Muskettisoturit ratsastavat tummien pilvien alla onnistuneessa ranskalaisversiossa – Lue Kolme muskettisoturia -elokuvan arvio tästä

Elokuva-arvio: Ikisuositusta Dumas-klassikosta nähdään vaihteeksi aidosti ranskalainen elokuvaversio.

Louis Garrel ja Vicky Krieps Kolme muskettisoturia: D’Artagnan -elokuvassa.

Seikkailu

Kolme muskettisoturia: D’Artagnan (Les trois musquetaires: D’Artagnan), ohjaus Martin Bourboulon. 121 min. K12. ★★★★

Useimmat Alexandre Dumas’n kuuluisan seikkailuromaanin Kolme muskettisoturia elokuva- ja tv-versiot ovat olleet joko amerikkalaisia tai brittiläisiä. Tässä nyt kuitenkin on uusi ranskalainen versio, joka britti Richard Lesterin 1970-luvun elokuvatulkinnan tapaan on kaksiosainen. Tosin Lesterin elokuvien huumorista ei tässä ole jälkeäkään.

Dumas’n romaani julkaistiin aluksi jatkokertomuksena 1844, aikana, jolloin Ranskassa kiistat monarkistien ja tasavaltalaisten välillä kävivät kuumina. Dumas otti kirjassaan kantaa asiaan piilevästi, piikittelemällä seikkailutarinan laskoksissa kuninkaallisen hovin juonitteluja, ylimielisyyttä ja poliittista heikkoutta.

Suosittu kirja sai kaksi mittavaa jatko-osaakin: Muskettisoturit 20 vuotta myöhemmin ja Bragelonnen varakreivi: muskettisoturien viimeiset uroteot. Ne merkittiin Dumasin nimiin, mutta todennäköisesti suurimman osan niistä laativat kirjailijan tekstitehtaassa työskennelleet kirjoittajat, toki maestron ohjeiden mukaan.

Viimeksi vuonna 2021 Eiffel-tornin rakentamisesta draamaelokuvan tehneen Martin Bourboulonin ohjaama elokuva on sekä visuaaliselta ilmeeltään että tunnelmiltaan hyvin tummasävyinen, lähes synkkä. Nicolas Bolducin upeasti kuvaama aloituskohtaus asettaa jo tunnelman: nuori D’Artagnan ratsastaa mustanpuhuvien pilvien alla sadeusvassa pellon poikki.

Kirjan juoni kardinaali Richelieun kätyrinsä Milady de Winterin kanssa kuningas Ludvig XIII:n selän takana juonimasta sodasta Ranskan ja Englannin välille on elokuvassa tallella. Paljon on kuitenkin muutettu ja lisätty. Muskettisoturi Porthoksestakin on tehty biseksuaali.

Elokuvan tähtikaarti on ranskalaisittain komea, muun muassa Eva Green, Vincent Cassel, Romain Duris, Louis Garrel ja Vicky Krieps. D’Artagnania esittää hieman nuoremman sukupolven tähti François Civil.

Louis Garrel esittää Ludvig XIII:ta ja muskettisotureina Romain Duris, Pio Marmaï, Vincent Cassel ja François Civil.

Bourboulonin pyrkimys karheaan realismiin tuntuu miellyttävältä monien muovisempien muskettisoturitulkintojen jälkeen, ja muutenkin elokuva kulkee hyvin. Eva Green kierona Miladyna, Vincent Cassel menneisyyden varjojen riivaamana Athoksena ja Louis Garrel heikkona mutta korskeana kuningas Ludvigina nousevat näyttelijäkaartista esiin.

Kolme muskettisoturia: D’Artagnan on Bourboulonilta paljon parempi suoritus kuin Eiffel tai hänen pari aiempaa komediaansa. Nykyään ikävästi yleistynyt pomppivan käsivarakameran käyttö muutamissa elokuvan toiminnallisissa kohtauksissa on tosin hiukan häiritsevää ja ärsyttävää.

Samaan aikaan tämän elokuvan kanssa kuvattu jatko-osa Kolme muskettisoturia: Milady nähdään sitten myöhemmin.

Ohjaus Martin Bourboulon, käsikirjoitus Matthieu Delaporte ja Alexandre de la Patellière, pääosissa Francois Civil, Romain Duris, Vincent Cassel, Pio Marmai, Eva Green.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut