Soratie tiivistää suurimmat kysymykset Iranin nykyisyydestä ilman että sanoo mitään suoraan – lue elokuvan arvio tästä

Elokuva-arvio: Panah Panahin esikoiselokuva on paljossa velkaa hänen isälleen, ohjaaja Jafar Panahille, mutta se on myös valloittavan omaperäinen kuvaus nyky-Iranista.

Rayan Sarlak näyttelee suvereenisti pikkuveljeä Soratie-elokuvassa.

21.4. 19:00

Auto on pysäköity taukopaikalle. Sen sisällä kaksi ihmistä, mies ja nainen, vetää sikeitä, ja pieni poika yrittää saada aikaansa kulumaan. Miehellä on jalka kipsissä.

Keitä he ovat, mikä on heidän suhteensa, mistä tulevat, mihin menevät? Pian käy ilmi, että kuskina toimii nuori mies. Voivatko he olla samaa perhettä?

Iranilaisen Panah Panahin elokuva alkaa ja jatkuu pitkään hyvin arvoituksellisena, eikä siitä kannata myöskään kertoa juuri mitään, koska silloin koko elokuvan taika raukeaa. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että kyllä, he ovat perhe.

Pitää vain luottaa siihen, että ohjaaja leikkii tarkoituksella katsojan odotuksilla ja jopa kärsivällisyydellä. Epäselvyys ei ole taitamattomuutta vaan päin vastoin osoitus siitä, että Panahi hallitsee keinonsa ja uskaltaa edetä oman mielensä mukaan. Lopussa koko kuva avautuu, ja tarina kasvaa pakahduttavaksi.

Panahin nimi on tuttu, koska isä Jafar Panahi on Iranin tunnetuimpia nykyohjaajia, ellei tunnetuin. Jafar Panahi on ajautunut vaikeuksiin maansa hallinnon kanssa, mutta kielloista ja rangaistuksista huolimatta hän on onnistunut tekemään elokuvia.

Poika Panahi on omien sanojensa mukaan pystynyt ohjaamaan esikoiselokuvansa ilman suuria ongelmia, tosin maaseudulla ja syrjäkylillä. Hän on myös kertonut, että isästä on ollut paljon apua ja tukea erityisesti jälkituotantovaiheessa.

Panah Panahi (s. 1984) on ehtinyt olla elokuva-alalla jo pitkään, mutta tätä ennen lähinnä kuvaajana ja apulaisohjaajana. Soratie-elokuvassa näkyy sekä isän että isän oppi-isän, legendaarisen iranilaisohjaajan Abbas Kiarostamin vaikutus. Heiltä on peräisin varsinkin tapa käyttää maisemaa kerronnan ja tarinan osana.

Soratien ohjaaja leikkii tarkoituksella katsojan odotuksilla ja jopa kärsivällisyydellä.

Ihmiset näkyvät usein vain pieninä, tuskin tunnistettavina mutta liikkuvina pisteinä staattisessa laajakuvassa. Näemme mihin he ovat menossa, onko heillä kiire tai peräti hätä. Soratiessä maisemat myös muuttuvat elokuvan edetessä ja matkan jatkuessa kohti rajaa.

Vaikka vaikutteet on helppo tunnistaa, Panah Panahi osoittaa tekevänsä omanlaistaan elokuvaa. Soratie kuvaa Iranin yhteiskuntaa sanomatta siitä juuri mitään suoraan, ja kuitenkin siihen on tiivistetty suurimpia mahdollisia kysymyksiä maan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Lisäksi Panahi on liittänyt mukaan täysin luontevasti viittauksen omaan lempielokuvaansa, Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailuun.

Panah Panahi näyttää tietä iranilaisen elokuvaperinteen jatkuvuudelle. Suuri lupaus on muuten myös elokuvan pikkuveljeä suvereenisti näyttelevä Rayan Sarlak.

Soratie

★★★★

Ohjaus: Panah Panahi.

Kesto: 93 min.

Ikäraja: K7.

Pääosissa: Pantea Panahiha, Hassan Madjooni, Rayan Sarlak, Amin Simiar.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut