Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Parikymmentä vuotta suunnitteluasteella ollut Lempäälän keskustakehityshanke on jo pitkällä – Koko projektin ytimessä vietettiin jo harjakaisia

Lempäälän kuntakeskustan sydämenä voi pitää aivan radan kupeeseen syntyvää Lempäälä-taloa , jonka harjannostajaisia vietettiin joitakin viikkoja sitten. Hyvässä vaiheessa alkaa olla myös rautatien yli valmistuva kevyenliikenteen silta, joka muuttaa ja eritoten helpottaa keskustassa kulkemista. – Vielä pari viikkoa sitten pihapiiriä hallitsi iso nosturi, mutta sen osalta työt on nyt saatu päätökseen, kertoo hankejohtaja Lari Laakso kierrellessämme kehittyvää kuntakeskusta. Rakennustyömaalla riittää nosturittakin kuhinaa. Haalareita ja kypäriä vilkkuu radan toisella puolella kuin jouluvaloja. Projektin kokoluokasta antaa kuvan sekin, että pelkästään Lempäälä-talon työmaalla on ollut edellisenä mittausjaksona kahden viikon aikana mukana 128 eri urakoitsijaa ja peräti 571 eri rakennusalan ammattilaista. Nykyistä kuntataloa kutsuu tulevaisuudessa moukari Varsinaista haastattelua varten istahdamme nykyiselle kunnantalolle, joka sijaitsee toisella puolella rataa kuin rakennusvaiheen tämänhetkinen piikkipaikka. Tulevaisuudessa tätä rakennusta ei enää ole, sillä nykyinen kunnanvirasto moukaroidaan jatkossa atomeiksi, kuten iso osa muustakin keskustan entisestä infrastruktuurista. Kaikkea ei toki kaadeta, sillä tietysti esimerkiksi pitäjän upea kirkko hautausmaineen jää paikalleen ja myös pari aikaisemmin museoviraston toimesta arkkitehtisesti merkittäväksi kirjattua rakennusta, kuten Vanha mylly aivan tuoreen Lempäälä-talon naapurissa. Purettavaa kiinteistömassaa riittää ilman niitäkin. Lisäksi projektin kokonaistyömäärää lisää vielä se, että verkostot ja infra joudutaan rakentamaan käytännössä uudestaan. Koko keskustahankkeen mittakaava on valtava. Kunnanjohtaja huomauttaakin, että työmaan kokoluokka ei jää kauas Tampereen keskustan nykyisestä kehityksestä. – Kun ottaa huomioon, että meillä on Lempäälässä 23 000 asukasta, on tämä kokoluokassaan vähintäänkin yhtä suuri kuin Tampereen keskustassa tällä hetkellä tapahtuva kehitystyö, Heidi Rämö kertoo. Ei mikään uusi idis Mikään uusi idea Lempäälän keskustan saneeraus ei ole. Mutta se on selvä, että siitä on puhuttu jo paljon pidempään kuin mitä nykyinen kunnanjohtaja Heidi Rämö on ollut täällä virassa. Rämö ja Laakso arvelevat, että vähintäänkin 15–20 vuotta puheenpartena keskustan osalta on ollut ”Jotain tarttis varmaan tehdä…” -osastoa. Kehittämisen lykkäämiseen lienee vaikuttanut ainakin se, että 2000-luvun alkupuolella kunnassa pystytettiin Ideaparkia , josta tulikin toviksi kunnan keskeisin hanke. Hyvin menestynyt Marjamäen alue on luonut Lempäälään menestyvän kaupallisen keskittymän. Nyt kunnan pääkehityskohde on vanha kuntakeskus ja sen pistäminen paraatikuntoon. Melkoinen keskittymä Rakennushanke on aloitettu Tampere–Helsinki -junanradan länsipuolelta, jossa on nyt siis päästy Lempäälä-talon osalta jo harjannostajaisiin. Niitä vietettiin perjantaina, 29. päivä elokuuta. – Koko talon osalta valmiusaste on tällä hetkellä oin 50 prosenttia. Runko ja vesikatto alkavat olla valmiita, ja tästä eteenpäin töitä tehdään lähinnä sisätiloissa. Talo on sen verran iso, että osassa ollaan vielä tekemässä ikkunoita, jossain taas jo pintamaalauksia, Laakso ja Rämö selkeyttävät. Pelkästään Lempäälä-talo on melkoinen kolossi, sillä eri osista koostuvan monitoimirakennuksen kokoluokka on noin 18 000 bruttoneliötä. Tosin toimijoitakin on niin pitkä lista, että tilalle riittääkin tarvetta. Monitoimirakennus pitää jatkossa sisällään paitsi uuden pääkirjaston ja 200 henkeä vetävän sisäkatsomon myös kunnan palvelupisteen sekä leijonanosan kunnan virastojen toiminnoista. Lisäksi neuvottelut ovat edelleen käynnissä muun muassa paikallisen seurakunnan kanssa, joka on sekin osoittanut kiinnostuksensa tiloihin. Oman tilansa uutukaiseen saavat myös yrittäjät. Kiinteistön kellaritiloihin ollaan samalla pykäämässä yli 300 autopaikan parkkihallia kahteen kerrokseen. Nyt vietetyistä harjannostajaisista tilan varsinaiseen käyttöönottoon on varattu reilu vuosi. Ovet nimittäin pitäisi saada auki kuntalaisille vuoden 2021 alussa. Rataoptiolle jätettiin tilaa Autoilijoiden liikkumisen lisäksi myös kevyemmillä tavoilla kulkevia hemmotellaan suunnitelmissa. Tulevan keskusrakennuksen erityispiirteenä voi pitää läpi koko Lempäälä-talon kulkevaa kevyen liikenteen väylää, joka on saanut nimen Telkäntaival. Merkittävä liikenteellinen uudisratkaisu on myös läpi Lempäälän keskustan puskevan junaradan ylittävä kevyen liikenteen väylä, jonka läntisenpuoleisena lähtöpisteenä on juuri Lempäälä-talon edusta. Se helpottaa kulkemista jatkossa melkoisesti. Lasitettava kokonaisuus on sekin jo aika pitkällä ja näyttää keskeneräisenäkin varsin vaikuttavalta. Pituutta sillalla on peräti 57 metriä, ja se on alusta asti suunniteltu tulevaisuutta varten. Nyt sen alapuolelta kulkee aseman kohdalla kolme raidetta, mutta kaikissa suunnitelmissa on jätetty myös optio kahdelle uudelle raiteelle, jotka taas tarvitaan Suomi-rata- hankkeen toteutumiseen. – Tuohon sillan keskiosaan on jätetty optio sille, että siitä saadaan kulku neljän raiteen keskelle jatkossa, Lari Laakso esittelee näyttäessään komeaa ilmakuvaa keskusta- alueesta. Projektin dokumentointi on muutenkin tehty prikulleen. Tallella on valtava määrä aineistoa, ja aluetta kuvaa jatkuvasti kolme eri kameraa. Katukuvassa muutos näkyy siinäkin, että S-Marketin vanha halli on jo kadonnut kokonaan. Se saatiin muuten komeasti kierrätettyä, sillä rungossa käytetty betoni saatiin hyödynnettyä Marjamäen alueella, ja varsinainen myymälähalli myytiin, purettiin ja sitä kasataan parhaillaan Valkeakoskella Muovityö Hiltusen uudeksi laajennusosaksi. Tiivistä rakentamista Lempäälä-talo on koko hankkeen keskiössä, mutta suinkaan ainoa osa kokonaisuutta se ei ole. Hankejohtaja Lari Laakson mukaan maankäyttösitoumuksessa kunta on sitoutunut luomaan Lempäälän keskustaan peräti 10 000 asukkaan kuntakeskuksen. Nyt meneillään olevassa vaiheessakin tiedossa on uusia asuntoja noin 2000 ihmiselle. Osa niistä on jo valmiina. Ensimmäinen keskustahankkeen uusista taloista on YH-asuntojen jo vuosi sitten elokuussa valmistunut kerrostalokiinteistö. Sen rinnalla loppusuoralla alkaa olla myös rakennusliike Arktan kerrostalokohde, johon asukkaat pääsevät muuttamaan marraskuussa. YH:n osalta ollaan parhaillaan aloittamassa jo toista rakennusta. Kysyntä asuntoihin on ollut kiitettävällä tasolla. – Ensimmäinen asuintalo myytiin vuosi sitten loppuun jo hyvissä ajoin, ja nyt etenkin vuokrapuoli on revitty käsistä. Myös Lempäälä-talon osalta kysyntä on ollut odotetun kovaa. – Yritämme pitää muutamaa tilaa vielä vapaana, mutta melkein kaikki, joista olemme ilmoittaneet, on varattu lähes heti, Lari toteaa. Paikallisuus kunniaan Hankesuunnitelmissa yritysten kannalta hyvää on, että oikeastaan jokaiseen keskustan uuteen taloon on varattu myös liiketilaa. Se tukee kunnan alkuperäistä ajatusta ”Lempäälän keskustan elävyyden ja houkuttelevuuden lisäämisestä”. Lempäälä-talon osalta toimijoita on jo ehditty valitakin. Tiedossa ovat ainakin jo Lempäälä-talon kolme yritystulokasta, joista jokainen on paikallinen. Autohallin yhteydessä toimivan autopesu- ja autohuoltopalvelun vetovastuun ottaa Tampereen Automaalaamo Oy . Ravintolapalveluita lähtee toteuttamaan Wanhat Autot Oy , joka vastaa myös Mobilian ravintolatarjonnasta. Näiden kahden lisäksi myös katutasossa sijaitsevaan liikuntakeskukseen on löytynyt toimija läheltä. Kuntosali- ja fysioterapiapalveluita tarjoavat Kuntopiste ja Fyskapiste Oy ovat aiemminkin toimineet Lempäälän keskustassa, eikä muuttomatkaa vanhasta tilasta ole pariasataa metriä pidempää. – Tietenkään emme voineet suosia kilpailutuksissa ketään, mutta olen tyytyväinen, että tänne on saatu mukaan ketjujen sijaan yksittäisiä yrityksiä. Monesti se kun tarkoittaa myös joustavuutta. Esimerkiksi ravintolapalveluiden osalta moni isompi ketju olisi ollut kiinnostunut lounaspalveluista, mutta halusimme, että täällä olisi mahdollisimman laajat aukioloajat ja elämää myös lounasajan ulkopuolella. Tarjouspyynnössä tämä tehtiin hyvin selväksi, Heidi Rämö kertoo. Valituksista vaivaa Jos kaikki menisi kuin elokuvissa, olisi Lempäälän keskusta suunnittelukuvien näköinen jo noin viiden vuoden kuluttua, mutta aivan näin optimistinen aikataulu tuskin on. Mahdolliset valitukset tarkoittavat usein isojakin ajallisia haasteita. Tästä on saatu osviittaa jo Lempäälässäkin, missä yksityishenkilön tekemä valitus esti yhden uuden asunkorttelin rakentamisen. – Nämä ovat välillä hyvinkin pitkäaikaisia esteitä. Viimeisin hallinto-oikeuteen asti mennyt riita taisi kestää 3,5 vuotta, Lari Laakso huomauttaa. Mutta selvä siis on, että jo parin vuoden päästä alue näyttää hyvin erilaiselta kuin nykyään. Valitusaiheet käsitellään ripeästi Iso kehitysprojekti on aiheuttanut haittaa keskustan asukkaiden ja yrittäjien joukossa, mutta toisaalta asioita on pyritty myös etukäteen neuvottelemaan ja valmistelemaan mahdollisimman hyvin. Laakso käyttää esimerkkinä parkkeeraamista. – Kun tästä lähti rakennustyömaiden alta kosolti parkkipakkoja, valmistelimme jo hyvissä ajoin Piippo-keskukseen 120 auton liityntäparkin, ja kunnan työntekijöiden parkkipaikoille tehtiin tuonne notkoon 200 autopaikkaa, Laakso kertoo esitellessään ilmakuvasta niiden sijainteja. – Muutenkin tässä juuri kunnan pienempi kokoluokka on ollut etu. Meillä on ollut mahdollisuus perustaa omia WhatsApp -rinkejämme, joissa mahdolliset ongelmatilanteet selvitetään niin nopeasti kuin mahdollista.