Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Kolmasosa logistiikkajätin Suomen-lähetyksistä kulkee jatkossa Pirkkalan uutuusterminaalin kautta – Myös lentokentän mahdollinen hyödyntäminen painoi paikkavalinnassa

Toimipisteen virallisempia avajaisia vietettiin uudella terminaalilla lokakuussa, mutta ensimmäiset pakettitoimitukset rullasivat pitkin linjastoja jo elokuun alkupuolella. Tuoretta toimipistettä ei ole vaikea löytää, sillä yrityksen kirkkaankeltaisella brändivärillä verhottuna se suorastaan loistaa edukseen, etenkin kun päivä on Härmän lokakuisen harmaa. Yli tuplasti lisätilaa Muuttomatka ei tosiaan ollut pituudella pilattu, sillä matkaa entiseen toimipisteeseen ei tule edes neljää kilometriä. Noin 15 miljoonan euron investointipäätös asiasta lukittiin yrityksessä jo 2017, ja uudet tilat saatiin suunnitella tismalleen omien tarpeiden mukaan. Tuore terminaali lisäsi logistiikkafirman käytössä olevaa tilaa ja käsittelykapasiteettia merkittävästi. Neliömäärä yli tuplaantui, sillä aiempi noin 1800 neliön keskus päivitettiin kerralle reiluun 4000 neliöön. – Ja kun konttoritilat lasketaan mukaan, on neliömäärä jo liki 5000, huomauttaa DHL Expressin Suomen operatiivinen johtaja Janne Appel . Reviirinä leijonanosa koko Suomesta Pirkanmaan terminaali on merkittävä askel yritykselle koko valtakunnan mittakaavassa, sillä Pirkkalasta käsin hoidetaan DHL Express -lähetysten nouto- ja jakelutoiminnat koko Pirkanmaan osalta. Tämän lisäksi siellä käsitellään koko Pohjois-Suomen alueen vienti- ja tuontilähetykset. Käytännössä ne lähtevät Pirkanmaan pohjoispuolelle ympäri maata jatkossa juuri Pirkkalasta. – Maantieteellisesti kyseessä on todella iso alue, joka ulottuu Vaasaan, Jyväskylään, Kuopioon ja siitä ylöspäin aina Lappia myöten, Appel kertoo. Yrityksen muut terminaalit sijaitsevat Vantaalla ja Turussa. Kuljetusmäärissä Helsinki–Vantaan lentokentällä sijaitseva yrityksen jakelupiste on ylivoimainen ykkönen, mutta Pirkkala tulee hyvänä kakkosena. Iso reviiri tarkoittaa, että Pirkkalan terminaalin kautta kulkee jatkossa joka kolmas DHL Expressin Suomeen tuleva tai Suomesta lähtevä lähetys. Lähilentokenttäkin kiinnosti Myös DHL:n aiempi terminaali Pirkanmaalla sijaitsi Pirkkalassa, joka on ehditty toteamaan logistisesti toimivaksi vaihtoehdoksi jo aikaisemmin. Ohitustien ansiosta se on liikenteellisessä solmukohdassa. Appelin mukaan vaakakupissa painoi myös Tampere–Pirkkalan lentokentän läheisyys. Tällä hetkellä DHL:n lentolaivueen koko Suomen logistiikka on keskittynyt Helsinki–Vantaan lentokentälle, mutta mikään mahdottomuus ei ole, että jatkossa yrityksen kuljetuksia laskeutuisi ja nousisi myös Pirkkalan kentältä. – Mitenkään kiveenkirjoitettu yhden lentokentän käyttö ei ole, Appel huomauttaa viitaten siihen, että tällä hetkellä yrityksen kaikki lentorahti saapuu Vantaalle. Heti perään hän lisää senkin, että nyt tehdyn kaltaisia isoja investointipäätöksiä ei muutenkaan tehdä kovin lyhyellä aikavälillä. – Kyllä tämäkin päätös on tehty ehdottomasti pidemmällä tähtäimellä, hän myöntää. Syynä verkkokaupan huima kasvu Päällimmäisin syy pari vuotta sitten tehtyyn investointipäätökseen oli hyvä kasvu. Kovin korkean tason matematiikkaa sen välttämättömyyteen ei tarvita. Verkkokaupan erittäin kovan kasvutahdin myötä DHL:n kautta kuljetettujen toimitusten määrä on ollut huimassa kasvussa jo pidemmän aikaa. Tämän vahvisti Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle terminaalin avajaisissa myös DHL Expressin Suomen toimitusjohtaja Oktay Nuri . – Euroopassa verkkokaupan kasvu on ollut viime vuosina noin 12 prosentin paikkeilla, ja täksi vuodeksi arvioidaan jopa 14 prosentin kasvua. Näin kova kasvu on luonnollisesti näkynyt myös meidän pidemmän tähtäimen investointisuunnitelmissamme, Nuri totesi. Mahdollisimman pitkälti automatisoitu Korkea ja valoisa terminaalihalli hohkaa tuoreutta myös sisätiloissa. Vaikka lääniä on paljon, on varsinainen hyllytila kortilla. Ja se lienee aika selväkin, kun kerran yrityksen kilpailuvaltti on toimitusjohtaja Nurin mukaan ”aika”. – Ensisijaisesti tämä on investointi tulevaisuuteen. Käsinlajittelun osalta meillä tulivat Pirkkalassa rajat vastaan. Jos olisimme jääneet vanhaan, olisi se tarkoittanut, että olisimme joutuneet luopumaan palvelulupauksestamme, Janne Appel toteaa. Investoinnin yhteydessä tekniikka pistettiin kertaheitolla vähintäänkin 2010-luvulle, sillä käyttöön on saatu nyt mahdollisimman pitkälle automatisoitu lajittelujärjestelmä. – Tehokkuus kasvoi sen myötä melkoisesti, sillä terminaalin käsittelykapasiteetti on 5000 lähetystä tunnissa. Tehokkuus on yli 2,5-kertainen vanhaan terminaaliin verrattuna, Appel kertoo. Yksi tehokkaan toiminnan ydintekijöistä on hallin poikki asennettu kuljetinlinjasto, johon kaikki terminaaliin saapuvat paketit isketään niiden saavuttua. Jokainen lähetys kulkee automaattikameran ohi, joka kuvaa ne kuudesta eri kulmasta. Tämän jälkeen älykäs linjasto ohjaa paketin automaattisesti oikealle hihnalle. Pidemmälle Suomeen päätyvät paketit runkoautojen edessä odottavaan linjastoon, Pirkanmaan alueen paketit vähän kompaktimpien pakettiautojen luokse ja niin poispäin. Käsityötäkin tarvitaan Vaikka Pirkkalan terminaalin käsittelykapasiteetin nosto nojaa vahvasti automatiikkaan, silmäys upouuteen halliin paljastaa hetkessä, että myös ihmistyölle on edelleen tarvetta. Linjastojen päässä nimittäin päivystää useampi kuriiri, jotka siirtävät lähetykset joko rullakoihin tai suoraan jakeluautoihin. Pirkanmaan terminaalin operatiivisena johtajana toimivan Harri Henrikssonin mukaan uusi terminaali lisäsikin merkittävästi myös päävahvuutta, sillä laajennuksen myötä rekrytoitiin toimipisteelle toistakymmentä uutta työntekijää. – Tällä hetkellä meidän kokonaisvahvuutemme on noin 50, josta yli 10 palkattiin tämän laajennuksen myötä, hän kertoo ja lisää, että kasvun jatkuessa työntekijöitä saatetaan hyvin palkata viedä lisääkin. Henrikssonin mukaan rekrytointiongelmia heillä ei ole ollut. – Siinä olemme onnellisessa asemassa, että saimme näihin paikkoihin erittäin hyvän määrän hyviä hakemuksia, hän kertoo. Työsarkaa riittää, sillä yhden päivän aikana siinä tulee lastattua useampikin automobiili. Jakeluautoja terminaalista lähtee päivittäin nelisenkymmentä ja isompia runkokuljetuksiin tarkoitettuja kuorma-autoja kymmenkunta. Kahteen suuntaan Appel korostaa, että tehokkuus on ensisijaisesti asiakkaan etu, ja se palvelee paitsi lähetysten vastaanottajia myös niiden lähettäjiä. Tehokkuudesta hyötyvät hänen mukaansa myös erityisesti kotimaiset verkkokauppaa harjoittavat yritykset. – Globaali pikakuljetusverkostomme mahdollistaa ovelta-ovelle -kuljetukset niin tänne Suomeen kuin meiltä maailmalle. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös kotimaisille verkkokauppayrittäjille ilman sen suurempia investointeja esimerkiksi varastointi- tai lajittelukanaviin kohdemaissaan, hän markkinoi ja lisää, että viime aikoina suurinta kasvu on ollut juuri suomalaisten verkkokauppojen viennin osalta. Logistiikkahallin seinällä on varsin isolla fontilla kirjoitettuna teksti Most International Company in The World – ei sanahelinää vain ihan aitoa faktaa, sillä yrityksen maailmanlaajuinen verkosto kattaa yli 220 maata ja aluetta, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Coca Colalla tai McDonaldsilla . Ympäristökin kiittää Yrityksen uusi konttori on myös huomattavasti aiempaa ympäristöystävällisempi. Sinä missä entinen toimipiste oli öljylämmitteinen, on Linnakallion nykyiselle tontille porattu peräti 29 noin 340-metristä maalämpökaivoa, joiden tuottamaa energiaa voidaan nyt hyödyntää niin lämmittämiseen kuin viilentämiseenkin. – Lisäksi katolla on 780 kappaletta aurinkopaneeleita, rakennusten lämmöneristys on erittäin hyvä, ja kaikki valaistus on tuotettu LED-valoilla, kertoo rakennusoperaatiosta DHL:n puolelta vastannut projektipäällikkö Jussi Jylhä. Hän muistuttaa, että tila on jo alkuvaiheessa rakennettu niin, että sillä on täydet valmiudet vastata autojen sähköistymiseen – sekä tuotantokäytössä että henkilöstön osalta. Fyysisesti rakennustöistä vastasi pirkanmaalainen Meijou, joka on rakentanut leijonanosan myös naapuritontin kiinteistöistä. – Melkoisestihan tässä on ympäristö muuttunut, ja uutta on syntynyt myös tämän prosessin aikana, Jylhä huomauttaa