”Mikäsieltä tulee? Onpa se söpö! Mikä tuo on, voi ei!”
Ohi kulkeva pariskunta pysähtyy jalkakäytävälle ällistelemään, kun hivutan pikkuruista Citroën Amia ulos porttikongista Helsingin keskustassa.
”Tämä on tällainen ranskalainen koppimopo”, lausun sivuikkunan ahtaasta saderäppänästä ja vääntäydyn ulos esittelemään erikoista laitetta. Näitä hyväntahtoisia kohtaamisia tulee aivan jatkuvasti, kun Amilla ajaa.