Masku
Yhä useampi Suomessa käytössä oleva työsuhdeauto on ladattava hybridi tai täyssähköauto, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
”Viime vuonna 15 prosenttia työsuhdekäyttöön ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköautoja ja 28 prosenttia ladattavia hybrideitä. Luvut viisinkertaistuivat edellisvuodesta. Kasvu tulee jatkumaan jyrkkänä myös tänä vuonna – globaalista komponenttipulasta ja Ukrainan sodan mahdollisista vaikutuksista huolimatta”, Kallio sanoo.
Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien nopean suosion kasvun taustalla on viime vuoden alussa voimaan tullut ”hankintakannuste”, jolla on lisätty täyssähköautojen ja ladattavien hybridien houkuttelevuutta autoedunsaajan näkökulmasta. Käyttöedussa täyssähköautoon saa 170 euron ja ladattavaan hybridiin 85 euron alennuksen kuukausittaisesta verotusarvosta. Vapaassa edussa puolestaan kuukausittainen alennus on 290 euroa täyssähköautossa ja 145 euroa ladattavassa hybridissä.
Vapaa autoetu kattaa auton kaikki kustannukset, kuten huollot. Käyttöedussa edunsaaja sen sijaan maksaa vähintään polttoaineet. Vapaassa edussa polttoaineet kuuluvat maksettavaan verotusarvoon: verotusarvo sisältää tietyn laskennallisen määrän ajoa eli polttoainetta.
Kaikista Suomessa vuosittain myytävistä uusista autoista joka viides myydään työsuhdeautoksi. Työsuhdeautoja on tällä hetkellä noin 80 000, mutta koska ne ovat käytössä yleensä vain kolme vuotta, paremman kokonaiskuvan saa katsomalla Suomen henkilöautokantaa: yhteensä 2,7 miljoonasta autosta yli puoli miljoonaa on nykyisiä tai entisiä työsuhdeautoja.
Autoliiton viestintäpäällikön Jukka Tolvasen mukaan monilla suomalaisyrityksillä on ollut jo pitkään päästörajoja työsuhdeautoille yritysten omien ympäristöohjelmien takia. Yritys myös hyötyy siitä, että vähäpäästöisestä autosta koituu vähemmän kustannuksia esimerkiksi pienemmän polttoaineenkulutuksen takia.
Uusien autojen tilauskanta ennätyksellisen suuri
Viime vuoden alussa tuli voimaan myös työsuhdepyörien veroetu: työsuhdepyörät ovat verovapaa luontoisetu 1 200 euroon asti vuosittain. Tolvanen ja Kallio eivät usko edun vaikuttaneen työsuhdeautomarkkinoihin. Työsuhdeautolla ajetaan enemmän pidempiä matkoja kuin pyörillä.
Työsuhdeautojen vuosittainen kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana. Kallion mukaan uusia autoja rekisteröidään tällä hetkellä komponenttipulan ja tuotannon viiveiden takia poikkeuksellisen vähän – lähes 20 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
”Uusien autojen tilauskanta on kuitenkin kasvanut viime kuukausina jopa ennätyksellisen suureksi. Ilmiö koskee yhtä lailla työsuhde- kuin muitakin autoja.”
Enemmän yksityisellä sektorilla
Kallion mukaan autoetua käytetään eniten yksityisellä sektorilla, harvemmin julkisella sektorilla. Suurimmalle osalle työsuhdeautoilijoista kertyy ”työajoa”, eli työantajan lukuun suoritettavaa ajoa.
Tolvasen mukaan työsuhdeautopolitiikka vaihtelee paljon yrityksittäin. Suurten firmojen lisäksi myös monissa pienissä yrityksissä on työsuhdeautoetu käytössä.
”Paljon ajavilla on paljon työsuhdeautoja, mutta yhtä lailla etua tarjotaan monissa muissakin tehtävissä. Varsinkin, jos etu kuuluu kokonaispalkkaan eikä tule palkan päälle. Joissakin työpaikoissa ja toimenkuvissa työsuhdeautoa saatetaan jopa edellyttää työntekijältä.”
