Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Yksinyrittäjyydestä innostuttiin yliopistolla – Nyt haetaan rahoitusta professuuriin

Isot virrat syntyvät tunnetusti pienistä puroista. Mielikuva lienee vähän kulunut mutta silti yksinyrittäjyydestä puhuttaessa käypä. Kun ynnätään kaikki suomalaiset yksinyrittäjät, puhutaan nykyään jo merkityksellisestä ihmisjoukosta. Tuoreimpien laskelmien mukaan yksinyrittäjien määrä Suomessa on noin 186 000, mikä on likellä Turun kaupungin asukaslukua. Kasvu on ollut nopeaa. Vielä vuosituhannen vaihteessa yksinyrittäjien lukumäärä oli 123 000. Kahdessa vuosikymmenessä yksinyrittäjien määrä on siis kasvanut yli 60 000 henkilöllä, joten voidaan aivan oikeutetusti puhua työelämän isosta trendistä. Tähän nähden yksinyrittäjyys ilmiönä tunnetaan harvinaisen huonosti. – Yksinyrittäjyyttä koskevaa, tutkittua tietoa on hyvin vähän, ja etenkin akateeminen tutkimus aiheen tiimoilta on miltei olematonta, taustoittaa Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Mäkinen . Kokousheitto Professuuriprosessi lähti liikkeelle alkusyksyllä Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen kokouksesta, jossa käsiteltiin muiden asioiden ohella yrittäjäjärjestön akateemisen maailman kanssa tekemää yhteistyötä. Siihen kaivattiin uusia avauksia, ja juuri tuolloin ilmaan heitettiin ajatus myös mahdollisesta yrittäjyysprofessuurista. Konkreettisesti ajatus nytkähti eteenpäin, kun hallituksen idea yrittäjyysprofessuurista toimitettiin Tampereen yliopiston sidosryhmäjohtajana tuolloin työskennelleelle Päivi Myllykankaalle sekä yliopiston yhteyspäällikkö Mia Simpaselle . He puolestaan lähtivät viemään viestikapulaa eteenpäin, ilmeisen menestyksekkäästi ja ripeästi. Päätös oli läpihuutojuttu Vaikka idea nostettiin ilmaan vasta viime vuoden loppupuolella, asiaa on kypsytelty tähän mennessä niin pitkälle, että yliopisto-organisaatiossa professuurille on jo valittu mahdollinen sijaintipaikka: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja vielä tarkemmin Työelämän tutkimuskeskus. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden haastatteluun lupautuivat sosiologian professori Harri Melin ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari . Melinin mukaan idealle näytettiin vihreää valoa yliopiston puolesta käytännössä välittömästi. – Yhtään hajaääntä en tälle ehdotukselle ole kuullut. Mentaliteetti oli pikemminkin se, että miksi tätä ei ole keksitty aikaisemmin Harri Melin toteaa. Heikosti kartoitettu osa-alue Sekä Melin että Saari myöntävät, että Mäkisen ja yrittäjäjärjestön näkemys yksinyrittäjyyden tutkimattomuudesta pitää paikkansa. – Muita samankokoisia ja pienempiäkin ryhmiä on pengottu, mutta yksinyrittäjät ovat jääneet katveeseen. Ilman muuta olen sitä mieltä, että yksinyrittäjät ansaitsevat heille kuuluvan näkyvyyden ja paikan yhteiskunnassamme, Juho Saari sanoo. Yleisellä tasolla yrittäjyyttä itsessään on tutkittu jonkin verran, joskin siinäkin näkövinkkeli on ollut hieman toinen kuin nyt ajateltu. – Yrittäjyyteen liittyvä tutkimus on hyvin pitkälti talous- ja kauppatieteellistä tutkimusta, kun taas nyt ajatus on lähteä tutkimaan yrittäjyyttä pikemminkin yhteiskunnallisesta näkövinkkelistä, Melin täsmentää. Työntekijän ja työnantajan osalta tutkimustietoa löytyy yllin kyllin, mutta itsensä työllistävän yksinyrittäjän näkökulma tuntuu lähes loistavan poissaolollaan. – Meillä ei siis ole edes olemassa tutkittua tietoa, mitä on olla yksinyrittäjä Suomessa, miten koko arki ja elämä rakentuvat, ja miten yksinyrittäjä asemoi itsensä esimerkiksi perinteisen palkansaajan ja yrittäjän välimaastossa, Saari jatkaa. Ei ole yksinyrittäjyyskään kuin ennen Tohtorismiehet korostavat, että yksinyrittäjyys on ollut eräs vahvimmista suomalaista työelämää muuttaneista trendeistä viimeisen parin vuosikymmenen aikana. – Kyseessä on tuore, hyvin nopeasti kasvanut ilmiö, joka näkyy selvästi tilastoissakin. Toki yksinyrittäjiä, kuten parturikampaajia ja putkimiehiä on ollut olemassa jo pitkään, mutta yksinyrittäjyyden luonne ja yksinyrittäjien määrä ovat muuttuneet. Samalla kun yksinyrittäjyydestä on tullut yleisempää, myös sen yhteiskunnallinen merkitys on muuttunut, Saari toteaa. – Olemme tulossa ja osaltaan jo tulleetkin ihan uuteen yrittäjyyden maailmaan, jossa yksinyrittäjyys on valtavirtaa, hän lisää. Ei ole mitään merkkejä siitä, että yksinyrittäjien määrä olisi kääntymässä laskuun. Todennäköistä siis on, että asian yhteiskunnallinen merkitys lisääntyy koko ajan. Yksinyrittäjyys on siis se alue, jossa työllisyys voimakkaasti lisääntyy, ja siten ei ole mikään vähäinen kysymys, miten tämä markkina rakentuu, Melin huomauttaa. Tätäkään ei vielä tiedetä Syitä yksinyrittäjyyden yleistymiseen löytyy useampia. Ainahan yrittäjyys ei ole ollut omasta tahtotilasta kiinni. Melin tosin vähän toppuuttelee puhetta pakkoyrittämisestä. – Oma tulkintani on, että tätä pakotettua yrittäjyyttä on liioiteltu, joskin tämä on täysin oma tulkintani, eikä minulla oli siitä mitään lukuja. Itse uskon, että huomattavasti isompi selittäjä yksinyrittäjyysilmiön takana on se, että työn organisoinnin tavat ovat muuttuneet. On olemassa sellaisia työtehtäviä tai ”projekteja”, joita osaava ihminen katsoo voivansa tehdä itse, Harri Melin ounastelee. – Se, että tämä on nimenomaan tulkinta, kertoo siitä, että on paljon asioita, joita emme tämän asian tiimoilta todellakaan tiedä, Saari kommentoi. Ideoita piisaa Se käy selväksi, että pulaa tutkimusaiheista tehtävään aikanaan valittavalla professorilla ei tunnu olevan. Tunnin keskustelun aikana Saari ja Melin heittivät kahteen pekkaan ilmaan pitkälle toistakymmentä mahdollista tutkimusaihiota. Näitä olivat esimerkiksi yksinyrittäjän paikka työmarkkinoilla, alustatalouden tulevaisuus, 70-luvulta käytössä olleen YEL-järjestelmän ajankohtaisuus sekä ylipäätään yksinyrittäjää koskeva lainsäädäntökehys. – Tässähän oikein innostuu, toteaa Saarikin jossakin vaiheessa haastattelua. Esille nousee selvästi myös se, että suomalainen yhteiskunta ei ole vielä osannut reagoida tähän työelämän trendiin. Tutkimukselle on tässäkin mielessä tarvetta. – Kun puhutaan yksinyrittäjyyden kaltaisesta ilmiöstä, josta puuttuu tutkittua tietoa, on sen kartoittaminen tärkeää jo senkin takia, että ilmiölle saadaan luoduksi käsitteet. Se, että ilmiö on nimetty ja sitä on tutkittu, mahdollistaa myös ilmiön kasvamisen ja organisoimisen, Melin sanoo. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Mäkinen huomauttaa, että yksinyrittäjien asema yhteiskunnassa on monessa mielessä heikko. Esimerkiksi sosiaaliturvan osalta yksinyrittäjän turvaverkko on jopa olematon. Mäkinen korostaa professuurin kautta saadun puolueettoman faktatiedon merkitystä myös päätöksenteossa. – Yksinyrittäjien aseman parantamiseksi olisi tärkeää saada faktatietoa. Tieto lisää aina mahdollisuuksia vaikuttaa, jolloin yksinyrittäjien aseman parantaminen voisi edetä, hän huomauttaa. Koraanimyyjä ja oopperan esiriput Yksinyrittäjyyden luonnetta vahvasti vavisuttanut muutosajuri liittyy teknologian aiheuttamaan murrokseen. Sen myötä esimerkiksi tietyn, kapean erikoisalueen osaaja on käytännössä voinut nyt myydä osaamistaan globaalisti. Saari nostaa esiin parikin esimerkkiä. – Minulla oli äskettäin mahdollisuus keskustella kahden suomalaisen yksinyrittäjän kanssa. Heistä toinen teki oopperoiden esiripuissa käytettävien moottorien osia, ja toinen myi Koraani-aiheisia applikaatioita Pakistaniin, hän kertoo. – Globaaleihin arvoketjuihin mahtuu paljon sellaisia legopalikoita, jotka ovat jonkun asian kannalta hemmetin tärkeitä, mutta jonka yksi tyyppi pystyy tekemään. Tämä on mahdollista, koska maailma toimii teknologiavälitteisemmin kuin aikaisemmin, Melin toteaa ja huomauttaa, että vielä 20 vuotta sitten tämä olisi ollut mahdotonta. Myös kuluttajien käyttäytyminen on avannut yksinyrittäjille uusia ovia. – Jos mietitään vaikkapa Tampereen Tammelaa, joka oli 50 vuotta sitten vielä hyvin teollisuuslaitosvoittoinen, on siellä nyt kivijaloissa vintagekauppoja ja muita erikoisliikkeitä. Se kertoo mielestäni, että kuluttajat kaipaavat yhä enemmän niche-tuotteita, jotka ovat kestävän kehityksen periaatteen mukaisia ja yksilöllisiä. Tämänkaltainen kehitys on siis sekin luonut yrityksiä, joita ei ole aiemmin ollut. Lähtökohtana monitieteellisyys Yliopiston organisaatiossa yksinyrittäjyyden professuuri on tarkoitus sijoittaa Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan Työelämän tutkimuskeskukseen ja niin, että professuuri olisi sekä yhteiskuntatieteiden että johtamisen ja talouden tiedekunnan yhteinen. Professuurille nähdään opinahjossa sekä tutkimuksellista että koulutuksellista tarvetta. Paikka on professuurille varsin luontainen. – Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa on tehty paljon palkansaajien rekisteritutkimusta, joten meillä on olemassa perinteitä, joita ruokkia ja rikastaa. Näen tämän hyvänä ympäristönä avaukselle yksinyrittäjyydestä, Melin toteaa. Liian tarkkaan tulevan professorin toimikenttää ei kuitenkaan etukäteen haluta määrittää. – Tätä tehtävää ei korvamerkitä etukäteen tietylle tieteenalalle, vaan pyritään toteuttamaan hyvin laajapohjainen haku, jossa mitä erikoisemmat kombinaatiot ovat tervetulleita. Tampereen yliopiston monitieteellisyys antaa tähän hyvät mahdollisuudet, Saari kertoo. Varainkeruu on nyt käynnissä Asian tiimoilta on käynnistynyt tämän vuoden alussa varainkeruu, jonka tavoitteena on haalia kasaan 700 000 euron summa professuuria varten. Pirkanmaan Yrittäjien ja Tampereen yliopiston yhdessä toteuttama varainkeruu on suunniteltu paitsi yrityksille ja säätiöille. Määräajaksi varainkeruulle on asetettu kuluva vuosi, joskaan mitään varsinaista päätöspäivää ei ole aikatauluun rustattu. Tarkemmat päätökset aikataulusta täsmentyvät myöhemmin. – Kevään aikana meille selviää moni asia, kertoo Pasi Mäkinen. Asia on tuore, sillä tämä lehtiartikkeli on ensimmäinen julkinen ulostulo koko asian tiimoilta. Varainkeruuta on tähän saakka tehty käytännössä vain hiljaisesti. – Siitä olen iloinen, että kiinnostus aihetta kohtaan on ollut kova, kertoo Mäkinen. Hänen mukaansa myös Suomen Yrittäjät on luvannut olla mukana hankkeessa. Myös yliopiston edustajat suhtautuvat alkaneeseen keräykseen optimistisesti. – Yrittäjät ovat innovatiivinen ryhmä. Jos ja kun tällaiselle professuurille on selvästikin kysyntää, niin kysyntä luo silloin välineet tämän tavoitteen toteuttamiseksi, Saari tuumaa. Jos kaikki menisi nappiin, yksinyrittäjyysprofessuuri voitaisiin täyttää varsin nopeasti. – Siitä kun rahat ovat kasassa, voidaan tehtävä täyttää neljän kuukauden kuluttua, Melin ja Saari vakuuttavat. Ville Kulmala