Suomea siunattiin etelärannikkoa myöten alkuvuodesta hienolla talvella, kun lunta tuli kunnolla ja pakkanen kiristyi asiallisiin tammikuisiin lukemiin.
Sittemmin lauhtui, lunta suli, ja nyt näyttää olevan taas pakkasten ja lumentulon aika.
Tällaiset sahaavat säät ovat autolle kuormittavia: ensin paikat menevät lumisiksi, sitten jäisiksi, sitten ne sulavat ja jäätyvät uudestaan. Auton pidon lisäksi olosuhteet tuovat vaikeusastetta ajamiseen.
Miten tällaisilla keleillä kannattaisi ylläpitää ja ajaa autoaan?
Keräsimme kattavan tietopaketin siitä, miten autoilija voi pärjätä kuormittavissa talviolosuhteissa ja välttää pahimmat sudenkuopat.
Asiantuntijana toimii liikenneturvallisuuteen keskittyneen Excelsior-yrityksen toimitusjohtaja ja ajokouluttaja Ari Parkkonen, jolla on vuosikymmenien kokemus talvisista ajo-olosuhteista ja ääritilanteista.
1. Millaisia ongelmia plussan ja pakkasen välillä sahaava keli tuo autolle?
– Kun keli surffaa, auton eri osiin kerääntynyt ja osittain sulanut lumi jäätyy. Lisäksi kosteus voi kondensoitua ja saada lukon mekanismit ja erinäiset tiivisteet jäätymään.
2. Onko joitain tiettyjä paikkoja, joissa jää on erityisen haitallista?
– Ainakin pyöräkoteloissa se voi aiheuttaa pelottavan tilanteen, kun jäätynyt lumi yrittää estää pyöriä kääntymästä, ja kääntäessä kuuluu kauheaa rahinaa. Myös se, että lumi jäätyy vanteen sisälle, voi olla epämiellyttävää, sillä se saa renkaat epätasapainoon. Pahimmillaan jäätynyt lumi voi vaurioittaa jarrukilpeä tai antureita.
Lumi tuottaa autoilijalle päänvaivaa tien pinnassa, mutta myös autoon tarttuneena.
3. Mitä vanteiden sisälle kertynyt jää haittaa?
– Se voi tuntua ikävänä täristyksenä ajaessa. Olen todistanut tilanteita, joissa kuljettaja vie auton rengasliikkeeseen tärinän takia, ja lopulta riittää, että auto käytetään automaattipesussa niin, että lumet saadaan vanteiden sisältä pois.”
4. Lumet ja sohjot kannattaa siis pyyhkiä pois heti ajon jälkeen?
– Juuri näin. Kun se lumi on vielä loskaa, se on helppoa putsata pois. Jos sitten tulee reippaat pakkaset ja loska jäätyy tiukasti, sen poistamisessa on iso riski vaurioittaa autoa.
””Kannattaa ensin lämmittää auton laseja vähän, jotta jää pehmenee.”
5. Joskus ei vaan jaksa putsata autoa heti. Mikä siis eteen, jos ei ole viitsinyt putsata autoa, ja nyt se on jäässä?
– Tällaisessa tilanteessa kannattaa mieluummin viedä auto lämpimään halliin sulamaan kuin alkaa hakata jäätä pois auton pinnoilta. Jos raappaa jäätä auton metallipinnalta, saa ihan varmasti naarmutettua sitä. Toisaalta, jos jää on paikassa, jossa se ei haittaa siinä mitään, niin kyseessä on vain esteettinen haitta, eikä jäätä välttämättä tarvitse poistaa.
Jää on helpompi raaputtaa pois, kun tuulilasia lämmittää ensin vähän aikaa.
6. Tuulilasi on siis ainoa paikka, johon jääraappaa kannattaa käyttää?
– Nykyisin auton laseissa ei käytetä ympäristösyistä enää lyijyä. Tämän vuoksi lasit naarmuuntuvat todella helposti. Totta kai tärkeintä on saada näkyvyys hyväksi, mutta sen sijaan, että raaputtaa voimalla umpijäässä olevia laseja, kannattaa ensin lämmittää laseja vähän, jotta jää pehmenee.
– Jos jostain syystä on pakko raapata umpijäässä olevaa ikkunaa, kannattaa ainakin varmistaa, että jääraapassa ei ole mitään epäpuhtauksia.
7. Joskus kun putsaa tuulilasia lumesta, lunta jää tuulilasin ja konepellin väliseen aukkoon. Sitä on keljua kaivella pois, joten voisiko sen jättää sinne?
– Se kannattaa kaivaa pois sieltä. Siellä on nimittäin vieressä ilmanottoaukot, jolloin pakkaslumikin voi aiheuttaa sen, että ikkunat huuruuntuvat, kun kosteutta pääsee sisälle. Ja jahka se lumi sulaa ja sitten jäätyy, väliin voi jäädä jääpaakkuja, jotka saattavat lennellä takana olevien autojen tuulilasiin, kun laittaa vaikkapa ajon aikana tuulilasinpyyhkijät päälle.
8. Niin, tuulilasinpyyhkijät: ne jäätyvät usein kiinni tuulilasiin. Miten niiden kanssa kannattaa oikein menetellä?
– Niillekin on hyvä antaa lämpöä ennen kuin niitä alkaa irrotella, ettei vahingossa hajota niitä. Pyyhkijät voivat jäätyä myös ajon aikana. Silloin on pakko vaan pysähtyä ja varovasti kopsutella jäät irti.
9. Onko kaikki lumi aina oikeasti pakko harjata auton päältä pois? On nimittäin aikaa vievää puuhaa, jos se pitää tehdä joka aamu tai pahimmillaan monta kertaa päivässä, kun uutta lunta tulee koko ajan.
– Ei ole kahta sanaa siitä, etteikö autoa pidä aina puhdistaa lumesta. Pakkaslumikin pölisee katolta omaan takalasiin tai takana ajavan lasiin ja jäätyy siihen.
– Jos katolla on paljon lunta ja katto lämpenee, jarrutettaessa tuulilasille voi läsähtää painava lumikuorma, jota pyyhkijät eivät jaksa liikuttaa. Pahimmillaan siinä lasilla ei ole sitten enää yhtään tirkistysaukkoa, josta näkisi eteenpäin.
10. Katumaasturit ovat muodissa, ja ne ovat joskus niin korkeita, ettei katolle meinaa ylettyä...
– Voi yrittää kiivetä vaikka renkaan päälle.
11. Sulalla kelillä auto kuraantuu äkkiä. Jos sitten tule pakkanen ja haluaisi auton puhtaaksi, kannattaako autoaan kuitenkaan pestä vaikka 20 asteen pakkasessa?
– Jos auton saa pesun jälkeen lämpimään talliin kuivumaan, niin ei siinä ole mitään estettä. Jos auton joutuu jättämään pesun jälkeen ulos, on iso mahdollisuus, että lukot ja tiivisteet jäätyvät. Vaikka ne kuivaisi, kosteutta voi silti päästä ikkunan vierestä esimerkiksi lukon mekanismeihin, ja se voi jäätyä.
12. Voiko jäätymistä yrittää estää?
– Voi, mutta se tehdään monesti väärässä järjestyksessä: pesun jälkeen laitetaan aseöljyä lukkopesään ja silikonipuikkoa tiivisteisiin, vaikka se pitäisi tehdä ennen pesua. Jos sen tekee pesun jälkeen, pinnat ovat jo märkiä, eikä homma oikein toimi.
13. Jos on kova pakkanen ja auto on likainen, jäätyykö lika auton pinnalle jotenkin peruuttamattomasti ja haitallisesti?
– Ei se siinä mielessä ole ongelma, ei se lika siihen pinty. Mutta jos autoa käyttää oikein jäisenä automaattipesussa, voi hyvin olla, että se pesutulos ei ole täysin toivotunlainen.
14. Mitä muuta kannattaisi pitää mielessä talvikeleissä?
– Pakkanen on akulle myrkkyä. Jos ajomatkat ovat lyhyitä ja kuski käyttää paljon virtaa kuluttavia laitteita kuten vaikka tuulilasin lämmitystä tai polttoainekäyttöistä lisälämmitintä, akku voi äkkiä mennä tyhjäksi.
15. Voiko akku purkaa varauksensa oikein kylmässä, vaikkei ajaisi ollenkaan?
– Kun akku kylmenee, sen varaustila laskee. Mutta jos ei käytä mitään virtalaitteita ja kaikki on muutoin kunnossa, niin ei se akku itsekseen pura.
– Nykyautoissa tosin on paljon erilaisia puhelinsovelluksia, joilla voi tarkistella erilaisia asioita autostaan. Jos niitä tarkistelee, niin siinä joka kerta ’herättää’ auton hetkeksi, ja aina, kun auto herää, virtaa kuluu, mikä taas syö akkua.
16. Polttomoottoria ei saisi käynnistää kylmänä kovilla pakkasilla. Entä sähköautoa? Sellaisen omistajat usein kehuvat, kuinka kovakaan pakkanen ei haittaa mitään?
– Se on juuri näin. Sähkömoottori ei ole pakkasesta moksiskaan, koska siellä ei ole esimerkiksi nesteitä tai jähmettyvää mekaanista vaihteistoa. Se lähtee kuin palmun alta – edellyttäen, että akussa on virtaa.
– Sähköautojen sudenkuoppa kovalla pakkasella on se, että toimintamatka lyhenee, koska auton lämmitykseen ja akkujen lämmitykseen tarvitaan sähköä.
””Kun jonossa kaukana palaa jarruvaloja, kannattaa heti vähän hidastaa.”
17. Nyt kun on saatu käsiteltyä auton ylläpitoasiat, siirrytään ajamiseen. Miten liukkailla keleillä pitäisi ajaa, Ari Parkkonen?
– Oli tiellä sitten jäätä tai sohjoa tai lunta, tehokkain tapa lisätä turvallisuutta on alentaa nopeutta ja pidentää välimatkoja muihin. Lisäksi täytyy reagoida kaikkeen aiemmin. Kun jonossa kaukana palaa jarruvaloja, kannattaa heti vähän hidastaa.
18. Miksi vakionopeudensäätimen käyttöä ei suositella liukkaalla?
– Kun säätele itse kaasua, voi reagoida auton pitoon paljon paremmin. Vakionopeudensäätimissä on kyllä yleensä järjestelmä, jossa ne kytkevät itsensä pois päältä pidon lähtiessä. Mutta jokainen järjestelmä tekee tämän aina liian myöhään: silloin kun pito on jo mennyt.
19. Lunta ja loskaa kertyy usein tien kaistojen väliin. Kannattaako sen yli posotella, jos ohittaa?
– Hyvä nyrkkisääntö on, että jos vähänkään mietityttää, kannattaako sitä vallia yrittää, niin silloin jättää asian sikseen. Jos on vaikka rekan perässä ja haluaisi ohi, niin kiltisti alentaa nopeutta ja ajaa kauempana rekasta, eikä lähde sen vallin yli.
– Loskakeli on muutenkin vaarallisimpia kelejä ajaa, koska nykyautoissa on usein leveät renkaat, ja jos ne ovat vähänkin huonossa kunnossa, auto menee herkästi loskaliirtoon. Siinä vaiheessa kuskista tulee matkustaja.
””Mitä rauhallisemmin rengas kääntyy, sitä paremmin kitka säilyy.”
20. Mutta jos kuitenkin lähden yli lumi- tai loskavallista, miten kannattaa ajaa?
– Jos sen päätöksen tekee, että menee ohi, niin täytyy pitää tasainen veto ilman, että vakionopeudensäädin on päällä. Ei kovia jarrutuksia tai kaasutuksia. Kaikkien liikkeiden pitäisi olla kuin hidastetusta filmistä, kaikki liikkeet hyvin pehmeästi.
21. Jos käy kuitenkin kalpaten ja auto alkaa luistella, mitä sitten kannattaisi tehdä?
– Erittäin tärkeää olisi pitää katse mahdollisimman kaukana ja halutussa suunnassa. Ihminen kun yleensä ohjaa sinne, mihin katsoo. Se myös rauhoittaa käsien liikettä, autoa ja mieltä, kun näkee että siellä horisontissa on ratkaisu, eikä ajatukset juutu siihen ongelmaan. Tällä on oikeasti merkittävä vaikutus.
– Äkkinäiset liikkeet ovat pahasta, koska mitä rauhallisemmin rengas kääntyy, sitä paremmin kitka säilyy. Niinhän se on kävellessäkin: jos kävelet jäisellä tiellä nahkakengissä, niin kyllä sitä yrittää rauhallisia liikkeitä tehdä.
22. Entä vetotapa? Neliveto on paras liukkailla, mutta kumpi on kakkonen: etu- vai takaveto?
– Etenkin kokemattomalla kuskilla etuveto voi olla parempi, koska etuveto ei samalla tavalla aiheuta yliohjaamista kuin takaveto. Lisäksi etuvetoisessa autossa, jossa yleensä on moottori edessä, on enemmän pitoa, koska vetävien pyörien päällä on painoa.
23. Tuleeko vielä muuta mieleen?
– Sellaisen voisin sanoa, että rakas lukija, opettele käyttämään niitä auton valoja ja selvitä, mitkä valot palavat missäkin valovalitsimen asennossa.