Tampere kuvissa
Pirjo-sarja on kuvattu kokonaan Tampereella. Kuvauspaikkoina ovat toimineet esimerkiksi Kulttuuritalo Laikku, Finnkino Plevna, Galleria Rajatila Hämeenpuistossa, Yleisradion tilat Tohlopissa, Tullikamari, TTT ja Lielahtikeskus. Sarjan asuntokohtaukset on kuvattu Tammelantorin laidalla sijaitsevassa asunnossa.
Pirjo Heikkilä on asunut Tampereella 2000-luvun alussa. Heikkilä työskenteli Tampereella tarjoilijana ja siivoojana ja joutui myös useisiin pirjomaisen noloihin tilanteisiin.
– Kerran kaadoin kaljat asiakkaan syliin. Hän oli aivan ravoissaan, mutta kun ravintolapäällikkö käski tarjota seurueelle viisi siideriä korvaukseksi, asiakas leppyi saman tien, Heikkilä kertoo.
Vaikka Heikkilä onkin itse asunut Tampereella, syy sarjan kuvauspaikkaan on tylsempi: sarjan tuotantoyhtiö Aito Media toimii sekä Helsingissä että Tampereella, ja Tampereella yhtiöllä oli paljon valmiita, hyväksi havaittuja kuvauspaikkoja Uusi Päivä -sarjan jäljiltä. Tai niin Heikkilä ainakin arvelee.
– Minä vain istun autossa ja menen sinne, minne minut viedään.
Helsinkiin verrattuna Tampere on kuvauspaikkana tilavampi. Heikkilän mukaan ihmiset ovat ystävällisiä, vaikka pari kaupan asiakasta onkin kieltäytynyt muuttamasta ostosreittiään kuvausten takia.
– Tietysti se hävettää hirveästi, että häiritsemme ihmisiä ja viemme tilaa, Heikkilä sanoo.
Etenkin Lielahtikeskus on osoittautunut käteväksi kuvauspaikaksi, sillä siellä on samoissa tiloissa kauppoja, kahviloita, kirjasto, käyttökelpoisia käytäviä ja vessoja. Siellä myös ollaan totuttu kuvaamiseen, sillä myös Uusi Päivä -sarjaa kuvattiin kauppakeskuksessa. Keskus on myös sopivan tavallinen, sillä sarjan tapahtumapaikkana ei tarkoituksella ole Tampere.
– Tavoitteena on, että tapahtumapaikkana voisi olla mikä tahansa suomalainen kaupunki. Tamperelaiset varmasti tunnistavat tapahtumapaikkoja, mutta tuskin muut.
Asiaa tuntevat ihmiset tunnistavat sarjasta myös paljon tamperelaisen Uhana Design -vaatemerkin koruja ja vaatteita. Heikkilä kertoo, että siihen on syynä sarjan niinikään tamperelainen pukusuunnittelija Heli Valtonen.
Designin lisäksi sarjassa nähdään runsaasti paikallisia näyttelijöitä.
– Olemme käyttäneet varmaan kaikki tamperelaiset freelance-näyttelijät, Heikkilä arvelee.
– Kameran edessä näkyy harvemmin tamperelaisia näyttelijöitä, mikä on harmi. He ovat todella hyviä ja heitä voisi hyvin olla enemmänkin esillä.
Heikkilä on tehnyt jonkin verran esimerkiksi vakavaa teatteria, mutta on silti eniten kotonaan komediaa näytellessään tai kirjoittaessaan. Viime aikoina hän on työstänyt käsikirjoitusta ja lukenut äänikirjoja.
Huolet helpottavat komedialla
Kolmas kausi kuvattiin yhdessä pötkössä vuoden 2020 tammikuussa.
– Sitä ei kyllä huomaa, sillä maassa ei ollut yhtään lunta.
Jaksoja kuvattiin kolme päivässä. Ohjelman työryhmä on pieni, mikä mahdollisti tekemiseen keskittymisen sketsi kerrallaan.
Heikkilä on tehnyt lähes koko uransa ajan komediaa. Onko hauskojen sketsien tekeminen vaikeaa, jos itsellä on huono päivä?
– Itse asiassa jos on huolia, komedian tekeminen helpottaa. Silloin omat jutut unohtuvat hetkeksi, Heikkilä sanoo.
Sen sijaan energiaa vaativiin kohtauksiin sitä on hankala taikoa, jos oma olo väsynyt.
– Joskus tuntuu kuvaamisen jälkeen, että olinpa väsynyt ja ei siitä tullut mitään. Sitten katson kohtauksen ruudulta, eikä siitä mitään huomaa.
Heikkilä silti myöntää, ettei aina pysty katsomaan itseään omissa töissään ruudulta.
– Se riippuu valaistuksesta.
Pirjo-sarjan kolmas kausi kuvattiin Tampereella tammikuussa. Jaksoja tehtiin kolme päivässä.
Komiikan kautta näyttelijäksi
Heikkilä kertoo näytelleensä lapsesta asti, ja ajatelleensa lapsena ja nuorena ryhtyvänsä näyttelijäksi. Lukion jälkeen hän haki sekä Teatterikorkeakouluun että Tampereen yliopiston Nätyyn. Tampereella hän oli mukana Ylioppilasteatterin toiminnassa ja opiskeli Voionmaan opiston näyttelijälinjalla. Ovet näyttelijänkoulutukseen eivät silti auenneet.
Onneksi löytyi stand-up. Ensimmäisen keikkansa hän kävi katsomassa jo Tampereella, ja kiinnostus syttyi heti. Tampereelta Heikkilä muutti takaisin Lahteen, missä hänen ystävänsä sai hänet lopulta suostuteltua lavalle asti.
Stand upissa Heikkilää kiehtoo erityisesti mahdollisuus keksiä ja kirjoittaa omat juttunsa. Televisioon hän päätyi lämmiteltyään studioyleisöä ennen ohjelmien kuvauksia. Vuonna 2005 hän osallistui Get up, stand up -kykyjenetsintäohjelmaan Sub tv:llä ja sijoittui toiseksi. Kisan voitti Sami Hedberg.
Nykyään Heikkilä on lopettanut stand up -keikkojen tekemisen ja siirtynyt enemmän kameratyöskentelyn, käsikirjoittamisen ja äänitöiden pariin. Komedia on silti säilynyt hänen päätyönään.
– Vakavat työt eivät kiinnosta minua yhtä paljon. Jos yritän kirjoittaa draamaa, alan saman tien miettiä, miten saisin mukaan jotain typerää, etteivät roolihenkilöt olisi niin neutraaleja. Karikatyyrit kiinnostavat.