Ihmiset

Eve Haavisto, 20, on tamperelaiskoulun ensimmäinen seitsemän laudaturin ylioppilas – "Olen aina halunnut olla erilainen kuin muut"

Idmanin säätiön apurahan saanut Eve Haavisto uskoo, että ahkeruus palkitaan moneen kertaan.

Kimmo Penttinen
Eve Haavisto, 20, on tamperelaiskoulun ensimmäinen seitsemän laudaturin ylioppilas – "Olen aina halunnut olla erilainen kuin muut"

–Yliopisto-opinnot ovat teoreettisia ja abstrakteja. Niiden lomassa tekee hyvää saada käsillään jotain konkreettista aikaiseksi, sanoo askartelusta nauttiva Eve Haavisto.

Marjaana KarhunkorpiAamulehti

Eve Haavisto, 20, tuntuu onnistuvan kaikessa, mihin ryhtyy.

Opinahjonsa ensimmäinen seitsemän laudaturin ylioppilas on kerännyt kiitosta niin kuvataitelijana kuin parhaana timanttien myyjänäkin.

–Työskentelen yliopisto-opintojen ohessa kultasepänliikkeen myyjänä. Haluan olla siinäkin hommassa paras ja olenkin, mutta sen eteen teen hulluna töitä.

Elämänura designin parissa?

Seuraava tavoite on jo idulla. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, hän onnistuu toteuttamaan myös sen.

–Minua kiinnostavat suomalainen design ja muoti. Haluan olla se, joka puskee ja myy niitä maailmalle.

–Lisäksi haaveenani on tehdä yhteistyötä pohjoismaisten suunnittelijoiden kanssa. Haluaisin asua jossain vaiheessa Tanskassa ja Norjassa. Jostain syystä olen aina halunnut opetella norjan kielen.

Seitsemän ällää auttaa monessa

Eve Haavistoa ilahduttaa Idmanin säätiön myöntämä Suomi 100 -apuraha.

–Se on yksi niistä palkinnoista ja kunnianosoituksista, joita ahkera opiskelu tuottaa.

Haavisto kannustaa abiturientteja työntekoon, sillä se palkitaan moneen kertaan.

–Hyvillä papereilla pääsee sisään koviin yliopistoihin, ja minua seitsemän laudaturiani auttoi myös asunnon hankinnassa. Lisäksi on mahdollisuus saada apurahoja, jotka antavat liikkumavaraa opiskelijan budjettiin.

Pidä huolta itsestäsi, abi!

Haavisto kertoo, että hän uuvutti itsensä loppuun omana abiaikanaan.

–Siksi neuvoni abeille on se, että lukekaa hyvin, mutta pitäkää samalla huolta omasta jaksamisestanne ja hyvinvoinnistanne. Ei kaikkien tarvitse saada seitsemää ällää. Vähempikin riittää.

Medtiaatiota mielelle

Pienenä tyttönä Eve Haavisto uppoutui usein moneksi tunniksi piirtämisen, maalaamisen ja askartelun maailmaan.

–Se kaikki oli ja on edelleen kuin meditaatiota omaa rauhaa kaipaavalle mielelleni.

Kimmo Penttinen
Joulupaja on jo pystyssä Eve Haaviston kodissa Espoossa. –Tykkään askarrella, tuunata ja koristella. Moni saa minulta jouluna omatekoisen kortin tai pienen lahjan, hän kertoo.

Joulupaja on jo pystyssä Eve Haaviston kodissa Espoossa. –Tykkään askarrella, tuunata ja koristella. Moni saa minulta jouluna omatekoisen kortin tai pienen lahjan, hän kertoo.

Erilainen kuin muut

Haavistoa on elähdyttänyt lapsesta asti tarve olla erilainen kuin muut.

Hän aloitti taidekoulun 8-vuotiaana. Jo siellä huomattiin, että Haavisto on itsenäinen, vahva ja räväkkä persoona, joka uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Vastapainona hänestä löytyy herkän introvertin piirteitä.

–Olen huono small talkissa, mutta hyvä syvällisissä keskusteluissa. Mietin asioita paljon itsekseni, mutta toinen puoli minussa kaipaa tekemistä ja muiden seuraa.

Päättötyö uutiskuvista

Haavisto sai taidekoulun opinnot valmiiksi lukion toisella luokalla.

Kolmesta akryylimaalauksesta koostunut päättötyö oli esillä Tampereen pääkirjasto Metsossa järjestetyssä näyttelyssä.

Työ nosti esille kolme traagista uutistapahtumaa, jotka olivat Hiroshima, Estonia ja terroriteot 11.9.

Haavisto sai hyvää palautetta teosten latautuneesta tunnelmasta ja onnistuneesta tekniikasta, jossa hän käytti akryylivärejä kuultavan vesivärin tavoin niitä kerrostaen.

–Kritiikkiä tuli siitä, ettei töissä näkynyt tarpeeksi omaa tunnetta. Itse ajattelen niin, että kun lähtökohtana ovat dramaattiset uutiskuvat, ei niihin ole edes syytä liittää omia ajatuksia.

Eve Haavisto

Syntynyt 2.7.1997 Porissa.

Asuu Espoossa

Opiskelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 2016 ruotsiksi Svenska samskolanissa Tampereella. Hänestä tuli koulun ensimmäinen seitsemän laudaturin ylioppilas.

Suorittanut kuvataiteen perusopetuksen laajat opinnot.

Harrastaa piirtämistä, maalaamista, askartelua, pilatesta, kuntosalia ja lukemista. Pitää erityisesti historiallisista romaaneista.

Seurustelee.

Idmanin säätiö

Perustettu vuonna 1962 lääkintäneuvos G. R. Idmanin ja ministeri K. G. Idmanin testamenttien perusteella.

Jakaa vuosittain 600–700 opintoapurahaa Tampereella ylioppilastutkinnon suorittaneille korkeakouluopiskelijoille.

Tänä vuonna apurahoja jaettiin 996 050 euron edestä 547 opiskelijalle.

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi jaettiin seitsemän Suomi 100 -apurahaa. Kriteereinä olivat opiskelun ohella menestys urheilussa, taiteessa, tieteessä tai jokin poikkeuksellinen suoritus.

Noin 7 000 euron suuruisen apurahan saivat Eve Haaviston lisäksi Timo Hartikainen, Juuso Järviniemi, Saana Koivisto, Elias Nieminen, Onni Pohjavirta ja Kaisa Virolainen.


Kommentit (3)

  • KTM

    Ainakin minun aikaan (90-luvulla) useamman L sai, jos tietomassojen ulkoa opetteleminen oli elämässä ainoa tavoite. L pienemmät arvosanat sai kuka tahansa normaaliälyinen suhteellisen kevyellä lukemisella. Hassuinta ylioppilaspapereissa on, että ne eivät anna pätevyyttä mihinkään tuottavaan työhön ja silti niistä kirjoitetaan kuin ne merkitsisivät jotain.

    Lukiossa on todellisuudessa ainoastaan 2 oikeasti hyödyllistä ainetta ja ne ovat laaja matematiikka ja fysiikka. Kaikki muut aineet mukaan lukien kielet ovat yleistietoa – esimerkiksi et voi oppia puhumaan kieliä lukion oppitunneilla: oppilaita ei pakoteta puhumaan kielten tunneille mitään kieltä ts. oikeasti käyttämään vierasta kieltä. Itse sain kirjoituksissa englannista L osaamatta ääntää sanoja edes oikein (rallienglanti on väärä tapa puhua englantia).

  • Nimetön

    Tämän päivän Ylen uutisissa kasvatuspsykologian professori Markku Niemivirta toteaa seuraavaa:

    ”Oppiminen ei ole niinkään sukupuoli- vaan luokkakysymys. Kaikki pojat eivät lähde samalta viivalta. Poikien (ja tyttöjenkin) joukon sisällä on paljon muita eri tekijöitä. Miten perheen tulot, vanhempien koulutus tai etninen tausta vaikuttavat koulunkäyntiin.”

    Se, että toiset menestyvät ylioppilaskirjoituksissa erinomaisesti, ei siis tarkoita vain sitä, että he ovat tehneet kovasti töitä. Taustalla on myös tekijöitä, jotka asettavat toiset oppilaat jo lähtötilanteessa muiden edelle. Nuoret eivät siis ponnista myöskään yo-kirjoituksiin samalta lähtöviivalta. Tämä olisi mielestäni hyvä pitää mielessä, mikäli ei haluta luoda yhteiskuntaa, jossa esim. yhteiskunnan rattaista putoaminen nähdään vain yrittämisen puuttumisena ja henkilökohtaisena epäonnistumisena, kun todellisuudessa taustalla vaikuttavat monet sosio-ekonomiset tekijät. Nämä terveiset myös sinne Aamulehden toimitukseen.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet