Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Tampereen Messujen tunnetuin tapahtuma sai oman hiilinielun – puolen hehtaarin metsään istutettiin 640 koivua ja sopimus solmittiin sadaksi vuodeksi

Keli suosi istuttajia, sillä koululaisten lukuvuoden viimeistä päivää, 29. toukokuuta vietettiin auringon merkeissä. Moision aukealla taimet saatiin siis putkittaa maahan optimaalisessa säässä. Paikalla ollut noin viidentoista ihmisen joukko koostui kolmen tahon edustajista, sillä mukana oli Messukeskuksen ryhmän lisäksi väkeä myös kunnasta ja Puuni Oy:stä. Koska viimeksi mainittu on näistä varmasti suurelle yleisölle vierain, se kaivannee muutaman virkkeen esittelyn. Onneksi paikalla on idean isä ja yrityksen hallituksen puheenjohtaja Joona Puhakka. Käytännössä kupletin juoni on, että luomalla uutta metsäpinta-alaa, yritykset voivat vähentää oman toimintansa kautta syntyvää hiilijalanjäkeä. – Tarjoamme yrityksille kaupallisen ratkaisun toimintansa hiilijalanjäljen kompensoimiseen, ja halusimme luoda tätä varten mahdollisimman selkeän ja konkreettisen keinon. Puiden istuttaminen on juuri sitä, Puhakka tiivistää. Lähinielu Nyt tehty kohde sopii Puunin omaan toimintamalliin erityisen hyvin siitäkin syystä, että nyt sekä istutukseen sitoutunut yritys että metsän sijainti löytyvät samasta maakunnasta. – Juuri tämän kaltaiset lähinielut ovat sitä meidän ydintoimintaamme, Puunin Puhakka kertoo. Hänen edustamansa yritys ei ole iällä pilattu; se perustettiin aika tasan vuosi sitten. – Meillä tuli juuri täyteen ensimmäinen rundi, Puhakka tuumaa. Jos Puhakan nimi ja naama näyttää tutulta, suurin syy siihen lienee penkkiurheilu. Puhakka on nimittäin Suomen ensimmäinen uimahyppyjen arvokilpailuvoittaja ja kolmien olympialaisten konkari. Kauppatieteitä jo urheilu-uransa aikana opiskellut mies on urheilu-uransa jälkeen keskittynyt yritystoimintaan, ja hän toimii teknologiayhtiö Coredon toimitusjohtajana. Sadan vuoden sopimus Itsekin istutusputken käteensä myöhemmin ottanut Tampereen Messut Oy:n viestintäjohtaja Tanja Järvensivu kertoo, että asiasta alettiin keskustella viime vuoden Alihankintamessujen jälkeen. Puunin idea kuulosti hyvältä, sillä Tampereen Messut haluaa olla mukana toteuttamassa sekä hiilineutraalimpia messuja että maailmaa. – Tämä oli mielestämme hyvin selkeä ja konkreettinen tapa toimia, joten asiasta innostuttiin meillä lähestulkoon heti kun siitä kuulimme, Järvensivu kertoo. Hänen mukaansa Alihankintamessut olivat hyvä aloituskohde, sillä yli 30 vuotta järjestetty tapahtuma on Tampereen Messujen suurin yksittäinen vuosittainen tapahtuma, joka kerää vuosittain Tampereelle yli 1000 yritystä ja yli 20 maasta. – Lisäksi toiminta sopi erityisen hyvin tämän vuoden messujen teemaan, Datasta bisnestä, sillä se näyttäytyy tässä metsähankkeessa konkreettisesti, viestintäjohtaja jatkaa. Istutuspäivän jälkeen varmistui se, että Alihankintamessut järjestetään myös tänä vuonna, joskin totuttua myöhemmin. Jättimessujen uusi järjestämisajankohta on 8.-10. joulukuuta. 640 koivuntainta Järvensivu muistutti, että samalla tehtiin historiaa, sillä toimijoiden ja Puunin välinen sopimus on kestoltaan tasan sadan vuoden mittainen. Kaikkiaan Alihahankintametsä-hiilinielu kattaa aika tasan puolen hehtaarin alueen. Käytännössä se tarkoittaa, että alueelle on tarkoitus iskeä päivän aikana 640 rauduskoivun tainta. Hiilinielun tehokkuuden osalta olisi päästy nykyistä suurempiin lukuihin, jos istutusputket olisi ladattu havupuilla. Niitä olisi myös kappalemääräisesti mahtunut alueelle enemmän, sillä samalla alalle olisi voitu Puunin asiantuntijoiden mukaan istuttaa esimerkiksi 2000 männyntainta. – Olemme toiminnassamme halunneet panostaa myös istutettujen metsien monimuotoisuuteen, jonka vuoksi etenkin eteläisessä Suomessa olemme monesti istuttaneet lehtipuita, joskin puulajin valinta on aina asiakasyrityksen valinta, Puhakka kertoo. Tiukka laskukaava Vaikka alue ei olekaan puolta hehtaaria suurempi, tulee alue elinkaarensa eli noin sadan vuoden aikana myös koivuvoittoisena vetämään noin 60 New Yorkin lennon edestakaiset kasvihuonepäästöt. Puhakan mukaan Puuni laskee messujen hiilijalanjäljen liike-elämässä yleisimmin käytetyimmän standardin eli GHG-protokollan mukaan. – Näiden laskelmien tuloksena saadaan tieteellisesti luotettava luku, joka mahdollistaa päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelun. Olemme käyttäneet tätä standardia, joka on vertailussa kireänpuoleinen. Esimerkiksi lentoyhtiöiden laskentakaavoilla puhuttaisiin huomattavasti suuremmista määristä, Puhakka toteaa. Kunta pitää kunnossa Lempäälässä oltiin istutushommissa toista päivää putkeen. Kunnan puolelta paikalla oleva yhdyskuntajohtaja Tiia Levonmaa tosin ei itse ollut edellispäivänä paikalla. Myös silloin kunnassa istutettiin puunilaisten kanssa hiilinielua. Paikkana oli Kulju ja yritystoimijana oli Tampere-talo. – Näiden kahden nyt istutetun alueen lisäksi meillä on vielä muutama muukin kohdevaraus, joiden osalta asia tulee ajankohtaiseksi luultavasti syksyllä, Levonmaa kertoo. Hänen mukaansa varsinaisesta puiden istutuksista vastaavat kunnan puistotyötekijät, joilta homma käy ripeästi. Myös jatkossa Alihankintametsään tehtävä varsinainen metsänhoito on kunnan vastuulla. Paikalla olevat asiantuntijat arvioivat, että ensimmäistä kertaa täällä pitää suorittaa harvennushakkuita noin 20–30 vuoden päästä. Niitä tarvitaan, koska se parantaa metsän hiilinielukyvykkyyttä.