Tämän jutun sisällä olevat nostot ovat autoilijoiden kommentteja Latauskartta-palvelusta.
Mies astui baariin, sillä hänellä oli ongelma. Auto ilmoitti, että se kulkee enää 15 kilometriä.
Sähköauton toimintamatka oli loppumassa talvisessa Lapissa. Onneksi Tieva-Baarilla Pokassa oli latauspiste.
”Voi olla 30 astetta pakkasta, ja lataus nippa nappa riittää. Ulkomaalaiset ja eteläsuomalaiset luulevat, että huoltoasemia on vieri vieressä”, veistelee Tieva-Baarin yrittäjä Helena Lehtinen puhelimessa.
Majoitus- ja retkeilypalveluita tarjoava baari on eteläsuomalaisin silmin keskellä ei mitään. Inariin tai Kittilään on noin 100 kilometriä baarin terassilta. Ja siinä pihalla nököttää kuljettajan pelastanut seitsemän kilowatin laturi.
”Monella tulee ahaa-elämys, kun tätä tietä ajaessaan näkevät latauspisteen.”
””Toinen töpseli täynnä lunta, ei lataa.” Rovaniemi
Lehtisen esimerkki hyytyvästä autosta on ääripään tapaus, mutta kertoo sähköautojen latausmurheista pitkien välimatkojen maakunnassa.
Moni suuntaa hiihtolomallaan sähköautollaan Lappiin, ja kyllä – joidenkin piikittelystä huolimatta – sinne pääsee ihan hyvin sähköautolla. Mutta riittävätkö Lapissa sesonkina latauspisteet?
”Joulu oli meille ensimmäinen ponnistus, ja silloin ei törmätty ongelmiin, mutta hiihtolomaviikko on toki isompi. Kohtalaisen luottavaisin mielin olemme, vaikka autokanta on kasvanut”, sanoo Keskon K-latauksen johtaja Iiro Määttänen.
Keskolla ja kilpailevalla S-ryhmän ABC-latauksella on kummallakin useita asemia Lapissa. Keskon tuorein latauskentän laajennus tehtiin vastikään Äkäslompolon tunnetulle Jounin kaupalle.
Lapin asemien lisäksi ketjut satsaavat ”matkan varrelle”. Esimerkiksi ABC-lataus juuri äsken laajensi Heinolan ABC:n latauskenttää.
”Menoliikenne luo aina suurimman piikin, koska paluuliikenne monesti hajautuu. Hetkittäin voi ruuhkaisimmissa paikoissa joutua odottamaan latauspistettä, mutta missään nimessä en näkisi, että tulee Norjan tyylisiä jonoja autotielle asti”, sanoo ABC-latauksesta vastaava Olli Tervonen.
Viime vuoden hiihtolomien latauskokemuksista ei ole enää ketjuille hyötyä, sillä kaikki muuttuu niin äkkiä. Täyssähköisten autojen määrä kaksinkertaistui vuoden 2021 lopusta viime vuoden loppuun. Nyt täyssähköautoja on noin 45 000.
”Tässä on käynyt ketsuppipulloefekti, mutta latausverkoston kehittyminen menee autokannan kanssa käsi kädessä”, Iiro Määttänen sanoo.
””Latauskaapeleita ei ole vapaana vaikka ei lataajia. Molempien letkujen valot punaisena. Ei lähde toimimaan.” Saariselkä
Valtio tarkkailee, miten latausoperaattoreiden lomasesonki sujuu, koska se kytkeytyy EU:n ilmastotavoitteisiin.
Niiden mukaan vuoteen 2025 mennessä Suomen keskeisillä teillä pitäisi olla 60 kilometrin välein suurteholatauspisteitä.
Lue lisää: EU päätti: uudet bensiini- ja dieselautot kielletään vuoden 2035 jälkeen
”Voidaanko tavoitteisiin päästä? Analyysimme perusteella se toteutuu 80-prosenttisesti. En olisi henkilökohtaisesti huolissaan, kun seuraa sähköistymisen kehitystä henkilöauto- ja pakettiautopuolella. Latauksessa tapahtuu hyvin merkittäviä harppauksia”, sanoo erityisasiantuntija Emmi Simonen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Hän katsoo, että yksi hiihtoloma ei ole kovin hyvä mittari latausverkoston arviointiin.
”Ajomatkat Lapissa ovat suosittuja ympäri vuoden. Kun sähköautoja tulee enemmän, niin sitä infraakin tullaan rakentamaan pohjoiseen. Ajoittaisiin, esimerkiksi lomakausina tapahtuviin kysyntähuippuihin voi olla liiketoiminnan kannalta haastavaa varautua.”
””Hyvin latasi! Iltapäivällä laitoin lataukseen kun lähdin maastoon ja aamulla palatessa oli 100% auton lataus.” Pallas
Suurimmat katveet ovat itäisessä Lapissa. Siellä on vain pari suurteholaturia.
Esimerkiksi Sodankylän ja Saariselän puoliväli olisi tavoitteiden valossa täydellinen paikka latauspisteelle. Silti yritykset tekevät niitä kohteisiin, joihin itse parhaaksi katsovat.
K-latauksen Määttänen sanoo, että ”markkinalähtöisyys on oikea tapa”, mutta ymmärtää problematiikan, kun valtio haluaisi kattaa joka kolkan.
”Lapissa voisi olla asemia, jotka palvelevat vain hiihtolomalla, mutta infran rakentaminen koko vuodeksi, siihen kaipaisi joustavuutta”, hän ideoi.
Outoihin sijainteihin voi toki hakea julkista tukea, mikä voi olla porkkana tavoitteisiin pääsemiseksi.
”Sodankylään olisi merkittävintä saada lisää latauspisteitä. Se väli siitä pohjoiseen Saariselälle hoituu tämän päivän sähköautojen rangella”, jatkaa ABC-latauksen Tervonen, joka kertoo juuri itse ajaneensa välin ongelmitta.
””Lähistöllä kaksi ulkokuntosalia niin voi treenata latauksen ajan.” Kemijärvi
Suomen latausinfrastruktuurin kokonaiskuva on tavallisen autoilijan vinkkelistä vielä sekava.
Lapistakin löytyy sekalainen seurakunta latureita kunnantalojen ja kyläkauppojen pihoilta. Joissakin kohteissa julkisella kartalla näkyvä laturi voikin valjeta vain hotelliasiakkaille tarkoitetuksi.
Latauskartta-palvelun palautteiden perusteella moni on kamppaillut sen ainoan syrjästä löytyneen laturin kanssa.
Asiantuntijoiden mukaan Lapissa infra tulee piirun verran jälkijunassa. Käytännössä laitteet olisi kannattanut asentaa tai uusia jo viime vuonna.
Palataan Pokkaan. Tieva-Baarin seitsemän kilowatin laturi ei ole kovin tehokas mutta toimii.
”On ollut aikeita suurentaa sitä. Tosin sillä ei ole ollut meille merkitystä. Ulkomaalaiset turistit tulevat, lataavat autoa ja istuvat sisällä syömässä omia eväitään”, yrittäjä Helena Lehtinen sanoo.
On myös viikkoja, ettei kukaan lataa. Sitten saattaa tulla yllättävä tarve.
Näin kävi 15 kilometrin toimintasäteen kanssa kamppailleelle kuljettajalle.
”Miehen vaimo ajoi toisella autolla perässä. Jättivät auton yöksi latautumaan ja menivät Leville, tulivat seuraavana päivänä hakemaan.”
