Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Aktiivimalli iskee köyhiin lapsiperheisiin odottamattomalla tavalla – Tuleeko päiväkodeista koiraparkkeja?

Hallitus aktiivimalleineen tuntuu suhtautuvan suomalaiseen varhaiskasvatukseen kuin kyse olisi jostakin koiraparkeista. Aktiivimalli vaatii, että työttömän on tehtävä 18 tuntia töitä kolmen kuukauden aikana, viittä päivää työllistymistä edistävässä toiminnassa tai yli 240 euron tienestejä yritystoiminnalla. Muuten tukea leikataan. Puuttumatta siihen, onko itse aktiivimallissa järkeä, tai voiko 18 tunnissa kolmen kuukauden aikana kunnolla edes perehdyttää ihmistä työhön, yksi asia on varma. Perheitä tai lapsia aktiivimallin kohdalla ei olla mietitty. Tilanne on kuntien välisten erojen vuoksi perheille epätasa-arvoinen. Vuodesta 2016 päivähoito-oikeutta rajattiin niin, että osassa maata työttömän lapsi ei saa päivähoitoa kuin enimmillään 20 tunniksi viikossa. Kaksi vuotta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta Suomi otti käyttöön aktiivimallin, jonka noudattamiseksi työttömän on saatava lapsensa päivähoitoon. Lain mukaan kuntien on kiireellisissä tapauksissa järjestettävä lapselle päivähoitopaikka kahdessa viikossa. Kaupungit ja kunnat eivät voi taata, että hoitopaikka löytyisi aina varmasti kodin läheltä tai työmatkan varrelta. Kunnat eivät voi taata sitäkään, pääseekö lapsi joka kerta samaan päivähoitopaikkaan. Kun oma lapseni tarvitsi Tampereella yllättäen usean kuukauden ajaksi hoitopaikan, saimme päiväkodin kahden bussimatkan päästä. Vielä tuolloin aktiivimallista tai sen luomista tarpeista päivähoitopaikkoja kohtaan ei ollut vielä tietoakaan. Työttömiä vanhempia, joilla on alle seitsemänvuotiaita lapsia, on Suomessa yli 44 000. Vieraiden keskelle Lain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on "antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen" ja "turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä". Suomalainen, maailmankuulu varhaiskasvatus ei ole koiraparkki tai satunnainen lapsenvahti, vaan sen ansiot perustuvat pitkäjänteiseen, pedagogiseen työhön. Kun pikkulapsia sijoitetaan satunnaisesti pahimmillaan jatkuvasti vaihtuviin hoitopaikkoihin, seuraukset eivät voi olla hyviä. Jo lapsen perehdyttäminen päiväkotiarkeen kestää kuukausia. Lain mukaan jokainen lapsi on oikeutettu varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen toteuttaminen on mahdotonta, jos lapsi pääsee päiväkotiin vain 18 tunniksi kolmen kuukauden aikana. Kuinka moni jättäisi lapsensa tyytyväisenä kerta toisensa jälkeen vieraaseen paikkaan vieraiden aikuisten ja lasten keskelle? Kuinka kädet riittävät? Kaksi vuotta sitten hallitus päätti nostaa yli kolmevuotiaiden ryhmäkokoa päiväkodissa 21 lapsesta 24:ään. Koska osa-aikaiset päiväkotilapset ovat tilastoissa "puolikkaita", ryhmäkoko voi arjessa nousta jopa 30 lapseen. Lisäksi päiväkodissa tehdään vuorotyötä, joten kaikki kasvattajat eivät ole koko päivää paikalla. Miten aktiivimallin varhaiskasvatuksen piiriin tuomat uudet lapset ryhmiin lasketaan? Pelkään, että lisäkäsiä ei anneta, vaikka ryhmissä vierailisi satunnaisesti kymmeniä uusia lapsia. Joku voisi kysyä asiaa myös päiväkotien ammattilaisilta: kuinka jo ennestään ryhmäkokojen kasvattamisen takia paineistunut työ sujuu, kun lapsia tulee ja menee aktiivimallin säätelemänä? Kuten lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii , alle kouluikäisten lasten vanhemmat pitäisi rajata pois työttömien aktiivimallista. Tai sitten subjektiivinen päiväoikeus pitää palauttaa koko maahan, kaikkien lapsille. Aktiivimallissa on kyse työttömyysturvalain muutoksesta, joka leikkaa työttömyyskorvausta, jos työtön ei ole työttömyysjakson aikana osa-aikatöissä, toiminut yrittäjänä tai osallistunut työllistämispalveluihin. Aktiivimallin mukaan työttömien aktiivisuutta seurataan 65 päivän mittaisissa jaksoissa. Jakson aikana pitää olla 18 tuntia palkkatöissä tai osallistua viitenä päivänä TE-toimiston järjestämään toimintaan. Vaihtoehtoisesti voi toimia myös yrittäjänä, jolloin pitää saada 241 euroa ansiotuloa. Mikäli vaadittu aktiivisuus ei täyty, leikataan työttömyysturvaa seuraavalle 65 päivän jaksolle 4,65 prosenttia. Täysimääräistä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavalle se tarkoittaa noin 32 euron pudotusta kuukaudessa eli 697 eurosta 664 euroon. Työtön voi tienata kuukaudessa 300 euroa bruttotuloa ilman, että se vähentää työttömyysturvaa. Ylimenevät työtulot sovitellaan etuuden kanssa. Perussääntö on, että jokainen palkkana maksettu euro vähentää työmarkkinatukea 50 senttiä.