Pilaako harjapesu auton maalipinnan? Entä voiko autonpesukoneen hakkeroida?

Moni väittää, että harjapesussa auton maalipinta menee pilalle.

Tuomo Hyttinen
Pilaako harjapesu auton maalipinnan? Entä voiko autonpesukoneen hakkeroida?

Seppolan Auton Jyrki Meronen kertoo, että uusi autonpesukone on viidenneksen vanhaa nopeampi.

Tuomo Hyttinen

Jämsänkoskelaisen Anita Lindqvistin sininen Toyota Prius -merkkinen henkilöauto on joskus ollut puhtaampi kuin nyt.

–Ei oikein ole paikkaa, jossa kurakaan enää pysyisi, Lindqvist sanoo.

Lindqvist ajaa Priuksensa Seppolan Auton konepesuun. Siellä auton päälle ruiskutetaan ensin esipesuaine, joka liuottaa kinkkisintä likaa maalipinnasta. Sen jälkeen kymmenkunta painepesuria heittää lian voimalla kaivoon.

Sitten auto verhotaan sampookerroksella, ja Jämsänkosken Ilveksen peliasun sävyiset, oranssinmustat pesuharjat aloittavat vimmatun tanssin Priuksen ympärillä. Auto peittyy vesisumuun ja sähkömottorien meteliin. Vajaan 10 minuutin kuluttua tyytyväinen Lindqvist ajaa kiiltävällä Toyotalla ulos.

–Vähän eri näköinen kuin pesuun mennessä, Lindqvist sanoo tyytyväisenä.

Autonpesukoneen hinta on asunto-osakkeen luokkaa

Koneellinen harjapesu pilaa auton pinnan, ja parasta jälkeä saa aikaan vain käsityöllä. Seppolan Auton yrittäjän Jyrki Merosen mukaan kahtiajako saattoi pitää paikkansa parikymmentä vuotta sitten, mutta tänä päivänä käsitys on vanhentunut.

–Vanhat nailonharjat olivat kovia maalipinnalle. Nykyisin käytetään sensofil-pehmoharjoja, Meronen sanoo.

Seppolan Auto vaihtoi viikonloppuna seitsemän vuotta palvelleen autonpesukoneensa uuteen malliin. Uusi laite pesee auton nopeammin kuin vanha, minkä lisäksi siihen mahtuu entistä suurempia pakettiautoja. Pesukoneen tarkkaa hintaa Meronen ei kerro, mutta sanoo suuruusluokan olevan asunto-osakkeen tasolla. Meronen ei myöskään ota kantaa, milloin yli sadan tuhannen euron investointi alkaa tuottaa.

–Ei tätä olisi ostettu, jos ei uskoa tuottavuuteen olisi.

Konepesuja tehdään entistä enemmän

Kauhkialantien ja Rusulankadun risteyksessä on huomattu, että autoja pestään entistä enemmän konepesulla. Jämsän Portin autonpesukone uusittiin pari vuotta sitten ja käsinpesupaikkojakin on kaksin kappalein. Jämsän Portin yrittäjä Matti Järvinen kertoo, että molempia käytetään tarpeen mukaan.

–Esimerkiksi itse teen 80 prosenttia oman autoni pesuista koneella. Käsin pesen esimerkiksi konehuoneen ja muut paikat, joihin kone ei yllä.

Matti Järvinen muistuttaa siitä, ettei perinteinen oman kodin pihassa peseminen ole paras mahdollinen ratkaisu luonnon kannalta. Jämsän kaupungin ympäristönsuojelumääräysten luonnoksissa auton pesua yleisillä alueilla ollaan kieltämässä. Lisäksi autonpesua omalla alueella aiotaan rajoittaa.

Ympäristöpäällikkö Piia Kosken mukaan autonpesusta ei saa aiheutua haittaa. Haittaa voi koitua esimerkiksi toistuvasta pesumäärästä tai liian järeistä puhdistusaineista.

Huoltoasemilla autonpesuvedet käsitellään niin, ettei ympäristö kuormitu. Jyrki Meronen huomauttaa, että käsin pestessä on myös hankalaa arvioida käytetyn veden määrää.

–Meidän laitteessamme vettä kuluu noin 200 litraa pesua kohti.

Hakkerointi? "Ei se toki mahdotonta ole"

Puolitoista viikkoa sitten hakkerit onnistuivat murtautumaan internetiin kytkettyyn autonpesukoneeseen, iskemään sillä auton kimppuun ja kastelemaan autossa istuneet henkilöt. Jyrki Merosen mukaan Seppolan Auton pesukone ei ole suoraan yhteydessä internetiin. Pihalla seisova maksupääte on yhteydessä sekä verkkoon että pesulaitteeseen, mutta maksupääte on asianmukaisesti suojattu.

Matti Järvinen kertoo, että Jämsän Portin autonpesukone lähettää esimerkiksi vikailmoituksia sähköpostitse. Hänellä kuitenkin riittää luottoa tietoturvaan, sillä hakkereiden pitäisi päästä käsiksi autonpesukoneyhtiö Tammermaticin järjestelmiin.

–Ei se toki mahdotonta ole. Onhan viranomaisiinkin pystytty iskemään, Järvinen sanoo.


Kommentit (1)

  • Olli Lamminen

    Kommentti yllaolevassa kirjoituksessa ”Huoltoasemilla autonpesuvedet käsitellään niin, ettei ympäristö kuormitu”, joka yleensa liitetaan kaikkiin automaattisiin autonpesukoneisiin, ikava kylla pitaa ani harvoin paikkaansa – ellei sitten puhuta Ruotsista. Vedenkierratyksella autonpesukoneessa ei ole mitaan tekemista ”ympariston kuormituksella”, samat jatteet menevat verkostoon hiukan pienemman vesimaaran kanssa eli saasteen ppm-arvot (ppm=parts per million) ovat korkeampia. Useimmissa maissa saastetta mitataan ppm-arvolla (joka on saasteen prosentti luku) joka tarkoittaa etta kun veden maara vahenee niin saasteen ppm nousee. Tietaakseni Ruotsi on liki ainut maa jossa pesukoneiden saasteille on asetettu absoluuttinen ylaraja joka mitataan volyymissa eika prosentteina. Useimmissa maissa tama pesuveden ymparisto ongelma on ratkaistu ns öljyn erotuskaivolla jonka pitaisi kerata talteen vapaat öljyt joita pesukoneissa lahtevassa vedessa ei tosin ole koska pesuveden saippua emulsify (emulgoi) autosta pois pestyt öljyt.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio