Vanhoillislestadiolaiset pitävät tiukasti kiinni perinteisestä avioliittokäsityksestä. Liike aikoo vaikuttaa osaltaan siihen, ettei evankelisluterilaisen kirkon nykyistä avioliittokäsitystä muutettaisi.
–Meille kysymys avioliittokäsityksestä on vakava asia. Se opillinen kysymys, jota ei ratkota edes sillä, että papeille annettaisiin asiassa omantunnon vapaus. Kirkon sisällä ei voi olla kahta oppikäsitystä, Suomen rauhanyhdistyksen (SRK) puheenjohtaja Matti Taskila sanoo.
Vanhoillislestadiolaisten suurin vuosittainen tapahtuma Suviseurat on parhaillaan menossa Äänekoskella Keski-Suomessa.
Viikonvaiheen aikana paikalle odotetaan noin 75 000 kävijää. Suviseurat näkyvät myös liikenteessä, sillä Nelostie voi ruuhkautua alueelle saapuvista seuravieraista.
Taskila on itsekin kirkolliskokousedustaja ja tuntee kirkon sisällä käytävän avioliittokeskustelun hyvin. Hän kuitenkin korostaa sitä, että vanhoillislestadiolainen liike ei lähde uhkailujen tielle, päättipä kirkko ajallaan avioliittokysymyksestä mitä tahansa.
–Suhtaudumme tähän rauhallisesti, emmekä esitä asian suhteen mitään uhkailuja. Olen itse osallistunut kirkolliskokousedustajana asiasta käytävään keskusteluun. Tuemme kirkkoa siinä, että se pysyisi perinteisessä kannassa eli siinä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, Taskila sanoo.
Taskila on kuitenkin realistinen sen suhteen, pidättäytyykö kirkko nykyisessä avioliittokannassaan miten pitkään. Hän tietää, että monen kirkollisedustajankin mieli on muuttunut sallivampaan suuntaan.
Mikäli kirkko muuttaa avioliittokäsitystään, vanhoillislestadiolaisille se on vakava pysähtymisen paikka.
–Jos tämä tilanne tulee vastaan, me pysähdymme keskustelemaan siitä, mitä se merkitsee. Me emme kulje tämän asian kanssa silmät ummessa. Tuemme kirkkoa niin kauan, kun sen sanoma perustuu Raamattuun ja kirkon tunnustus on sellaista, minkä me voimme hyväksyä, Taskila sanoo.
Homoseksuaali on lähimmäinen
Taskilan mukaan liikkeessä on tilaa myös homoseksuaaleille, mutta parisuhteessa samaa sukupuolta olevan ihmisen ei liikkeen opetuksen mukaan voi elää.
–Minulla on se tuntuma, että liikkeessämme ollaan yksimielisiä siitä, että avioliitto kuuluu miehen ja naisen välille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että torjumme lähimmäisenä ne, jotka ovat suuntautuneet samaa sukupuolta oleviin ihmisiin. Kyllä heitä keskuudessamme on, ja ihmisarvo kuuluu heille aivan samalla tavalla kuin muillekin.
–Jumalan sana kuitenkin kieltää tällaisessa suhteessa elämisen, ja tämä on liikkeen kantava opetus, Taskila lisää.
Muutos tapahtuu yksilötasolla, ei virallisessa opissa
Teologian tohtori ja tutkija Eetu Kejonen Åbo Akademista on tutkinut seksuaalivähemmistöjen asemaa vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä sekä herännäisyydessä eli körttiläisyydessä. Vuosikymmenten aikana muutos on ollut selvä.
Siinä, missä körttiläiset ovat muuttaneet asenteita liberaalimmaksi, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä puolustavalle kannalle, vanhoillislestadiolaiset ovat pidättäytyneet perinteissä avioliitto-opetuksessa.
–Seksuaalimoraaliin liittyvä opetus tuskin muuttuu, mutta yksilötasolla asenteet vaihtelevat. Homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan avoimemmin esimerkiksi silloin kun asia tulee lähelle omassa perheessä tai suvussa. Nuoremmalle sukupolvelle homoseksuaalisuuden hyväksyminen on helpompaa kuin vanhemmille, Kejonen sanoo.
Suomen rauhanyhdistyksen (SRK) puheenjohtaja Matti Taskila kertoo, että liike pitäytyy perinteissä avioliittokäsityksessä, jonka mukaan avioliitto on vain naisen ja miehen välinen liitto. Suomen suurin kesätapahtuma, Suviseurat on parhaillaan menossa Äänekoskella.
Vaikka liikkeen sisällä korostetaan lähimmäisten kunnioitusta ja arvostusta, samaa sukupuolta olevien parisuhteita ei hyväksytä.
Käytännössä tämä johtaa siihen, että liikkeen sisällä elävän homoseksuaalin on luovuttava omista perhehaaveista ja elettävä selibaatissa.
Kejonen korostaa myös sitä, että ihmisten valinnat ja päätökset siitä, haluavatko he olla osa liikettä ja mistä asioista he ovat valmiita luopumaan uskonyhteisön vuoksi, ovat hyvin yksilöllisiä ja erittäin perusteellisesti pohdittuja.
–Ennakkokäsitykseni oli, että liikkeen sisällä elävät homoseksuaalit kokevat olonsa sorretuiksi ja ahtaaksi. Kun luin tutkimustani varten keräämiäni omaelämäkerrallisia kirjoituksia, huomasin, ettei asia ollutkaan niin. Selibaattiin sitoutuminen ja parisuhdehaaveista luopuminen koetaan myös ristin kantamisena, joka kuuluu vanhoillislestadiolaisen maailmankuvan mukaan osana ihmisen elämään.
Kejonen toteaa, että hänen aineistosta nousi esille sekin, että selibaattiin liittyy myös monenlaisia rankkoja ja ahdistusta synnyttäviä tuntemuksia ja kokemuksia.
–Uhraus ja palkitsevuus voivat kulkea käsi kädessä, hän lisää.
Seksuaalimoraalia pohditaan Päivämiehessä
Kejonen kertoo, että seksuaalimoraaliin ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista on alettu keskustella aiempaa avoimemmin.
Aiheesta kirjoitetaan esimerkiksi Päivämies-lehdessä, joka on liikkeen pää-äänenkannattaja, mutta homoseksuaalisuuteen liittyvät teemat nousevat esiin myös liikkeen julkaisemassa kertomakirjallisuudessa.
–Vaikka liike ei virallista oppiaan muuta, näitä asioita on alettu nostaa keskusteluun entistä vahvemmin. Se kertoo muutoksesta ja siitä, että kirkon sisällä käyty avioliittokeskustelu sekä yhteiskunnallisen ilmapiirin muutokset heijastuvat myös lestadiolaiseen liikkeeseen.
Körttien Herättäjäjuhlat heinäkuussa
Suviseurojen jälkeisenä viikkona Tampereella järjestetään Herättäjäjuhlat eli körttiläisten kesätapahtuma. Herättäjäjuhlat alkavat 6. heinäkuuta. Viikonvaiheen aikana kävijöitä odotetaan 20 000–30 000.
Herättäjäjuhlilla muistetaan vuoden 1918 tapahtumia, sovintoa korostaen.
–Vuoden 1918 tapahtumiin liittyy paljon kipeitä kysymyksiä ja paljon sovitettavaa. Vuonna 1918 Tampereen valtaajista iso osa oli körttiläisiä, mutta nyt liike on muuttunut, eikä körttiläisyydellä ole enää poliittisia sidoksia. Nyt kokoonnumme tapahtumapaikalle Tampereelle, sovinnon hengessä, Herättäjäjuhlien pääsihteeri Petra Perttula sanoo.
Herännäisyys eli körttiläisyys on yksi kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Liikkeen vahvaa kannatusaluetta Etelä-Suomen lisäksi on Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Körttiläisyys ei ole perin yhtenäinen liike, vaan liikkeen sisälle mahtuu monenlaisia käsityksiä uskosta.
Perttula kertoo, että körttien määrää on vaikea arvioida, koska körttiys perustuu ihmisen sisäiseen uskon kokemukseen, eikä muodolliseen jäsenyyteen.
–Körttiläisiä yhdistävä asia on Siionin virsien veisaaminen, mutta muutoin körttiläisyyden alle mahtuu monenlaisia ajatuksia ja näkemyksiä. Liikkeen nykyinen johto on varsin liberaalia, Perttula sanoo.
