Ihmiset

Aikuisopiskelija Mirka Torniainen tekee töitä ja huolehtii neljästä alle 8-vuotiaasta – "Olen kuullut koulutehtäviä tehdessäni, kuinka huonoja nykyäidit ovat – tuijottavat vain tietokonetta"

Mirka Torniaisen arki on opiskelujen, työn ja lapsiperheen arjen yhteensovittamista. Eteenpäin auttaa rakkaus lapsia ja intohimo alaa kohtaan.

Ville Säteri
Aikuisopiskelija Mirka Torniainen tekee töitä ja huolehtii neljästä alle 8-vuotiaasta – "Olen kuullut koulutehtäviä tehdessäni, kuinka huonoja nykyäidit ovat – tuijottavat vain tietokonetta"

Mirka Torniaisen arki on perheen, työn ja opiskelujen yhteensovittamista. Läppäri on toisinaan kaivettava esiin kesken arjen hulinan, kun selkään kivunnut Reino, Mauri ja Aarni keksivät muuta tekemistä ja perheeseen sijoitettu vauva antavat tähän mahdollisuuden.

Ville SäteriValkeakoski

Valkeakosken Sassissa asuvan Mirka Torniaisen arki on opiskelujen, sijaisvanhemmuuden ja omien lasten suloista sekamelskaa. Sosionomiopiskelijan arkeen sisältöä tuo Torniaisille sijoitetusta vauvasta ja kolmesta 3-8-vuotiaasta pojasta huolehtiminen.

–Tyypillinen aika opiskelulle on illalla kello 21–24. Tehtäviä ehdin tehdä, kun lapset nukkuvat. Onneksi suurimman osan opinnoista voi suorittaa verkkokurssina. Meidän Transporter -pikkubussissa on tullut tehtyä läppärillä monia tehtäviä, Mirka Torniainen naurahtaa.

Elämä mullistui Torniaisen perheen muutettua Turusta Mirkan synnyinseudulle Valkeakoskelle pari vuotta sitten.

–Irtisanouduin työstäni Soneran vianhallinnassa ja asiakaspalvelussa, jossa olin 10 vuotta. Vanhalla paperiprosessinhoitajan koulutuksella ei tehnyt mitään... jotain piti keksiä.

Alkuun Torniaiset hakeutuivat sijaisperhekoulutukseen ja Mirka alkoi miettiä myös opiskelukuvioita.

–Ihmisläheisyys on minulle luontaista ja olen aina tykännyt tehdä työtä ihmisten parissa.

Tammikuussa 2017 Torniainen aloittikin sosionomin opinnot Hyvinkäällä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Omien lasten hoidon lisäksi rinnalle tuli samassa rytäkässä työ. Tampereen kaupungin Perhehoito Luotsin kautta Torniaiset toimivat yhden alle 2-vuotiaan pirkanmaalaislapsen sijaisvanhempana.

–Mietin kyllä itsekin, mitä kaikesta tulee. Hulluinta on se, että toivoisin vähintään 10 tunnin yöunia.

Opiskelut hoituvat pääosin etäopintoina. Lähiopintoja on Hyvinkäällä kerran tai kaksi viikossa. Mukaan päästessään Mirka Torniainen starttaa usein matkaan vauvan ja pian 4-vuotiaan kuopuksensa kanssa.

–Mauri pärjää luennoilla hyvin, kun hänelle antaa iPadin ja kuulokkeet. Vauvan itkiessä täytyy tietysti poistua sekä ruokkimiset ja röyhtäyttämiset hoitaa, Mirka Torniainen kertoo.

Kompromisseja on usein pakko tehdä. Esimerkiksi ruotsi jäi tenttimättä lapsen sairastuttua äkillisesti. Sosionomin paperit saa normaalisti 3,5 vuodessa, mutta Mirkalla tavoiteaika on puoli vuotta tai vuoden pitempi.

Harjoittelua hän ei ole ehtinyt suorittaa, mutta aiempi vapaaehtoistyö perhekahvilassa, SPR:n vastaanottokeskuksessa ja kantoliina -henkilönä luetaan hänen hyväkseen.

Opiskelija-arkeen luksusta on tarjolla silloin, kun lapset tai osa pesueessa ovat miehen, mummon tai sukulaisten hoivissa. Kaikeksi onneksi myös asiantuntijatöissä Tampereella tekevä mies työskentelee toimistoaikaan.

–En tiedä johtuuko alasta vai aikuisopiskelun luonteesta, mutta minua kohtaan on oltu todella ymmärtäväisiä. Koululta saa hyvin joustoa, jos tarvitsen lisäaikaa esseen tekoon. Hyvin tässä on pystytty tasapainoilemaan.

Kiireisessä arjessa deadline on paras motivaattori. Hässäkästä huolimatta Mirka Torniainen on kerännyt opintopisteitä samaan tahtiin kuin muut.

–Mä teen usein hommia aika väsyneenä. Kun essee alkaa valmistua, saatan sortua lopussa kirjoittamaan mielestäni jotain tosi hauskaa huumoriläppää. Monesti jälkikäteen kaduttaa, ettei olisi pitänyt. Palautetta niistä ei ole tullut.

Läppäriinsä uppoutunut äiti on Mirka Torniaisen mukaan herättänyt paikallisissa kauppakeskuksissa toisinaan yleistä pahennusta. Pahimmillaan nykyäitien laiskuutta ja välinpitämättömyyttä omasta jälkikasvusta on päivitelty jopa ääneen.

–Olen kuullut Cittarin leikkipaikalla ja Koskikarassa koulutehtäviä tehdessäni, kuinka huonoja nykyäidit ovat – tuijottavat vain tietokonetta. On tehnyt kyllä mieli sanoa, että teen työtä ja opiskelen samalla...

Päivystävänä sijaisperheenä Torniaisten on oltava aina valmiudessa. Moni lapsi on osa perhettä kuukausien ajan. Tällöin arkeen kuuluvat lukuisat lapsen hyvinvointia ja tulevaisuutta käsittelevät palaverit sekä tapaamisten järjestäminen lapsen vanhempien tai isovanhempien kanssa

Lapsen vaihtuessa Torniaiset pitävätkin ennen uuden lapsen tuloa usein pienen loman.

–Opiskeluista huolimatta koetan pitää lapset aina ykkösenä. Heillä pitää riittää aikaa ja tarjota mahdollisuuksia harrastaa. Meille ovat aina myös kaikki lasten kaverit tervetulleita – keväällä laitoin someenkin viestiä, että meille voi tuoda lapsia hoitoon, tuumii Torniainen, jolla energiaa riittää.

Kiireiden keskellä on Mirka Torniaisen mielestä syytä olla itselleen armollinen. Kaikkea ei voi tehdä viimeisen päälle.

–En voi potea huonoa omatuntoa, kun opiskelen ja lapset katsovat telkkaria. Koetan olla riittävä joka suuntaan, mutta en paras missään. Lisäaikaa olen järjestänyt myös tilaamalla valmista kotiruokaa kahtena päivänä viikossa.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on työ lastensuojelun parissa. Mirka ja hänen miehensä ovat kumpikin mukana myös kunnallisissa luottamustehtävissä. Varajäsenen paikalta kokouskutsua ei toistaiseksi ole tullut, mutta Mirka Torniaisesta on tärkeää pysyä käsittelyssä olevista asioista perillä.

–Jaksamista helpottaa se, kun ala on sellainen, jota kohtaan tunnen intohimoa. Tuntuu myös hyvältä, kun voin olla melkein aina kotona lasten tullessa koulusta.


Kommentit (5)

  • Nimetön

    Ihmettelen kovasti, miksi tällaisia juttuja tehdään oikein kuvien kera? Mielestäni tässä jutussa on ongelmana sijoitetun lapsen tunnistettavuus. Mikä on siis sijoitetun lapsen etu näissä jutuissa? Muutenkin ihmettelen, miksi sijaisvanhemmalla täytyy olla niin monta rautaa tulessa? Mielestäni se ei ole tässä asiassa meriitti. Keskitytäänkö tässä sijaisperheessä riittävästi jo ison menetyksen kokeneeseen lapseen? Jutun perusteella ei keskitytä.

  • Nimetön

    Nämä ihmiset jotka jaksavat lasten ehdoilla pyörittää arkea ovat aina”hatunnoston”arvoisia,minunkin tyttärellä itsellään on 4 alle 9v tytärtä,yksinhuoltajana,silti hän käy päivätyössä(ei kovin kevyt duuni).tukiverkko suht.pieni.Isänä joudun välillä miettimään,et mistä hän, sen aikansa ja jaksamisensa kehittää,koskaan en ole valituksen sanaa kuullut hänen suustaan!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet