Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Myyntimies vaihtoi komiikkaan jo liki 15 vuotta sitten

Stand up -koomikko Arimo Mustonen uskoo saavuttavansa 4000 keikan merkkipaalun tulevan vuodenvaihteen tienoilla. Oli miten oli, määrä on kunnioitettava, sillä hän aloitti koomikkokeikat alkuvuodesta 2005, ja päätoimisesti stand up ja tapahtumatuottaminen ovat työllistäneet miestä pian 10 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa noin 250 keikan vuositahtia. Se on Arimon omien sanojen mukaan omalle pollalle sopiva tahti. Välillä on tullut tehdyksi töitä liikaakin, ja lieneepä miehellä yhden päivän esiintymisissä 16 keikalla myös Suomen ennätys. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden haastatteluun Arimo saapuu suoraan keikalta. Ihan perinteinen se ei ollut, sillä yleisönä oli Ilveksen hienoa tulosta tänä vuonna painanut futisjoukkue, valmentajat ja huoltajat. Paikkana oli Tammelan stadionin pukukoppi ja ajoitus juuri ennen heidän iltapäiväharjoituksiaan. Arimon hyvin vapautuneesta kehonkielestä voi jo ennakkoon päätellä, että hyvin meni. – Tiivistetysti kerroin heille, miksi minusta tuli koomikko. Löysin sekä yhtymäkohtia että eroja jalkapallon ja komiikan välillä. Isoin ero tietysti on se, että vaikka molemmat ovat yleisölajeja, vain toisessa toivotaan, että esillä olijalle nauretaan. Mutta toisaalta molemmat haluavat, että yleisö viihtyy ja molemmissa harjoittelu on kaiken A ja O, hän listaa. Haastattelunkin Arimo halusi ehdottomasti sopia vasta keikan jälkeen, koska halusi ennen keikkaa keskittyä vain esiintymiseensä; ammattilaisen merkki sekin. Pekolla liikkeelle Huumorin ystävä Arimo tunnustaa olleensa aina. Ensimmäinen kunnolla vaikutuksen tehnyt live-esiintyminen oli aikanaan Kaukajärvellä talviturkinkastajaisissa, jossa esiintymässä oli muuan Pekko Aikamiespoika eli Timo Koivusalo . – Se oli siis stand upin sijaan hahmokomiikkaa, mutta lähellä kuitenkin. Kyllä se jäi mieleen, Arimo kertoo. Se varsinainen stand up -komiikka rantautui Suomeen verraten myöhään. Suomi oli vielä 90-luvulla sen suhteen kehitysmaa, etenkin jos vertailukohdaksi ottaa Amerikan Yhdysvallat. Siellä koomikot olivat vääntäneet lavahuumoria jo kymmeniä vuosia. Juuri heidän joukostaan on noussut valtakunnantähtiä niin televisioon kuin elokuviinkin. Esimerkiksi Eddie Murphyn ja Robin Williamsin urat ovat lähteneet nousukiitoon juuri komiikkaklubien lavoilta. Tampereen Työväenteatterilla varsinaisen stand upin makuun Suomessa stand up alkoi saada jalansijaa oikeastaan vasta tämän vuosituhannen puolella. Erityisen aktiivisesti sitä oli Suomeen tuomassa teatterijohtaja Riku Suokas . Myös Arimo kertoo ensimmäisen varsinaisen stand up -kokemuksensa olleen 2004 Tampereen Työväenteatterin johtoon Hämeenlinnasta siirtyneen Suokkaan organisoimassa illassa, jossa koomikot esiintyivät Eino Salmelaisen näyttämöllä . Esiintymässä nähtiin monia edelleenkin keikkailevia kärkikoomikoita, kuten nyt vaikkapa Ilari Johansson . – Se iski minuun kerrasta, ja päätin jo kesken esityksen, että tuota minäkin haluan joskus tehdä, Arimo kertoo. Eikä siinä sitten kauan mennytkään. Neitsyys meni Hervannassa Sen ihka ensimmäisen keikkansa Arimo muistaa päivänselvästi. Päivä oli 8. päivä helmikuuta vuonna 2005, ja paikkana toimi hervantalaisravintola Country Star . – Keikasta sovin minulle täysin tuntemattoman miehen kanssa netissä eräällä keskustelupalstalla, kun pyysin saada tulla esiintymään, hän muistelee. Kun lupa heltisi, oli seurauksena orastava kauhu. Aavistustakaan vitseistä Arimolla kun ei vielä ollut. – Ei siinä auttanut kuin ruveta kirjoittamaan. Siinä olikin iso urakka; siihen kahdeksan minuutin settiin käytin vähintäänkin sata tuntia, Arimo kertoo. Ensimmäinen keikka oli heti menestys. Yleisö hörähteli avausvitsistä lähtien, ja hyvä merkki oli sekin, että keikalla yksi kuulijoista rämähti sellaiseen nauruun, että kirjaimellisesti putosi tuoliltaan. Puskaradio alkoi toimia heti, sillä paikalla oli useampia jo pitempään stand upia tehneitä. – Jo seuraavana päivänä minut buukattiin esiintymään niin, että siitä jopa maksettiin korvaus. Se on hyvin, sillä tiedän monen tehneen parikin vuotta pelkästään ilmaiskeikkoja, Arimo kertoo. Touhu lähti liikkeelle hyvin, sillä jo ensimmäisenä vuonna mies paiski peräti 105 keikkaa. Jännitys vaivasi ensimmäiset 2000 keikkaa Edes esiintymisjännitys ei kaatanut urahaaveita. Jännitys on sittemmin helpottanut, mutta pitkään se kesti. – Rehellisesti voin sanoa, että vielä 2000 esityksen jälkeen minulla oli aina ennen esitystä hirveä esiintymiskammo päällä. Olen minä ennen keikkaa joskus oksentanutkin, ja pitkään minulla olikin tapana olla kokonaan syömättä esiintymispäivä. – Siitä tosin olen valitettavasti sittemmin lipsunut, Arimo hymyilee. Aina keikat eivät mene putkeen, joskin siitä Arimo on kiitollinen, että huonojen keikkojen osuus on hänen tapauksessaan laskettu prosenttien sijaan promilleissa. – Epäonnistuminen tekee todella kiukkuiseksi. Kokemus tosin auttaa, sillä sen verran tässä on kehittynyt, että aika hyvin mokat osaan nykyään välttää. Työpaikan kahvihuone toimi luvallisesti testialustajana Arimon mukaan tarinaniskijän vikaa hänessä on ollut aina. Tosin se, että status muuttui virallisesti keikkailun myötä koomikoksi, muutti tilannetta. – Olin töissä Eniron mainosmyynnissä, ja aika usein minulle todettiin, että pidä nyt Mustonen pääsi kiinni. Sitten kun aloitin keikkailun, yhtäkkiä minulta pyydettiinkin juttuja, hän hymyilee. Entiselle työnantajalleen hän antaa tunnustusta siitä, että hän sai käyttää työyhteisöään testiporukkana myös työpaikallaan. – Aluepäällikön kanssa sovimme, että voin kahvihuoneessa testata juttujani. Asettelin usein sinne nelisenkymmentä tuolia ja kerroin, että ensi kahvitauolla olisi taas esitys. Televisiostakin tuttu Pääsääntöinen työ komediasta tuli vasta nelisen vuotta myöhemmin, vuonna 1999, kun palkkatyö vaihtui täyspäiväiseen yrittämiseen. Yrittäjänä mies oli tehnyt sivutoimisesti komiikkaa alusta alkaen, eikä laji ollut hänelle mitenkään uppo-outo. Arimo oli pistänyt toiminimen myyntihommia varten pystyyn jo 1998. Ja kun keikkailu alkoi, hän pullautti sen esiin pöytälaatikosta. Ahkerana keikkailijana Arimo ehti saada nimeä, mutta maine levisi erityisen paljon hänen päästyään TV2:n Naurun tasapaino -ohjelmaan, jossa hän kisasi 12 muun koomikon kanssa. Televisio on ollut aiemminkin oiva ponnahduslauta alalle, sillä nyt mainittua ohjelmaa edelsi Suomessa Get Up – Stand Up -niminen, samankaltainen kisa, jonka voitti aikanaan muuan Sami Hedberg . Omien esitysten lisäksi Arimo aloitti hyvin nopeasti myös tuottajanhommat eli siis klubi-iltojen pyörittämiset. Oman esiintymisvuoronsa lisäksi hän tarjosi mikrofoniaikaa myös muille esiintyjille. Alkuun hän toimi toiminimellä ja nykyään Iloinen Omena Oy on korvannut aiemman toiminimen. Suomen ennätys? Työtilanne on ollut varsin mukava oikeastaan alusta lähtien. Arimo kertoo viime aikoina oman keikkatahtinsa vakiintuneen noin 250 esiintymiseen vuodessa. – Joskus olen tehnyt enemmänkin, mutta tätä pidän sopivana määränä. Välillä on pakko myydä myös eioota. Hurjimman keikkamäärän mies kertoo tehneensä pari vuotta sitten, jolloin yhteen päivään mahtui peräti 16 keikkaa. Päivän huimaa tahtia selittää se, että mies oli Helsingin messukeskuksessa matkamessuilla Pohjolan Liikenteen pisteellä. Alun perin tarkoituksena oli vetää kolme parinkymmenen minuutin settiä, mutta koska meininki oli hyvä, kertoi Arimo hövelisti vetävänsä keikan aina, kunhan esiintymisestradina toiminut bussi vaan saadaan täyteen. – Lopputulos oli 14 kertaa 20 minuutin keikka, minkä jälkeen lähdin vielä esiintymään Poriin loppuillaksi, Arimo hymyilee ja huomauttaa Porin keikkojen settien olleen pituudeltaan 85 ja 86 minuuttia. Karkeasti arvioiden Arimo siis heitti kyseisenä päivä läppää seitsemän ja puoli tuntia. Arimo itse ounastelee kyseessä olleen Suomen ennätys. – Samaa voi yrittää, mutta en minä sitä suosittele. Aikalailla siinä oli polla loppuillasta sekaisin, hän miettii. Mitä arkisempi aihe, sitä parempi vitsi Vitsien aiheita Arimo kertoo löytävänsä arkielämästä. – Mitä arkisempi asia, sitä hauskempi vitsi monesti on, hän tuumaa. Mitään tiettyä ajanjaksoa vuodesta hän ei ole varannut uuden materiaalin luomiseen, mutta myöntää, että välillä hän suorastaan pakottaa itsensä luomistyöhön. – Olen minä usein vain päättänyt sulkea oven ja kirjoittaa niin kauan, että jotain kunnollista syntyy, mutta suurimman osan jutuista keksin ihan arkielämästä. Aika paljon kirjaan ideoita kännykän muistiin, hän kertoo. Kaikkiaan 15 vuoden aikana on syntynyt niin paljon materiaalia, että Arimo itse ounastelee sen riittävän helposti kolmen tunnin yhtäjaksoiseen vitsimaratoniin. – Niin ja se siis tuosta noin. Harjoittelulla materiaalia olisi varmaan 4–5 tuntia, hän toteaa. Repertuaarin pitää olla iso siitäkin syystä, että kaikille yleisöille sama kama ei toimi. Esimerkkinä hän käyttää Hannu Karpo -aiheisia juttuja. – Menepä niitä kertomaan parikymppisille, niin eihän heillä ole mitään hajua, mistä tuo setä puhuu, Arimo tuumaa, ja kertoo esiintyvänsä mieluiten yli 90-vuotiaille. – Sitten voisi kertoa saman vitsin monta kertaa. Härskiydet loistavat poissaolollaan Samaan hengenvetoon hän kertoo, että normaalikeikalla kaikkea materiaalia hän tuskin suoltaisi. Esimerkiksi kirosanat ja navanalusvitsit Mustonen kertoo tietoisesti jättäneensä pois perusesityksistään. Sen mies itse uskoo olevan vähän nykyisen stand upin trendejäkin. – Huumorin aiheet eivät todellakaan lopu kesken, ja itse olen tietoisesti koettanut jättää paitsi kirosanat myös esimerkiksi uskontoa koskevat jutut kokonaan pois, hän tuumaa. – Minun yleisillä keikoillani parasta on, että sinne tullaan viihtymään, ei loukkaantumaan, hän jatkaa. Toki niitä rasvaisempiakin juttuja löytyy repertuaarista. Arimo itse on kuitenkin tehnyt linjanvedon, että niitä hän esittää vain ja ainoastaan niin sanotuissa Blue -illoissa. Termi itsessään ei ole oikein iskenyt läpi, mutta käytännössä kyseessä ovat keikat, joissa kerrotaan ne kaikki jutut, joita ei saisi tai voisi julkisesti muuten esittää. – Niissä yleisö on aina plus 18 vuotiaita, ja yleisö tietää mitä odottaa, Arimo tuumaa. Erikseen kysyttäessä Arimo antaa tästäkin repertuaarista erinomaisen loisteliaan esimerkin, mutta kuten arvata saattaa, sitä ei kannata tämän kaikille suunnatun lehden sivulle painaa. Kotipesä kunnossa Liiketoimintamielessä Arimolle Pirkanmaa on selkeä ykkönen, vaikka keikkamatkoja hän on tehnyt ympäri maata aina Lappia myöten. Esimerkiksi mainontansa hän on kohdistanut tietoisesti juuri omaan maakuntaan. – Täällä on noin 30 000 yritystä ja noin puoli miljoonaa ihmistä, jotka järjestävät bileitä, täyttävät vuosia ja menevät naimisiin. Siinä on ihan tarpeeksi, hän kertoo. Päätös päätoimiseksi koomikkoyrittäjäksi ryhtymisestä on miehen mukaan ollut aivan oikea, ja koomikon hommaan hänellä on kuulemma jonkinasteinen sisäinen pakko. – Varmasti minä muutamaa muutakin työtä osaisin tehdä, ja voisin tienatakin enemmän, mutta tästä minä tykkään, Arimo tuumailee. Yrittäjyys on hyvä vitsinaihe Arimo on esiintynyt usein myös yrittäjäjärjestön tilaisuuksissa, ja hän on itse Tesoman Yrittäjien jäsen. Ja on hän yrittämisestäkin saanut vitsinaiheita. – Koko sana yrittäjä on vähän vitsi. Olen sitä mieltä, että sen pitäisi olla saavuttaja, mahdollistaja tai tekijä. Yrittäjä kuulostaa vähän sellaiselta ammatinharjoittajan irvikuvalta. Mieti nyt jotain kaveria, jolla on ollut muurausliike 30 vuotta, niin eiköhän se yrittäminen ole jossakin vaiheessa jo siirtynyt tekemiseksi. Aika iso siivu miehen liikevaihdosta tulee tapahtumatuottamisista, kuten yritysjuhlien järjestämisestä. – Kyllä minä tässä yhtälössä tykkään olla. Siinäkin mielessä olen ehta yrittäjä, että töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, ja viimeisenä teen aina kirjanpidon. Siitä minä tässä työssäni ehkä vähiten tykkään, hän kertoo.