Kilteistä vauvansieppaajista kertova elokuva on yksi vuoden parhaista ensi-illoista

Elokuva-arvio: Japanilaisohjaaja Hirokazu Kore-eda esittelee erikoisen perhevariaation Etelä-Koreassa valmistuneessa uutuudessaan.

Kaikki Pikku tähti -elokuvan henkilöt ovat tavallaan hyviä ihmisiä: vauvan hyvinvointi on heille tärkeintä.

22.12.2022 19:07

Japanilaisohjaaja Hirokazu Kore-eda (s. 1962) tunnetaan meilläkin muun muassa sellaisista lämminhenkisistä elokuvista kuin Isänsä poika, Siskokset ja Shoplifters – perhealaisuuksia. Kaikissa niissä on tavalla tai toisella kysymys perheestä, kuten myös meillä äskettäin Yle Teemalla nähdyssä 1990-luvun lopun lempeässä fantasiassa Elämän jälkeen.

Mutta Kore-edan kuvaaman perheen ei tarvitse olla perinteinen ydinperhe. Etelä-Koreassa tehdyssä Pikku tähdessä se ei etenkään sellainen ole.

Elokuva lähtee liikkeelle vauvaluukusta. Kyse on kirkon ylläpitämästä toiminnasta, jossa äidit voivat jättää vauvansa kirkon seinässä olevaan luukkuun, jos eivät katso voivansa kasvattaa lasta itse.

Sateisena iltana Busanin kaupungissa nuori So-young (Ji-eun Lee) jättää poikavauvansa tällaiseen luukkuun. Lapsen korjaavat talteen pesulanomistaja Sang-hyeon (Song Kang-ho) ja tämän kirkossa työskentelevä apuri Dong-soo (Dong-won Gang). Heillä on bisnes: kirkon ohitse napatut vauvat myydään hyvään hintaan syystä tai toisesta lapsettomille pariskunnille.

Mutta So-young palaa kirkolle ja haluaa nähdä lapsensa. Dong-soo vie hänet Sang-hyeonin luo ja yhdessä kolmikko päättää myydä vauvan ja jakaa rahat. He eivät tiedä, että heidän kannoillaan on jo kokenut naisylikonstaapeli ja tämän nuori kollega.

Roistoja vai mitä?

Pikku tähdestä tulee road movie, jossa kolmikko ja heidän seuraansa liittynyt orpopoika Hae-jin (Seung-soo Im) matkaavat kaupungista toiseen yrittäessään hankkia vauvalle kunnollista kotia ja itselleen tienestiä. Poliisit seuraavat perässä odottaen saavansa kolmikon kiinni rysän päältä eli vauvan ja rahojen vaihtaessa omistajaa.

Samaan aikaan Busanissa etsivät selvittelevät hotellissa tapahtunutta murhaa.

Kore-edan tapaan kaikki päähenkilöt ovat tavallaan hyviä ihmisiä. Matkan aikana he oppivat tuntemaan ja ymmärtämään toisiaan ja niin tekee katsojakin. Kore-edalla on kyky luoda positiivisia henkilöhahmoja unohtamatta särmikkyyttä ja ristiriitaisuutta. Eihän nyt sellaisia ihmisiä voi pitää roistoina, joille vauvan hyvinvointi on kuitenkin tärkeintä.

Vähitellen vauvansieppaajista, nuoresta äidistä, jalkapallosta innostuneesta orpopojasta ja Woo-sung -vauvasta tulee eräänlainen perheyhteisö, joka kuitenkin tietää mukavan yhdessäolonsa päättyvän kun laki saa heidät kiinni. Sekään ei estä muutamaa heistä haaveilemasta yhteisön jatkosta väistämättömänkin jälkeen.

Pikku tähti ei ole aivan niin vakuuttava kuin Kore-edan muutamat aiemmat elokuvat. Se hiukan laahaa käänteissään, ja reilusti yli kaksituntinen elokuva olisi hyvin kestänyt pientä karsimista. Siitä huolimatta Pikku tähteä voi pitää yhtenä vuoden parhaista ensi-illoista, sillä jotenkin Kore-edan usko ihmisen pohjimmaiseen hyvyyteen on näinä ankeina aikoina aika vastustamatonta. Etenkin kun sitä ei tuoda esiin halpahintaisen sentimentaalisuuden, vaan hyvin kirjoitettujen henkilöhahmojen kautta.

Ja onhan Pikku tähti nyt paljon parempi elokuva kuin ohjaajan edellinen pitkä ohjaustyö, Ranskassa valmistunut Fabiennen muistelmat (2019).

Elokuvat

Pikku tähti

★★★★

Ohjaus Hirokazu Kore-eda.

Pääosissa Song Kang-ho, Ji-eun Lee, Dong-won Gang, Seung-soo Im.

Kesto 129 min.

Ikäraja K7.

Ensi-ilta 23.12.

Lue lisää: Whitney Houstonista tehtiin kolmen tähden elokuva, jossa kuuluu viiden tähden ääni

Lue lisää: Neljäs Napapiirin sankarit ei enää naurata – Kriitikolta kahden tähden tyrmäys

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut