Dokumenttiohjaaja kritisoi yliopistojen irtisanomisia: ”Sama kuin jos sairaaloista irtisanottaisiin laboratorio­työntekijät”

Annika Grofin dokumenttielokuva Toiset äänet kuvaa Helsingin yliopiston muutosta uuden yliopistolain voimaantulon jälkeen.

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Annika Grof päätti ohjata dokumentin Helsingin yliopiston muutoksesta tehdessään taustatyötä toista elokuvaa varten.

26.5. 19:00

Aamulehti

Elokuvaohjaaja Annika Grofin mukaan Suomen yliopistoja nakertaa uusi julkisjohtamisen oppi, amerikaksi New Public Management. Sen tavoitteena on siirtää yritysten johtamisen toimintatavat julkiseen hallintoon. Tämä on johtanut Grofin mukaan Suomen yliopistoissa kaiken tehostamisen pakkoon, minkä mahdollisti vuonna 2009 hyväksytty uusi yliopistolaki. Grofin perjantaina 27.5. elokuvateattereissa ensi-iltaan tuleva dokumentti Toiset äänet kuvaa tätä muutosta Helsingin yliopistossa.

”Yksi osa tätä tehostamisen pakkoa on yliopiston tukipalveluiden työntekijöiden irtisanominen. Se on järjetöntä. Se on sama kuin jos sairaaloista irtisanottaisiin laboratorioiden henkilökunta ja sanottaisiin sairaanhoitajille, että kyllä te voitte ottaa ja tutkia ne labratestit oman työnne ohessa”, Grof sanoo.

Kuka?

Annika Grof

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, syntynyt vuonna 1971.

Valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta vuonna 2009.

Ohjannut mainoksia, tv-ohjelmia ja tv-sarjoja, kuten Syke, sekä fiktioelokuvan Syksyn jälkeen saapuu kevät (2020).

Palkittiin Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2009 yleisöpalkinnolla ja yli 30-minuuttisten elokuvien pääpalkinnolla dokumenttielokuvastaan Liikkumavara.

Kirjoittaa juuri mediaa käsittelevää uutta fiktioelokuvaa.

Helsingin yliopiston muutoksesta kertova Grofin ohjaama Toiset äänet -dokumentti saa ensi-iltansa Tampereella elokuvateatteri Niagarassa 27.5.2022 klo 14.45.

Grof kuvaa Helsingin yliopiston muutosta yhden professorin sekä kolmen tutkijan ja opettajan kautta. Dokumentin päähahmoksi nousee oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Hän asettuu ehdolle eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana Sdp:n listoilla.

Professorin vaalityö on surkuhupaisaa seurattavaa. Ketään ei tunnu kiinnostavan, kun ehdokkaan päätavoitteena on kymmenen vuotta aiemmin hyväksytyn yliopistolain muuttaminen. Hän saa lopulta Helsingin vaalipiiristä vain 2 208 ääntä eikä pääse läpi.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen on Grofin dokumentissa hyvin optimistinen mahdollisuuksistaan päästä eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä, mutta saa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vain 2 208 ääntä.

Kontrolloiva johtaminen

Kekkonen sanoo dokumentin avainlauseen: ”Kontrolloiva johtaminen on lisääntynyt.” Kekkoselle kontrolloiva johtaminen tarkoittaa yliopistossa lisääntynyttä kaikesta raportoimisen pakkoa ja täyttämistä vaativien lomakkeiden määrän kasvua. Aika raportointiin ja lomakkeiden täyttöön on pois professorin varsinaisesta työstä eli tutkimuksesta ja opetuksesta.

Samanlaisia havaintoja ovat esittäneet myös uuden Tampereen yliopiston professorit, tutkijat ja opettajat, varsinkin viime syksynä käytyjen yliopiston tukipalveluiden työntekijöiden yt-neuvotteluiden jälkeen. Tampereen yliopiston tavoitteena oli vähentää tukipalveluista 215 henkilötyövuotta ja näin ”parantaa palveluita”.

”Tämä tehostamisen ihannointi on pikkuhiljaa tuotu meidän elämään ja joka helvetin sektorille tässä yhteiskunnassa ja nyt meidän kansalaisten mitta alkaa olla siitä täysi”, Grof sanoo.

Eikö tämän sitten pitäisi näkyä äänestyskäyttäytymisessä?

”Yliopistojen hyvinvointi on osa vahvaa demokratiaa. Tavallisesta ihmisestä yliopistot ovat kuitenkin sen verran kaukana, ettei niiden kohtalo kiinnosta tarpeeksi äänestyskäyttäytymisessä”, Grof sanoo.

Kuuntelemattomuus

Parlamentaariseen demokratiaan kuuluu Grafin mukaan myös kuuntelemattomuus. Yliopistolaisia kutsuttiin kyllä uutta yliopistolakia valmisteltaessa valiokuntiin kuultaviksi asiantuntijoina, mutta heidän näkemyksiään ei otettu huomioon lopullista lakia kirjoitettaessa ja hyväksyttäessä.

”Kuuntelemattomuus on parlamentaarisen demokratian huono puoli ja toistuva ominaisuus muuallakin maailmassa kuin Suomessa”, Grof sanoo.

Tämän kesän Grof kirjoittaa uutta elokuvakäsikirjoitusta. Nyt hän tekee fiktiota, jonka aiheena on media. Enempää hän ei suostu tulevaa elokuvaansa avaamaan, paitsi että: ”Siinä on myös moottoripyöriä, takaa-ajoja ja vähän väkivaltaa”, Grof naurahtaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut