Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Osuuskauppa - ”Mitä kiellettyä pullonpalautuskoneeseen työnnetään? Kuinka paljon tietoa viivakoodiin mahtuu?” – liki 100 pirkanmaalaista koululaista tutustui kaupan arkeen

Myymäläpäällikkö Arvi Nieminen toivottaa myyjä Essi Silanderin kanssa vieraat tervetulleiksi. Kaikki oppilaat hiljentyvät viimeistään siinä kohtaa, kun Essi kertoo lasten pääsevän tänään kaupan takatiloihin, minne normaalisti ei asiakkailla ole pääsyä. -Mikä ihmeen hevi? on kierroksen ensimmäinen kysymys. Hedelmä- ja vihannesosaston lyhenne jää heti mieleen. Essi on paloitellut kaikille marraskuun satokausituotetta, persimonia. Maistiaiset katoavat tarjottimelta alta aikayksikön. Essi selostaa, että kaupassa maistellaan usein uutuustuotteita, jotta niistä osataan kertoa asiakkaille. -Tämä ois kiva välipala, joku lapsista sanoo vieruskaverille. Seuraavaksi testataan porukalla tattari-pippurisnäksejä ja Vihreillä Kuulilla täytettyjä suklaakonvehteja. Maistamisen lomassa käsiä alkaa kohota kysymysten merkiksi. -Mistä maista teille tulee tuotteita? -Mikä on kaukaisin paikka, mistä tänne kuljetetaan hedelmiä? Essi vastailee lapsia askarruttaviin kysymyksiin ja ilahtuu, että myös päivittäisestä hävikin määrästä ollaan kiinnostuneita. -Hävikkiä minimoidaan esimerkiksi laputtamalla iltaisin pian vanhentuviin tuotteisiin punaisia aletarroja, hän kertoo. Suurimmalle osalle luokasta tarrat ovat uusi juttu ja saavat kannatusta. Taikahousuilla takatiloihin Nyt koittaa retken odotetuin hetki, kun ryhmä suuntaa kohti takatiloja. Essi nostaa varaston edessä jalkaansa ja ovi avautuu. Mitä ihmettä? Mysteeri saa pian selityksen Essin paljastaessa työhousujensa reisitaskusta löytyvän avainkortin. -Kun kädet ovat täynnä tavaraa, taikahousut auttavat, hän hymyilee. Matka jatkuu hyiseen maitokylmiöön, joka on lasten mielestä mahtava vakoilupaikka. Maitopurkkien takaa pääsee kätevästi kurkkimaan ja tarkastelemaan kauppaa salapoliisin silmin. Myös matala lämpötila aiheuttavat ihmetystä: -Miten te oikein tarkenette täällä?, yksi pojista hytisee. Oppilaita yllättää myös kylmiössä tehtävä työmäärä. -Jokainen jugurttipurkki nostetaan itse hyllyyn. Uudet tuotteet menevät aina perälle ja vanhemmat siirretään eteen. Niin tuotteiden kierto pysyy vetreänä, Essi kuvailee. Seuraavaksi tutustutaan kahteen mielenkiintoiseen masiinaan: pahvipuristimeen ja pullonpalautuskoneeseen. Lapsia huvittaa, kun Essi näyttää miten hän avittaa tukkeutunutta pullokonetta elämää nähneellä jääkiekkomailalla: -Tämä on aivan täydellinen työväline. Varsi on pitkä ja lavalla saa ongittua tukoksen aiheuttaneet tuotteet pois. Oppilaita alkaa kiinnostaa, mikä on oudoin pullokoneesta löytynyt esine. -Varmaankin mehutölkki tai hillopurkki. Koneeseen syötetään mitä ihmeellisimpiä asioita, Essi nauraa. ”Kaupassa onkin ihan hirveesti hommaa” Luokka palaa takaisin myymälän puolelle. Essi nappaa hyllystä pakastepizzan ja kysyy, mitä kaikkea tietoa oppilaat arvelevat pelkästä tuotelapusta löytyvän. Ryhmä ei ole uskoa, mikä tietomäärä pikkiriikkiseen lappuun mahtuukaan: tuotenimi, hinta, valmistaja, allergeenit, kilohinta, hyllytysohje, paino… Kierros päättyy uloskäynnille, jossa kaksi aihetta kutkuttavat ylivoimaisesti eniten: raha ja kassahihna. Kaupan tekemän tuloksen lisäksi oppilaita kiinnostaa, kuinka paljon myymälästä näpistetään ja mitä näpistämisestä seuraa. Arvi selittää, että esimerkiksi ostamatta jäänyt irtokarkkipussi tai väärälle osastolle sulamaan hylätty mehujää täyttävät näpistyksen kriteerit. Kassahihnan liiketunnistimet lumoavat erityisesti ryhmän pojat: -Miten ihmeessä hihna alkaa liikkua, kun sen päälle laittaa jotakin? Arvi näyttää, miten hihnan sensorit toimivat. -Luulin, että kaupassa vaan istutaan kassalla, mutta täällähän on hirveesti hommia, eräs lapsista tokaisee. Arvi kertoo ottavansa älykellon mukaan kiireisinä työpäivinä 30 000 askelta, joka vastaa liki seitsemää kilometriä. Lopuksi Essi kysyy, mitä kaikkea retkeläisille jäi mieleen. -Sun työpäivään kuuluu paljon kaikkea. Iso osa ei näy ulospäin: pullokoneen tyhjäys, pahvien litistäminen, muovijätteen keräys, maitojen ja jugurttien kylmävarasto, viivakoodien merkitys ja se, kuinka ahkera työntekijän pitää olla, lapset listaavat. Suosittu retki-idea laajeni koko Suomeen Syyslukukauden aikana kuusi pirkanmaalaista luokkaa on käynyt tutustumassa koulunsa lähikauppaan osana Retki kauppaan -kokonaisuutta. – Oli hauskaa päästä kumoamaan myyttejä ja raottamaan ruokakaupan arkea. Lapset ovat paitsi asiakkaitamme, myös mahdollisia tulevaisuuden tekijöitä, joiden kanssa vuorovaikuttaminen ja jutteleminen ruoan matkasta kauppaan on tosi tärkeää. Tällaisia pitäisi järjestää vähintään kerran vuodessa. Kuulin jonkun oppilaista äsken sanovan, että voisi kuvitella työskentelevänsä isona kaupassa. Päivän paras palaute, Arvi toteaa. Myös Pikkuyrittäjät-kurssin opettaja Eila Suokannon mukaan retkille on tarvetta. -Oppilaat odottivat tätä päivää innoissaan, erityisesti kaupan salaisia takatiloja jännitettiin etukäteen. Ennen retkeä kurssilla puhuttiin esimerkiksi tuotteiden hinnoittelusta ja rahan käyttöön liittyvistä asioista, joten S-marketissa käynti toi mukavaa käytännön näkökulmaa opetukseen, Eila iloitsee. Retki kauppaan on S-ryhmän ja Ruokatiedon kouluille toteuttama opetuskokonaisuus. Retkeä pilotoitiin vuonna 2018 Pirkanmaan lisäksi muutaman osuuskaupan alueella ja myönteisten palautteiden kannustamana toimintamalli laajennettiin tänä vuonna koko Suomeen.