Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Hapanjuurileivonta tarjosi Heljälle bisnesidean – 30 vuoden elintarvikealankokemus auttoi, ja nyt mennäänkin hyvää vauhtia

Parissa kuukaudessa voi saada aikaan melkoisesti. Elävä todiste tästä on uudehko leipomoyrittäjä Heljä Mantere , jonka elokuun 7. päivän avautunut Leipomo Jyvä on saanut vilkkaan liikkeellelähdön. Taustatyötä on tehty aika paljon pidempään kuin 60 päivää. Startin sujuvuutta auttoi noin vuoden kestänyt tuotekehitys. Takeena on myös se, että elintarviketieteiden maisteri Mantereella takana jo 30 vuoden kokemus ruokatuotannon parista. Itä-Suomesta kotoisin oleva yrittäjä Heljä Mantere suoritti opintonsa Helsingin yliopistossa, mutta Tampere on ollut hänen tukikohtansa jo pitkään. Pirkanmaan pääkaupunkiin hän muutti jo 90-luvun alussa, joskin monesti työmaa on löytynyt kauempaa, pariin otteeseen myös ulkomailta. Monta tuttua työnantajaa Toimialoja ja toimenkuvia on ehtinyt tulla vastaan useita, valmisruoasta lentokonecateringiin ja business to business -kaupasta tuotekehitykseen. Ansioluettelossa on monia tuttuja firmoja. – Saarioinen, Atria Lithells (nyk. Atria Ruotsi), Apetit Kala, Lunden, Orkla ja viimeisenä LSG SkyChefs , joka sittemmin myytiin takaisin Finnairille vaihtaen samalla nimensä Finnair Kitcheniksi , Mantere luettelee. – Työurani aikana olen tullut muutoksentekijäksi, mikä on myös johtanut siihen, että olen vaihtanut tehtävääni usein ja monesti myös työnantajaa. Toiminimi syntyi jo tovi sitten Yrittäjyys itsessään ei ollut Mantereelle mikään ihan tyystin uusi tuttavuus, sillä oman toiminimen hän perusti jo 2006. Sen nimi oli Konsekvenssi Tmi, ja asiakkaina olivat elintarvikealan yritykset. – Olen tehnyt välillä konsultointeja ja hypännyt sitten välillä aina palkkatöiden ja yrittäjyyden väliä, hän kertoo. Merkittävä syy siihen, että Mantere on päätynyt leipomoalan yrittäjäksi, on se, että palkkatyöt olivat vuodesta 2006 lähtien aina Tampereen ulkopuolella. – Olin Tampereella vain viikonloput, ja vähitellen se vain alkoi riittää. Koulutusreissu, johon kannatti osallistua Kun yrittäjä lopetti viimeisimmän palkkatyönsä toukokuussa 2018, hän todella alkoi miettiä, mitä tekisi. Mitään hätää asian suhteen ei ollut, sillä konsulttihommia riitti edelleen. Yhden kimmokkeen uudelle uralle antoi Ahlmanin järjestämä ”Leipämatka ammattilaisille ” -reissu, jonka myötä kiinnostuneet pääsivät tutustumaan Norjassa ja Ruotsissa viiden päivänä aikana lukuisiin myllyihin että hapanjuurileipomoihin. Yrittäjän mukaan se oli silmiä avaava kokemus. – En ollut tajunnut ennen, kuinka suuresta trendistä oli kysymys. Se, että pääsimme reissun aikana tutustumaan paikkoihin ja juttelemaan alan pohjoismaisten toimijoiden kanssa, oli kyllä minulle hyvin avartava kokemus. Päätin, että tämän kortin haluan katsoa. Länsituulia Hapanjuurileipominen lähti nousukiitoon Suomen länsinaapurimaissa eli Norjassa ja Ruotsissa viitisen vuotta sitten. Tämän trendin seurauksena syntyviin toimijoihin Ahlmanin kurssilaiset kävivät siis tutustumassa. – Tukholmassa toimii jo esimerkiksi juurileipomoketju, mikä kertoo omalta osaltaan näiden tuotteiden suosiosta, yrittäjä kertoo. Myös Suomessa menekki on lähtenyt kasvamaan länsirannikolta, ja Varsinais-Suomessa toimii jo kolme hapanjuurileipomoa. Trendi käynnistyi Kaliforniassa Koko hapanjuuritrendi on kotoisin vieläkin lännempää, sillä trendin voi katsoa alkaneen Yhdysvaltain länsirannikolla noin 10 vuotta sitten. – Tällä on selviä yhtymäkohtia slow food -ajatteluun, joka on sekin amerikkalaislähtöinen trendi. Myös lähiruoka-ajattelulla on ollut osansa menestyksessä, ja se näkyy myös Nekalassa. Jyvän seinällä olevalta liitutaululta löytyy myös tieto kaikista Jyvän raaka-ainetoimittajista. Kovin lähiruokamaiselta kalskahtaa lista, sillä käytännössä kaikki jauhotoimitukset saapuvat Nekalaan Pirkanmaalta, etenkin Kangasalta ja Ylöjärveltä. Ainoastaan pari tuotetta saapuu oman maakunnan ulkopuolelta, Satakunnasta. Helppo mutta verkkainen Hapanjuurileipomisen ja perinteisen teollisen leipomisen suurin ero liittyy leivonnassa käytettyyn aikaan. Hapanjuurileivonnassa teollisesti tuotettu hiiva on pannassa. Tuotteen makumaailman synnyttämisessä käytetään astetta hitaampaa prosessia, joka syntyy itsestään, kun jauhot alkavat purskia omia luontaisia hiivojaan ja bakteereitaan veteen yhdistettynä. Rakettitieteestä ei silti ole kyse. – Kun leivotaan juureen, leiväntekoon ei tarvita kuin vettä, jauhoja ja suolaa, hän kertoo. Juuri tarvitsee syntyäkseen siis vain vettä ja jauhoja, mutta ei lisättyä hiivaa. – Jauhot sisältävät luonnostaan villihiivoja ja bakteereita, joita apuna käyttäen me siis luomme juuren. Kun sitä ruokitaan lisäämällä vettä ja jauhoja ajan myötä se vahvistuu, yrittäjä kertoo ja tuo näytille pöytään tällä hetkellä käytössä olevat juuret eli vehnä-, ruis- ja täysjyväjuuret, joista jokainen on maultaan varsin erilainen. Teollinen hiiva sisältää aina vain yhtä tiettyä hiivakantaa, kun taas juureen tehdyssä taikinassa erilaista hiiva-, maitohappo- ja muuta bakteerikantaa paljon laajemmin. Teollisen hiivan käytön etuna on taikinan kohotuksen nopeus ja varmuus, sillä juuritaikina vaatii odottelua. Rukiin osalta perinteet ovat vahvat Ruisleipään juurta on käytetty Suomessa jo kauan. Meillä Pirkanmaallakin hyviä ruisjuurileipätuotteita on tehnyt jo pitkään esimerkiksi perinteinen Mikon Leipä Oy sekä Aallon leipomo . – Itä-Suomesta kun olen kotoisin, niin oli Mikon Leivän ruislimppu pitkään ainoa leipä, jota täällä söin, hän tunnustaa. Vaalean leivän osalta juuren käyttö on paljon tuoreempi. – Varmaan tämä johtuu osaltaan siitäkin, että vehnä on ollut pikemminkin pyhäpäivän herkkuja varten, kun taas ruisleipä on ollut arkisempi tuote, joka pitää sanonnankin mukaan miehen tiellä, hän kertoo. Hapanjuurileivonnassa oleellinen osa on pitkä nostatusprosessi, joka tehdään yleensä kylmässä. Aikaa menee pakostakin vähintään 12 tuntia. –Tämä on edellytys sille, että tuotteeseen saadaan haluttu maku ja rakenne, hän kertoo. Viljan pilkkoutuminen ajan kanssa on monesti myös vatsaystävällisempi vaihtoehto kuin teollisella hiivalla tehty prosessi. Systemaattista tuotekehitystä Varsinaisen päätöksensä yrittäjäksi ryhtymisestä Heljä Mantere kertoo tehneensä viime vuoden heinäkuussa. Ensimmäisen toimivuoden aikana hän on tehnyt myös niitä ennestään tuttuja konsulttihommia, mutta leipomotoiminta on selvästi nyt ykkönen. – Itse asiassa jo syyskuussa leipomo toi enemmän liikevaihtoa. Se on varsin hyvin, koska me olimme olleet toiminnassa tuolloin vasta toista kuukautta. Aiemmassa työelämässä kouliintuneesta tietotaidosta on ollut iso apu uutta työtä aloitettaessa. Tuotekehitysprosessiinkin siitä sai mallia, ja sitä Heljä tekikin aiempien oppien mukaan. – Aloitin tuotekehityksen vuosi sitten kesällä ja keräsin heti alkuun naapureista ja kavereita sellaisen noin 10 kotitalouden joukon, jolta pyysin arvioita heille toimittamastani tuotteista. Tältä pohjalta syntyi kuuden tuotteen perusvalikoima, jonka halusin saada valmiiksi ennen aloittamista, hän kertoo. – Ohrainen vehnä, Rukiinen vehnä, Siemensaaristolainen, Marjamurupiirakka sekä Hunajainen suklaapaahtoleipä ja Kanelinen rusinapaahtoleipä, yrittäjä listaa alkuperäiset tuotteensa. Reseptiikkaa hän kehitti kaikessa rauhassa ja arvelee kustakin tuotteesta olleen noin 10–20 kehitysversiota testivaiheessa. Oiva sijainti Toimitilojen suhteen yrittäjä myöntää olleensa vähän nirso, sillä ykköskriteeri oli, että etäisyys omasta Korkinmäessä sijaitsevasta kodista ei saanut olla viittä kilometriä pidempi. Nekala sopi muutenkin suunnitelmiin. – Ensisijaisesti hainkin tiloja juuri täältä Nekalan ja Viinikan alueelta, sillä tästä 10 kilometrin säteellä löytyvät kaikki isommat päivittäistavarakaupat, ja logistisesti tämä on sellainen solmukohta, että tässä on helppo piipahtaa. Sekin oli alusta asti kriteeri, että myymälän yhteyteen pitäisi saada kompakti kahvila. Tila on alun perin osa Karjakunnan teurastamoa ja sittemmin se on toiminut muun muassa opetuskeittiönä ja viimeisimmäksi kombuchan valmistustilana. Työntekijä löytyi Facebookin leivontaryhmästä Heljän lisäksi kyökissä ahertaa leipomispäivänä eli tiistaina Sari Kalliokoski . – Tutustuimme aikanaan mikroleipomoiden Facebook-ryhmässä, ja yhteistyö on sujunut oikein hyvin, hän kertoo. Kahden naisen lisäksi hommissa on ollut toinenkin osa-aikainen työntekijä, eikä yrittäjä pidä yhtään mahdottomana, että jatkossa töihin otettaisiin vielä muitakin Aukioloajat tarkoittavat pitkiä päiviä, sillä leipomo on miehitettynä 12 tunnin ajan joka keskiviikko, torstai ja perjantai. Kahvion ovet avataan arkipäivisin kello 10 ja lauantaisin ollaan tavoitettavissa kello 10–15 välisenä aikana. Aikaisia aamuja Päivät alkavat varhain, sillä vähittäiskauppaan toimitukset pitää saada lähtemään aamun aikana. Toisaalta yrittäjä korostaa, että yksi oman nykytyön hyvä puoli liittyy juuri omaan päätäntävaltaan. – Lain ja säädösten rajoissa kun toimitaan, niin mehän voidaan tehdä ihan mitä vaan. Se on ehdottomasti yksi tämän työn hyvä puoli, hän kertoo. Yrityksellä on useampia tukijalkoja, joista yksi on oma maahantuonti. Juuri hapanjuurileivonnan tarvikkeita Heljä alkoi tuoda maahan jo vähän ennen oman leipomon avajaisia. – Lähtökohtani on ollut, että jos en ole löytänyt jotain haluamaani tuotetta, niin sen voi tuoda maahan ihan itse, hän kertoo. Ulkomailla käytiin ostosreissussa myös leipomoa perustettaessa, sillä koneet ja laitteet yrittäjä haali liiketilaansa pääasiassa Saksasta. Se tarkoitti selvää säästöä. – Saksasta toin esimerkiksi nämä arinauunit, jotka löysin käytettynä mutta kunnostettuina. Näin ostamalla niiden hinta tippui noin kolmannekseen uusien hinnasta, hän kertoo ja jatkaa ostaneensa uusina oikeastaan vain työpöydät ja leivontapellit. Vähittäismyynti avainasemassa Markkinoinnissa yritys on panostanut vahvasti Facebookiin, mikä on osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi. Omien Facebook-sivujen kanssa viesti saatiin kulkemaan hyvin eteenpäin, ja sittemmin myös suusta suuhun -markkinointi on osoittautunut toimivaksi. – Aika monesti ystävä on taluttanut mukanaan kaverinsa meille ostoksille. Palaavien asiakkaiden määrä on jo 20 prosenttia, mikä on parissa kuukaudessa hyvin, yrittäjä toteaa tyytyväisenä. Suurin osa tuotannosta myydään vielä nyt omassa myymälässä, mutta toisaalta jatkon kannalta vähittäiskaupoilla on varattu iso rooli. Kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden hyllyille on päästykin tekemään jo avauksia, mutta toisaalta tämän puolen osalta omat markkinointiponnistukset ovat olleet äärimmäisen minimaaliset. Varmassa vara parempi Turhan hopun välttäminen vähittäiskauppamyynnin suhteen on ollut tietoinen valinta. – Meidän piti saada ensin tämä lattiatason prosessi kuntoon niin, että toimintavarmuus on taattu. Tyhjien hyllypaikkojen myynti ei ole kenenkään hyöty, ja sopimus on aina lupaus toimituksista, hän kertoo. Siksi kauppojen suuntaan sitä markkinointia onkin tehty hyvin himmeällä liekillä tähän saakka. Tästä huolimatta yhteistyökumppaneitakin on löytynyt. Esimerkiksi kahta keskustassa sijaitsevaa K-Marketia pitävän kauppias Mikko Valtosen kanssa on toimittu lähestulkoon alusta saakka. Yrittäjän mukaan alkuvaihe on sujunut odotusten mukaan, mutta tavoitteena on jatkossa vielä reippaampi kasvu. – Joulukuun liikevaihdon odotan olevan jo viisinumeroinen, hän toteaa. Tavoite on kova mutta ihan realistinen. Toinenkin fyysinen tavoite tulevaan joulukauteen yrittäjällä on. – Tavoitteeni on löytää resepti, jonka myötä saisin jo tulevaksi jouluksi myyntiin englantilaistyylisen hedelmäkakun. Tieto vähensi tuskaa Kuten yrittäjä ounasteli jo ennakkoon, aiemmasta työtaustasta on ollut iso apua uudessa toimenkuvassa. Esimerkiksi siitä, että päivittäistavarakaupan toimintamallit ovat tuttuja, on ollut iso apu. Yrittäjä on päättänyt myös keskittää omat voimavaransa juuri niihin asioihin, joissa hänen omasta osaamisestaan on lisäarvoa. – Olen ulkoistanut kaiken sen, mikä ei ole ydinliiketoimintaani. Taloushallinnon palvelut ostan kaikki ulkoa, ja myös jakelun olen siirtänyt muiden tehtäväksi, koska muuten se on liian iso aikasyöppö. Välillä tosin olen halunnut tehdä perjantain jakelun itse, jotta olen saanut vastaanottaa suoraa palautetta asiakkailta.