Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Kansanedustaja ja nimikkoyrittäjä tekivät kesäkuussa jo neljännen yritysvierailunsa – kohteena virtolainen perhefirma, joka haluaa jatkossakin olla edelläkävijä

Virtain reissu ei ollut Ikonen & Meller -duon ensimmäinen yrityskäynti, sillä parlamentaarikko ja hallitusammattilainen ovat ehtineet käydä yritysvisiiteillä pariin otteeseen aiemminkin. Aiempia kohteita ovat olleet venevalmistaja Fenix-Marin Valkeakoskella, puualalla toimivan Kärävä Pirkkalassa sekä Levytyö Särkinen Tampereella. Harri Meller tuntee kyseisen puulaakit hyvin, sillä hän istuu niistä jokaisen hallituksessa. Jokaiselle kansanedustajalle on annettu oma nimikkoyrittäjänsä Nimikkoyrittäjätoiminnan myötä jokaiselle 200 kansanedustajalle on nimetty Suomen Yrittäjien toimesta oma nimikkoyrittäjä. Perimmäisenä ideana on entistä toimivampi ajatustenvaihto suomalaisten pk-yritysten ja kansanedustajien kesken. Se, miten yhteistyötä toteutetaan, on jätetty jokaisen kaksikon omaan harkintaan. Ensimmäistä kauttaan eduskunnassa istuvan, Tampereen pormestarinakin toimineen Anna-Kaisa Ikosen ja pitkän linjan yrittäjä Harri Melleri kertovat yhteistuumin nähneensä juuri yritysvierailut hedelmälliseksi toimintamuodoksi. Niiden kautta Arkadianmäelle saadaan ruohonjuuritason palautetta monelta eri toimialalta. Ikonen kertoo menomatkalla olevansa hyvin tyytyväinen aiempiin yritysvisiitteihin. – Se, että pääsee kuulemaan suoraan yrittäjiltä heitä koskettavista ja mahdollisesti mieltä askarruttavista asioista, on ollut erittäin arvokasta oppia. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että minulle nimikkoyrittäjäksi valikoitui juuri Harri, sillä hänellä on paitsi tuntemusta näistä yrityksistä myös hyvin kokonaisvaltainen kuva yritysten tilanteesta tässä maassa. Meillä on ollut aina paluumatkoillakin hyviä keskusteluja. Teollisuusyritysten alihankkija Myös Virroilla oli tiedossa uutta asiaa, sillä kohdeyritys ei ollut kansanedustajalle entuudestaan tuttu. Eikä ihme, sillä kuluttajamarkkinoiden sijaan Virtain Muovityö palvelee puhtaasti yrityspuolen asiakkaita, eli suomalaisia teollisuusyrityksiä. Löytyy tähän tosin yrityksen historiasta poikkeuskin. Olavin yritys valmisti aikanaan käytössä olleita ’80-lätkiä’. Autokoulun jälkeen sellainen piti olla ajajalla autossa aina 90-luvun puoliväliin vuoden ajan kortin saamisen jälkeen, ajonopeus siis piti muistaa pitää kyseisen luvun alapuolella. Virtain Muovityö on vahvasti perheyritys. Sen omistus on ollut läpi sen historian yhden perheen hallussa. Perinteisenäkin yritystä voi jo näillä vuosilla pitää, sillä toimintansa virtolaisfirma aloitti jo liki puoli vuosisataa sitten. Yritys toimii tätä nykyä jo toisessa polvessa, sillä yrityksen perustaja Olavi Mäkinen jäi itse sivuun yrityksen operatiivisesta johdosta neljä vuotta sitten. Toimitusjohtajana isäänsä seurasi perheen kuopus Marja Mäkinen , ja myyntipäällikön vetovastuun otti hoteisiinsa hänen veljensä Ville Mäkinen . Osakkaana perheyrityksessä on vielä sisarustrion kolmaskin jäsen Jenni Rintamäki . Hän tosin työskentelee toisaalla, mutta istuu perheyrityksen hallituksessa. Autotallista alkuun Marja ja Ville olisivat konttorilla luultavasti muutenkin, mutta Olavi on tullut paikalle juuri visiitin vuoksi. Hyvä niin, sillä hänellä on yrityksen perustajan tietysti se paras tietämys firman historiasta. Tosin hyvin sitä osaavat tutkailla myös jatkajat. He ovat molemmat tottuneet muovihommiin jo ennen kouluikää, sillä yritys toimi aikaisemmin samassa osoitteessa perheen asuintalon kanssa. Olavi ja hänen vaimonsa muuttivat Koronkylässä sijaitsevaan vanhaan kansakouluun 1977. Muovityön alkutaival oli vaatimattomampi, sillä toiminta on lähtenyt liikkeelle autotallista. Myöhemmin vieraillessamme varsinaisessa tuotantohallissa se käy selväksi, että noista ajoista on tultu aika pitkälle. – Autotalli, jossa aloitin, oli kokoluokaltaan 20 neliötä. Nyt meillä ei taida olla yhtäkään konetta, joka olisi edes mahtunut sisään talliin, Olavi hymyilee. Tilat tuplattiin viime vuonna Nykyiseen halliinsa yritys muutti 90-luvun taitteessa. Sen rinnalle otettiin käyttöön lisätilaa viime vuonna, kun yritys otti käyttönsä aikaisemmin konepajana toimineen teollisuushallin. – Vaikka muuttomatka ei ollut parisataa metriä pidempi, oli koneiden siirtämisessä iso homma, etenkin kun tuotannon piti pyöriä koko ajan. Hyvin kaikki kuitenkin sujui, toimitusjohtaja kertoo. Nyt käytössä on tilaa yhteensä 7000 neliötä eli se tuplaantui, ja samalla toimintaa saatiin muutenkin järkevöitettyä. – Me saimme lisättyä automatisointia, ja koska tilaa tuli lisää, myös tuotannon layoutia saatiin tehokkaammaksi, toimitusjohtaja kertoo. Viime vuosiin mahtuu muitakin merkittäviä kehitysaskeleita. Uusien Mäkisten myötä yrityksessä on kolmen ja puolen vuoden aikana esimerkiksi uusittu tuotannonohjausjärjestelmä ja lisäksi sekä laatu- että ympäristöjärjestelmät on sertifioitu. Lisäksi yritykseen on palkattu uusi tuotantopäällikkö sekä tehty konehankintoja. Täällä rohjetaan kokeilla Jatkajat korostavat, että vaikka muutoksia onkin tehty, yrityksen toiminnan perusprinsiipeissä on pidetty monesta asiasta myös kiinni. Ville ja Marja Mäkinen huomauttavat, että yrityksessä halutaan jatkaa Olavin viitoittamalla tiellä, olla aina hieman etunojassa muihin ja lähteä mukaan uusiin asioihin. – Yrityksemme strategia on läpi yrityksen historian ollut se, että teemme juttuja, joita kukaan muu ei ole tehnyt. Jos kärjessä haluaa pysyä, niin juoksemista on pakko jatkaa, Ville tuumaa. Näkemyksen vahvistaa myös itse yrityksen hallituksessa viimeiset kolme vuotta istunut Harri Meller. – Perisuomalaisen sisun lisäksi Mäkisten suvussa virtaa aimo annos myös keksijägeenejä, hän kommentoi. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa 3D-tulostus, joka on kovasti yleistynyt viime vuosina. Virroilla asia on kaikkea muuta kuin uusi, sillä yrityksessä otettiin pikamallinnuskäyttöön 3D-kone jo 20 vuotta sitten, ja muuten ensimmäisenä muovifirmana koko maassa. Nykyään se on käytössä miltei joka ikisessä projektissa. Ei niinkään valmistamistekniikkana, mutta erityisesti tuotekehitystä tehtäessä. Kiertotalous kiinnostaa kovasti Koska yrityksen tuotekehitykseen liittyvää toimintaa tehdään liki 100-prosenttisesti alihankintana asiakkaiden tarpeisiin ja sitä sitovat käytännössä aina tiukat salassapitosopimukset, yritys ei julkisesti halua lähteä kertomaan tällä hetkellä työn alla olevien kehityskohteiden yksityiskohtia. Toisaalta sen verran tuotekehityksestä isoa vastuuviipaletta ottanut Ville Mäkinen pystyy kertomaan, että vihreät arvot, kierrättäminen ja ylipäätään kiertotalous ovat tällä hetkellä teemoja, jotka nousevat esiin vähän jokaisessa projektissa. Anna-Kaisa Ikosen tiedustellessa asiasta tarkemmin, paljastuu, että myös tällä saralla pullat ovat ehtineet olla uunissa jo pidemmän aikaa. Oma hukkatuotanto kierrätetään lähes sataprosenttisesti, ja myös raaka-ainepuolella on kierrätysmateriaaleja voitu käyttää koko ajan entistä paremmin. – Teemme varsin tiivistä yhteistyötä kuortanelaisen Keskinen Recyclingin kanssa, jonka ansiosta uusia materiaalijakeita on entistä paremmin tarjolla ja selvä tavoite on, että lisäämme jatkuvasti kierrätysmateriaalin osuutta tuotannossamme. Kriisi pisti touhun toviksi tauolle Epidemiakin puhututti. Se heitti myös perheyrityksen hyvin alkaneeseen vuoteen varjonsa, sillä tuotanto pistettiin pariksi viikoksi kokonaan paussiin. Tosin tässä vaiheessa näyttää tilanne ihan mukiinmenevältä. Varsinaisten peruutusten sijaan toimituksia vain siirrettiin eteenpäin. – Esimerkiksi moni toukokuun tilaus siirtyi eteenpäin, ja kesäkuu näyttää nyt jopa varsin hyvältä, toimitusjohtaja Marja Mäkinen kertoo. Sitäkin mietittiin, josko tuotantoa olisi keskitetty kriisitarpeisiin. – Puntaroimme vähän suojavarustelupuolta sekä kanisterien tai pullojen valmistusta käsidesille, mutta niihin ei kuitenkaan lähdetty, koska meidän koneemme eivät ole parhaiten soveltuvia bulkkituotantoon. Sen verran syvään luisu kuitenkin oli, että tukihakemus tehtiin ja se myös hyväksyttiin. Business Finlandilta saatiin tukea tuotannon digitalisuuden kehittämiseen, tuotannon tehokkuuden seurantaan ja automaation lisäämiseen. – Lisäksi kehitysrahalla edesautetaan sitä, että tuotantoketju pystytään varmistamaan myös tulevaisuuden mahdollisissa poikkeustilanteissa, Harri Meller lisää. Kaukana 90-luvun lamasta Yrityshistorian vaikeimmasta paikasta ei ole kysymystäkään. 90-luvun lama oli kokemuksena hyvin karu. – Yrityksen velkamäärä kaksinkertaistui yhdessä yössä ja tilauskanta kutistui olemattomaksi, Olavi muistelee. Virtolaisfirman pelasti tilanteessa varsinaisen muovituotannon lisäksi tehty muottityökaluvalmistus ja se, että Suomen puolustusvoimat teki tuolloin jättitilauksen. Työtä vaatimusten täyttämiseen piti tosin tehdä valtavasti, sillä yritys sekä vastasi tuotteen tuotekehityksestä että myös kehitti omin toimin sen valmistamiseen vaaditun koneen. 30 vuotta sitten koetun rotkon rinnalla esimerkiksi tuoreempi finanssikriisi ja näillä näkymin myös tuore epidemia olivat lähinnä piskuisia kuoppia. Apua taantumiin on myös yrityksen vahvasta tuotekehitysroolista. – Vaikeina aikoina yritykset monesti joutuvat jopa panostamaan tuotekehitykseen, Marja huomauttaa. Keskusteluaiheet eivät loppuneet – pikemminkin aika Puheenaiheita olisi riittänyt varmasti tuplasti pidemmäksikin aikaa, mutta kansanedustajan aikataulu asetti deadlinen reiluun pariin tunteen. Maanantaita kun elettiin, kyseessä eivät olleet valtakunnalliset kiireet, mutta Tampereen asiat kuitenkin. Kaupunginhallituksen kokous starttaa aina kello yhdeltä, ja lähtö oli nyt mitoitettava se silmälläpitäen. Monta asiaa ehdittiin kuitenkin parissakin tunnissa käydä läpi. Yrityksessä tutun sukupolvenvaihdokseen liittyvien haasteiden lisäksi pöytäkeskustelussa esiin nousivat esimerkiksi pk-sektorin merkitys Suomen tulevaisuudelle, työvoiman saatavuusongelmat, koulutusasiat oppisopimuksineen sekä erinäisten yritystukien merkitys. Aika kauan pitää vielä odottaa sosiaalitukiuudistuksia Marja Mäkinen nosti esiin keskustelun loppupuolella myös kannustinloukut eli sen, että tällä hetkellä työn tekeminen ei ole aina kannattavaa. – Jos työstä saatavan palkan tai saadun sosiaalituen erotus on liian pieni, se ei kannusta ketään työntekoon. Tärkeää olisi, että työn tekemisestä tehtäisiin aina selvästi kannattavampi vaihtoehto. Mielestäni tässä tarvittaisiin asenteellinen muutos, hän kertoi. Ville Mäkinen huomautti, että välillä asenteellista remonttia olisi kaivattu myös heillä pariin otteeseen. Mieleen on jäänyt esimerkiksi 20-vuotias nuori, joka jätti rekrytointikoulutuksen kesken kolmen päivän jälkeen. – Syy oli, että hän ei kokenut motivaationsa riittäneen, Ville kertoo. Ja jos sitä motivaatiota ei löydy jatkossakaan, on motivaatiopulasta tulossa aika kallis paukku koko Suomelle. Anna-Kaisa Ikonen nyökkäili näkemyksille ja piti hyvänä sitä, että tällä hetkellä Eduskunnassa on asian tiimoilta kerätty sosiaaliturvan uudistusta miettivä työryhmä. Tosin ryhmän verkkaista työtahtia hän itse hieman kummaksui. – Työryhmälle on varattu kahdeksan vuotta, mikä on auttamatta liian pitkä aika uudistukselle, jota tarvittaisiin oikeastaan heti. Kannatti lähteä – tälläkin kertaa Paluureissulla Tampereelle tiedustelen vielä Anna-Kaisa Ikoselta, mikä visiitistä jäi päällimmäisenä mieleen. – Ehdottomasti yrityksen innovatiivisuus ja uudistumiskyky. Mielestäni kuvaava oli, että esimerkiksi 3D-tekniikkaa oli käytetty heillä jo 20 vuotta, ja tällä hetkellä oltiin hyvin aktiivisia kiertotalouden suhteen. Lisäksi oli mielenkiintoista kuulla sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta ja sen haasteista, Ikonen kommentoi. Kannatti siis lähteä matkaan, tälläkin kertaa.