Rauno Nieminen on Tampereen kansainvälisin Ransu: Ja vieläpä kahdessa lajissa - Hyvä elämä - Aamulehti

Rauno Nieminen on Tampereen kansainvälisin Ransu: Ja vieläpä kahdessa lajissa

Rauno Niemisen mielestä ei olisi haitaksi, jos syntymäpäivä olisi päivää myöhemmin, 4. kesäkuuta. Se kun on isänmaan päivä ja liputuspäivä.

3.6.2018 6:30

Pikku kakkosen Ransu Karvakuono Pirkkalasta on varmasti Suomen tunnetuin Ransu. Toinen Ransu, Rauno Nieminen, on Tampereen kansainvälisin Ransu – kahden lajin kansainvälinen erotuomari.

Ei sellaisen pitäisi olla edes mahdollista. Jalkapallo ja koripallo ovat niin maailmanlaajuisia lajeja, että kansainvälinen kilpailu tuntuu jo tuomaritoiminnassa asti. Niemisen huippuvuodet osuivat jalkapallossa 1970-luvun alkuun, koripallossa yli koko vuosikymmenen.

–Sitten Palloliitto vaati, että pitää valita jompikumpi.

Koripallo voitti.

Sadat kansainväliset ottelut, lukemattomat Suomen pääsarjapelit rakensivat Ransusta esikuvan. Puhuttiin Tampereen koulukunnasta, Niemisen klaanista.

–Huipulla tuomitseminen koukuttaa, mutta yhtä lailla tuomarin vastuu ja opettamisen oikeus pitää viedä pienimpien peleihin.

Junioripelien talkoot ovat Niemiselle tärkeitä. Ransu ja sodanjälkeinen naistenpyörä kiersivät peleistä ja turnauksista toiseen.

Sitten kelmi keksi vohkia Jupiterin. Menetys kirpaisi, mutta tappio ei lannista. Ikituomari nähdään taas elokuussa 31. kerran Delfin Basket Tournamentissa, nyt 85-vuotiaana. Bussi vie ja kävellen pääsee.

Erotuomari tarvitsee luonnetta, nöyryyttä, paineensietokykyä, huumoriakin. Pitää uskaltaa: Jos lampaaksi ryhdyt, sinut keritään.

Erotuomarikollega, oppipoika Kössi tuntee esikuvansa: Jämpti, oikeudenmukainen, huumorintajuinen.

Ransun lohkaisut elävät yhä.

"Kerran luulin erehtyneeni, mutta olinkin väärässä."

"Parempi yksin kuin huonon kaverin kanssa."

Niemisten perheeseen osui toinenkin tupla. Poika Juha-Petri Nieminen on tuominnut Korisliigaa yhdessä isänsä kanssa.

Laji veti, kun jo polvihousuissa pääsi pelimatkoille ja niillä herkuteltu hampurilainen tekivät tuomaroinnista hohdokkaan.

Hädän hetkellä isään saattoi luottaa:

–Ennättäisikö joku pissattaa tuon pojan, kuului kentältä kesken pelin.

Kotona isä oli kuin kentällä: oikeudenmukainen, sitoutunut, jäääräpäinen.

Oikealta ammatiltaan Rauno Nieminen on opettaja, opo eli opinto-ohjaaja.

Opon ohjauksessa Sampolan koulusta suunnan elämälleen saivat tuhannet oppilaat. Oppilaiden luonnehdinnat isähahmosta jo tiedättekin: tiukka, rehellinen, oikeudenmukainen.

Tiukkuus oli välittämistä, suora puhe rehellisyyttä.

–Miksi koulujen työrauha nykyään rakoilee? Kuri ei ole kiinni järjestelmästä vaan opettajan persoonasta. Eivät siinä pisat pelasta, jos koulu työpaikkana on vallattomien villitsemä.

Klassinen vanhan ajan kasvattaja odottaa, että joku uskaltaisi puhaltaa pelin poikki. Erotuomarin tapaan, pelisääntöjen mukaan.

Erotuomarina kaiken kokeneen toive koripalloilulle on yksinkertainen, mutta päiväunta: Koripallon Suomen mestaruuden saisivat pääsääntöisesti ja mielellään ratkaista suomalaiset.

Toinen toive on sekin myöhäinen: haitaksi ei olisi, jos syntymäpäivä olisi päivää myöhempi, 4. kesäkuuta.

Isänmaan päivä, liputuspäivä.

Rauno Nieminen

Syntynyt: 3. kesäkuuta 1933 Pohjois-Pirkkalassa.

Elämänkumppani Leena, kaksi lasta, neljä lastenlasta.

Asuu Tampereella Osmonmäellä.

Emeritus lehtori, eläkkeelle opinto-ohjaajan työstä Sampolan koulusta. Sitä ennen opettajana muun muassa Mouhijärvellä, Teiskon Padustaipaleella ja Pyynikillä.

Kahden lajin kansainvälinen erotuomari. Jalkapallossa 1972–1974, koripallossa 1973–1983. Satoja SM-sarjaotteluita (jalkapallossa 1968–1974, koripallossa 1967–1985), tuhansia tuomittuja pelejä. Suomen Palloliiton ja Koripalloliiton kultaiset ansiomerkit.

Tutustuu Tampereen kaupunginosiin ja Ahvenanmaahan, lukeminen, lastenlapset.

Juhlii perhepiirissä, kahden kansainvälisen uran kunniaksi ravintolan toisessa kerroksessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: