Suomessa koulutetaan nyt pikavauhtia elokuva-alan tekijöitä - Elokuvat - Aamulehti

Suomessa koulutetaan nyt pikavauhtia elokuva-alan tekijöitä – ”Olemme pulassa, jos Suomeen tulee kuvattavaksi Bond tai Mission Impossible”

Koronapandemia ja suoratoistopalveluiden menestys loivat yllättävän kysyntäpiikin suomalaisille elokuva-alan osaajille.

Elokuvatuotannossa tarvitaan monenlaisia ammattilaisia. Tällä hetkellä töitä riittäisi erityisesti toteuttavaa työtä tekevälle portaalle. Kuvassa Onneli, Anneli ja Salaperäinen Muukalainen -elokuvan tuotantoryhmää työssään elokuussa 2016.­

5.2. 16:02

Toisin kuin voisi luulla, suomalaisella elokuva- ja televisioalalla kärsitään osaajapulasta.

Siihen on monta syytä, ja hieman yllättäen koronapandemia on vaikuttanut ammattilaisten kysynnän kasvuun.

– Elokuva- ja televisiodraamatuotanto ei ole kokenut vastaavaa murrosta 30 vuoteen. Tähän asti on aina puhuttu, että ei saisi kouluttaa alalle lisää työttömiä, mutta nyt tilanne on aivan uusi, sanoo Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opettaja Harri Pulliainen. Hän on toiminut alalla erilaisissa rooleissa 1980-luvulta lähtien.

Pulliainen vastaa Omnian ja TE-toimiston yhdessä kiireellä suunnittelemasta työvoimakoulutuksesta, johon parhaillaan haetaan opiskelijoita.

Koulutusta on rahoittanut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ely-keskus. Pulliainen toivoo, että nämä tuoreet ammattilaiset napataan heti kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen töihin kansainvälisiin tuotantoihin.

Satoja töitä

Elokuvia ja televisiosarjoja tehdään yleensä kesäaikaan, ja tälläkin hetkellä jännitetään, kuvataanko Suomessa jo ensi kesänä isoa kansainvälistä draamatuotantoa.

Audiovisual Producers Finlandin (Apfi) Anni Wessman on kertonut, että tällä hetkellä neuvotellaan kahden amerikkalaisen elokuvan ja brittiläisen tuotannon kuvaamisesta Suomessa. Enempää hän ei ole voinut elokuvista vielä kertoa.

– Riskinä on, että jos emme pysty lupaamaan heille tekijöitä, eivät he tänne tule, Pulliainen sanoo.

Näyttelijä Karen Gillan Hämeenpuistossa matkallaan Dual -elokuvan kuvauspaikalle Tampereella marraskuussa 2020.­

Töitä uskotaan olevan erityisesti toteuttavaa työtä tekeville ihmisille kuten grip-assistenteille eli ripustusteknikoille, valomiehille, järjestelijöille ja kuvausassistenteille. Teknisen väen lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat pyörittää Exceliä ja tehdä budjetteja.

Vertailun vuoksi muutama luku: yksi kansainvälinen tuotanto voi työllistää 150 ihmistä, ja sen budjetti voi olla enemmän kuin mitä Elokuvasäätiö jakaa tuotantotukea vuodessa kaikille suomalaisille tuotannoille yhteensä.

Kun kotimaiseen televisiodraamaan palkataan kaksi lavastajaa, kansainvälisessä tuotannossa heitä voi työskennellä 16.

Tampere nosteessa

Suomi kuvausmaana alkoi kiinnostaa, kun koronaepidemia keskeytti vuosi sitten tuotantoja eri puolilla maailmaa.

Koska Suomessa tartuntoja on ollut vähemmän kuin monissa muissa maissa, Suomi koetaan koronaturvalliseksi.

Tästä hyvä esimerkki on Hollywood-elokuva Dualin (teatterinimeltään Gunpowder Milkshake) kuvaukset Tampereella viime vuoden lopulla. Kuusi viikkoa kestäneissä kuvauksissa kaikki näyttää sujuneen mallikkaasti, sillä jälkeenpäin Dualin tekijät ovat kehuneet Suomea vuolaasti.

Kansainvälisellä mittakaavalla mitattuna indie-elokuva Dual oli keskisuuri tuotanto – se työllisti noin sata ihmistä.

– Nyt odotamme innostuneesti, mutta myös vähän pelonsekaisin tuntein, että mitä jos meille tulee Bond tai Mission Impossible tai joku muu 100 miljoonan euron tuotanto? Onko meillä tarjota heille riittävästi tekijöitä, Pulliainen sanoo.

Suomi ei tietenkään ole ainoa maa, joka on kiinnostunut saamaan kansainvälisiä kuvauksia maaperälleen. Pelkästään alan osaamista tarjoamalla ei kilpailussa pärjää. Niinpä Suomessa otettiin muutama vuosi sitten käyttöön audiovisuaalisen alan tuotantokannustin.

– Se tarkoittaa, että Suomessa toteutettava tuotanto saa 25 prosentin maksuhyvityksen siitä rahasta, jonka he Suomessa käyttävät. Vastaavasti kansainväliset tuotantoyhtiöt jättävät kuvauspaikkakunnalle miljoonien eurojen tulot, kun alueella pitkään työskentelevä työryhmä käyttää paikallisia majoitus-, ravinto- ja kuljetuspalveluita.

Kasvua joka tapauksessa

Mutta työvoiman kysyntä on kasvussa ilman Hollywood-elokuviakin. Siitä pitävät huolen suoratoistopalvelut, jotka laajentavat toimintaansa voimakkaasti.

Koronaepidemian takia monen elokuvan teatteriensi-ilta on siirtynyt tai jäänyt kokonaan välistä, mutta suoratoistokanavien toimintaan pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut. Päinvastoin, ihmiset ahmivat sarjoja kotisohvalla, kun elokuvateatterit ovat kiinni.

Esimerkiksi MTV:n suoratoistopalvelu C More on kertonut julkaisevansa uuden sarjan joka kuukausi.

– Sisältöjä tuotetaan enemmän kuin koskaan, sanoo Apfin Anni Wessman.

– HBO, Netflix, C More ja Elisa Viihde ostavat lähestulkoon kaiken, mitä alalla pystytään tuottamaan. Elisa Viihteen lisäksi myös kansainväliset suoratoistopalveluyhtiöt ovat kiinnostuneita suomalaisista tuotannoista, sillä he tietävät, että suomalaiset haluavat katsoa kotimaisia draamasarjoja, Harri Pulliainen kertoo.

Motivoituneita opiskelijoita

Omnian Film Skills -työvoimakoulutukseen valitaan 15 työtöntä tai työttömyysuhan alla olevaa alle 30-vuotiasta ihmistä.

Pulliaisen mukaan valittavilta edellytetään jonkinlaista kokemusta tuotannollis-teknisestä työstä joko audiovisuaalisen kulttuurin piiristä tai tapahtuma-alalta, sillä kolmen kuukauden aikana ammattia ei pysty alusta lähtien oppimaan.

– Ja tietenkin motivaatio on isossa roolissa. Täytyy olla aitoa paloa päästä tekemään draamaa.

Pulliainen toivoo, että rahoitusta löydettäisiin pian myös yli 30-vuotiaiden täydennyskoulutukseen. Hänen mukaansa elokuva- ja televisioalalla olisi käyttöä koronapandemian takia työtä vaille jääneille tapahtuma-alan ammattilaisille.

– Tapahtumatuotantoalalla on paljon tuotantoteknistä osaamista ja esimerkiksi itseoppineita valo- ja äänimiehiä. Täsmäkoulutuksen jälkeen he pystyisivät helposti vaihtamaan ympäristöä rinnakkaiselle toimialalle, sillä pohjimmiltaan kyse on aika samasta asiasta.

Alan työ- ja koulutusnäkymiä pohtinut työryhmä huomasi myös, että digitaalisuuden mukana alalle on syntynyt aivan uusia ammatteja, jotka pyritään huomioimaan tulevassa koulutuksessa. Yksi tällainen on DIT eli digital imaging technician, joka vastaa tuotantojen digitaalisista formaateista.

– Suuren kansainvälisen elokuvan kuvauksissa syntyy valtavasti digitaalista materiaalia. DIT hallinnoi sitä ja huolehtii, että tallentimet, muistikortit, arkistot ja kaikki toimii, kuten pitää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?