Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Monella maatilalla olisi tulevana kesänä työtä tarjolla, mutta mistä tekijät?

Pirkanmaan alueella toimii kaikkiaan 26 maataloustuottajien yhdistystä eli tuottajayhdistystä. Näiden kaikkien alueellisena katto-organisaationa toimii MTK-Pirkanmaa . Pirkanmaan Yrittäjä -lehti keskusteli asiasta kyseisen organisaation toiminnanjohtajana toimivan Visa Merikosken kanssa. Keskustelu tehtiin luonnollisesti etänä, kuten tässä maailmanajassa on tapana. – Meillä koko aluetoimiston väki on tehnyt etätöitä jo melkein kaksi kuukautta, Merikoski kertoo puhelimitse. Perusruokatuotanto ei koronasta hätkähdä Merikoski korostaa heti alkuun sitä, että läheskään kaikkia tiloja työvoimapuute ei koske. Itse asiassa merkittävä osa maataloudesta pyörii hyvin tulevanakin suvena. – Sanotaan, että isot tuoteryhmät kuten maito- ja lihatilat sekä kotimaiset viljatilat toimivat tulevana kesänä aivan entisin eväin, jos vain maatiloilla pysytään terveinä, Merikoski korostaa. Hänen mukaansa syy tähän on, että näiden perusruokatuotannossa toimivien tilojen osalta ruokatuotanto on pitkälle koneistettu. – Tänä päivänä erittäin isoja pinta-aloja ja eläinmääriä pystytään hoitamaan varsin pienin henkilöresurssein, Merikoski huomauttaa. Marjatilat ja avomaavihannekset vaativat käsityövoimaa Kaikilla tiloilla tilanne ei ole läheskään näin aurinkoinen. Valtakunnalliseksi puheenaiheeksi maalis–huhtikuun taitteessa noussut kesällä uhkaava työvoimapula koskeekin toiminnanjohtajan mukaan erityisesti käsityövaltaisia tiloja. – Maataloudessa niitä ovat esimerkiksi marjanviljely sekä avomaavihannesten kasvatus. Näiden osalta työvoimavaltaisuus on edelleen suuri ja työvoimapula akuutti ja relevantti kysymys, hän tietää. Vain kymmenys normaalikesän keikkatyöläisistä MTK ja esimerkiksi ulkoministeriö ovat nähneet paljon vaivaa sen suhteen, että täysin ilman ulkomaista työvoimaa Suomessa ei tulevanakaan kesänä jäätäisi. Tämä on vaatinut isoja ja täysin poikkeuksellisia järjestelyjä, kuten charter-konekuljetuksia ja tiukkoja karanteenisääntöjä. Niiden myötä Suomeen on mahdollista saada edes jonkin verran täällä monena vuonna aiemminkin työskennellyttä ukrainalaistyövoimaa, edes sadonkorjuuta silmälläpitäen. Nyt kaavailtu työntekijämäärä on tosin varsin vaatimaton, sillä alun perin puhuttiin noin 1500 työntekijän saamisesta Suomeen sadonkorjuuaikaan. Sittemmin tilanne vielä muuttui, koska Ukrainan hallitus päätti pistää ulkomaille lähtijöiden osalta rajat kiinni. Sittemmin asiaa on vetvottu ja vatvottu edestakaisin. Olipa lopputulema mikä hyvänsä, tämä tarkoittaa työvoimapulaa, sillä viime vuosina suomalaisille maatiloille on saapunut vuosittain ulkomailta noin 15 000– 16 000 kausityöläistä. Nyt Suomeen on parhaassa tapauksessakin saapumassa vain murto-osa. Paljon jää vajetta Pirkanmaallakin Siitä, miten suuri osa ulkomaisesta työvoimasta on saapunut Pirkanmaan talousalueelle, ei ole tarkkaa tietoa. Nyrkkisääntö siitä, että Pirkanmaa on aika tasan 10 prosenttia Suomesta, pitänee melko hyvin paikkansa. Ja silloin pirkanmaalaisita tiloilta puuttuisi noin 1500 sesonkityöläistä. – Mikään tarkka luku ei tosin ole, sillä maatalouden työvoimatarve jakaantuu vahvemmin osalle alueista kuin tosille. Esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Savo ovat marjanviljelyksen kannalta aivan kärkialueita. Toisaalta myös meillä täällä Pirkanmaalla esimerkiksi Pälkäneellä ja Hämeenkyrössä on paljon käsityötä vaativaa maataloutta, Merikoski huomauttaa. Epävarma maailmantila lykkää päätöksiä Julkisuudessa on taivasteltu hieman sitä, miksi sadonkorjuu ei onnistu suomalaisen työvoiman avulla. Tiedossahan on, että Suomesta löytyy työttömyyskortistosta moninkertainen määrä maatiloilla tarvittavaa työväkeä. Aivan näin yksinkertainen yhtälö ei kuitenkaan ole, kertoo Pirkanmaan MTK:n toiminnanjohtaja. – Moni ulkomailta tulleista poimijoista on tullut Suomeen jo monena kesänä, ja tiedän, että isolla osalla tiloja on jo tietyt voimassa olevat sitoumukset ulkomailta tulevien työntekijöiden kanssa. Se on yksi merkittävä syy, miksi yritykset eivät uskalla palkata tässä vaiheessa suomalaisia poimijoita, koska tilanne elää edelleen. Euroopan laajuinen ongelma Täysin mies ei tosin kiistä sitäkään, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Selvää on, että vuosia samoja töitä moitteetta tehnyt ulkolainen työntekijä on monella tapaa suomalaista untuvikkoa varmempi valinta. Karu fakta on, että monella tilalla on valitettavan huonoja kokemuksia kotimaisista kokeilijoista. Eikä kyse suinkaan ole pelkästään Suomea koskevasta ongelmasta, vaan sama dilemma on tuttu oikeastaan koko Euroopassa. – Jotta saat hyvän ansion sesonkitöissä, pitää olla sekä osaamista että ahkeruutta, Merikoski korostaa. Hänen mukaansa ongelmana on sekin, että tilat etsivät työntekijöitä, jotka sitoutuvat työhönsä koko satokaudeksi. – Jos työntekijällä työstä ja palkkatasosta on jo lähtökohtaisesti epärealistinen kuvitelma, on monesti päädytty vaikeuksiin, hän kertoo. Turha syyttelyprosessi Yleiseen tietoisuuteen ajatus suomalaisen työvoiman ”karsastamisesta” nousi etenkin sen jälkeen, kun henkilöstövuokrausyritykset päivittelivät asiaa julkisesti ja kertoivat, että he voisivat välittömästi löytää pelloille työvoimaa Suomesta. Tilat ovat suhtautuneet tähän toistaiseksi varsin nihkeästi. – Koska tilat ovat ilmoittaneet, että he eivät ole vielä valmiita tekemään ratkaisuja, on tästä syntynyt mielestäni turha syyttelyprosessi, Merikoski tuumaa. Hän korostaa kuitenkin, että hänellä riittää ymmärrystä myös henkilöstöfirmojen näkökannalle. – Jos olisin itse töissä henkilöstöalalla, varmasti olisin tarttunut tässä auenneeseen liiketoimintamahdollisuuteen, mutta toisaalta tiedän senkin, että kyseessä on isolle osalle henkilöstöyrityksistä aivan uusi toimiala. Alan vaatima osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät siis välttämättä ole aivan optimaaliset, hän jatkaa. Kovin tarve ulottuu sadonkorjuuaikaan Päätöksiä tulevan kesän työntekijöistä tiloilla on pakko tehdä sitä mukaan kuin kevät etenee. Aivan akuutti tilanne ei vielä nyt ole, sillä kovin työtarve alkaa vasta juhannuksen jälkeen, jolloin on sadonkorjuun aika. – Kesän lähestyessä maatiloilla joudutaan tekemään ratkaisuja suuntaan tai toiseen, kunhan tiedetään enemmän esimerkiksi maiden rajojen aukeamisesta, hän kertoo. Visa Merikoski itse suhtautuu toiveikkaasti siihen, että suomalaisilla maatiloilla nähtäisiin tänä vuonna pitkästä aikaa ennätysmäärä suomalaista työvoimaa. Jos vaan tahtoa ja tarmoa riittää, suosittelee toiminnanjohtaja mahdollisuutta vähän erilaiseen kesätyökokemukseen. – Siitä olen varma, että jos on ahkera ja valmis sitoutumaan työhönsä, työpaikan löytymisen mahdollisuudet ovat varsin hyvät, hän vinkkaa. Kova merkintä ansioluetteloon Korona on näyttänyt ruman päänsä myös monen kesätyöpaikan osalta. Epävarma tilanne on saanut niin ikään monen jo meillä Suomessa ”sovitun” kesätyöpaikan nyt vähintäänkin epävarmuustilaan, monen valitettavasti myös peruuntumaan. Tähän maatilojen tarjoamat kesätyöt voivat olla se puutuva palanen. Ja se, että kollektiiviseen muistiin jäävältä koronakesältä, löytyy myöhemmin omasta cv:stä merkintä peltotöistä, saattaa hyvinkin olla jatkossa kovaa valuuttaa, ja jo itsessään hyvä osoitus omasta ahkeruudesta, viitseliäisyydestä ja tiimihengestä. Merikosken mukaan paras väylä lähteä katsastamaan mahdollisia maatilatyöpaikkoja Pirkanmaalta löytyy osoitteesta www.toitasuomesta.fi – Se on jo pari vuotta sitten perustettu palvelusivusto, jota on nyt koronan seurauksena päivitetty, toimitusjohtaja kertoo. Hänen mukaansa sivuston kävijämäärät ovat olleet selvästi kasvussa.