Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Juupajokisen yrittäjän katolta putosivat lumet – vuotta myöhemmin siitä syntyi valtakunnalliseksi uutiseksi päätynyt uniikki ammattitaidon ja taiteen yhdistävä kilpailu

Juupajoella järjestettiin maaliskuun alkupuolella taatusti ainutlaatuinen kilpailu, josta tämän aviisin seuraajat ovat jo hyvin todennäköisesti ehtineet lukea ja nähdä mediassa. Paikallisen yrittäjäyhdistyksen toteuttama Kaivureiden lumenveiston SM-kilpailu oli nimittäin esillä Aamulehden neljän tunnin livelähetyksessä, Ylen Tampereen radio teki tilaisuudesta suoraa lähetystä, ja myös MTV :n kymppiuutisissa oli pätkä tilaisuudesta. Myös Pirkanmaan Yrittäjä -lehti oli mukana mediaspektaakkelissa, sillä koko tempaus olisi taatusti jäänyt väliin ilman paikallista yrittäjäyhdistystä. Ainutlaatuinen tapahtuma kiinnosti myös paikallisesti, sillä kantatie 58 varrella sijainneella ja kisapaikaksi muuttuneella pellolla vieraili päivän aikana noin 2000 ihmistä. Se on melkoinen määrä huomioon ottaen, että kunnan koko asukasluku on samaa kaliiberia. Melkoinen savotta Juupajoen Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Niemelän ilme on kisapäivän aamuna jo vähän rentoutunut, ja mitä pidemmälle päivä eteni, sitä leveämmäksi hymy miehen kasvoilla laajeni. Eikä ihme, sillä maaliskuun 9. päivän eteen hän oli tehnyt valtavan määrän työtä. – Viime syyskuusta asti tämän kisan kanssa olen päivittäin ollut tekemisissä, hän myönsi, mutta ei uskaltanut lähteä arvailemaan tuntimääriä, joita oli tapahtuman eteen tehnyt. Ponnistuksen mittasuhteista tarjosi näkövinkkeliä jo saapuminen paikalle. Oriveden ja Mäntän välisen tien kupeeseen syntynyt kisa-alue itsessään oli vaatinut melkoista hommaa. Järjestäjän oma arvio on, että pelkkä kisa-alue oli noin 5,5ha, ja kun mukaan lasketaan vielä parkkipaikkoja varten tehty alue, on lopputulos vielä puolet suurempi. Jatkoa seuraa? Sen verran hienosti tapahtuma onnistui, että sen primus motoria, Juupajoen Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Niemelää on hyvin vahvasti lobattu järjestämään sille myös jatko-osa. Siihen mies ei heti osannut antaa lupausta, mutta melkein kuitenkin. – Varmasti seuraavalla kerralla moni asia olisi helpompi, mies virnistää, ja se kuulostaa jo jonkinasteiselta myöntymiseltä. Briteissä tippui omena, Juupajoella lumikuorma Kuuluisan legendan mukaan Isaac Newton alkoi kehitellä fysiikan peruslakeja omenan pudottua hänen päähänsä. Samainen painovoima oli mukana tässäkin taustatarinassa. Juupajoen tarinassa Newtonin roolia näytteli paikallinen yrittäjä Jussi Valkeajoki , ja hedelmän sijaan nyt rysähtivät alas hänen piharakennuksen katolta lumet. Sen verran paljon valkoista tavaraa maahan läsähti, että apuvälineeksi mies hokasi ottaa pihapiirissä sijainneen kaivurinsa. Ja kun hän toimeen kerran tarttui, syntyi siinä sivussa muksuille liukumäki. – Tämän tarinan Jussi minulle kertoi, kun puhelimessa olimme miettineet ylipäätään sitä, että jonkinlaista tapahtumaa voitaisiin kehitellä, ja tästähän tämä kaivuripuoli alkoi sitten aueta, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja taustoittaa. Tapion mukaan ajatus osoittautui kahjoksi, muttei liian kahjoksi. – Itse asiassa lähes kaikki, joille tästä soittelin, lupautuivat mukaan siltä sijalta, hän jatkaa. Ajatuksen ensisulatus vaati kunnanisältä tovin Tilaisuutta seuraamaan saapunut kunnanjohtaja Jyri Lammela totesi tilaisuuden juontajan haastattelussa Juupajoen olevan siinä mielessä luontainen paikka kaivurikilpailun järjestämiseen, että epävirallisten, joskin varsin uskottavien arvioiden mukaan, väkilukuun mitoitettuna Juupajoki on Suomen kaivuritiheintä seutua. Kisan lähtölista vahvistaa mielikuvaa, sillä tässä kisassa aika moni osallistujista kisasi kotikentällään. Tosin oli paikalle saavuttu pidemmältäkin, kuten Somerolta ja Päijät-Hämeen Askolasta. Ulkolaji on aina säiden armoilla Koska kaivurien lumenveistoskisaa ei voida suorittaa sisätiloissa, oli mukana tapahtumaa rakennettaessa alusta saakka aina dramaattinen säätila. Luminen talvi on sinänsä ollut hyvä asia, mutta kisaa edeltäneiden viikkojen suojakelit eivät niinkään. Vielä kisan aattopäivän iltana Juupajoella sateli reippaammanpuoleisesti vettä. Onneksi yöllä sentään pakasti, sillä muuten peltoalue olisi ollut melkoista lätäkköä. Kisapäivänä mittari oli pudonnut reilut viisi astetta miinukselle. – Ilman muuta tämä vesisadetta parempi oli, vaikka tuuli nyt tekeekin päivästä vähän kolean, Tapio kertoo. Eikä vähättele, sen verran paikalle saapunut Pirkanmaan Yrittäjä -lehden päätoimittajan ja toimitussihteerinkin tiimi ehti keliä havainnoida, että ensi kerralla matkaan pitää varustautua lämpimien vaatteiden sijaan vieläkin lämpimämmällä pilkkihaalarilla, jonkalaisen moni olikin fiksusti pukenut ylleen. Keli tosin parani pitkin päivää, ja keskipäivällä, kaivurikisaajien ahertaessa jo toista tuntia, päätti aurinkokin pilkahtaa estradille. Ainoastaan yksi rajoite aiheessa Kilpailuun osallistui kaikkiaan 17 taituria, joista jokaiselle jaettiin ennen kilpailua oma numero. Sen mukaan kullekin kisakoneelle määräytyi oma kasallinen lunta. Sarjoja oli kaksi eli alle ja yli 10 tonnin painoiset kaivinkoneet. Se, mitä kasoista syntyisi, oli tyystin kisaajien oman mielikuvituksen varassa, joskin sen verran kilpailijoita oli ohjeistettu, että aihe ei saanut olla mitään K-18-materiaalia. Selvä on, että isojen, päältä umpijäässä olevien lumikasojen työstämisessä kaivuri oli enemmän kuin tarpeen, mutta kisassa oli sallittua myös apulaisen käyttö. Niinpä suurin osa kisaajista toimikin duoina, ja sen lopullisen hionnan lumiveistokset saivat saha- ja lapioavusteisesti. Ja kun kisaa katseli näin totaalisen kaivuriamatöörin silmin, tuntuivat aikaansaadut teokset jopa jonkinasteiselta taikuudelta. Ohjaksissa oli taatusti taitavaa sakkia. Aikamoista ammattitaitoa Neljän tunnin aikana kasat olivat saaneet aivan uusia muotoja, ja niistä oli kehkeytynyt toinen toistaan taidokkaampia lumiveistoksia. Suosituin teema taisi olla traktori, sillä sellaisia oli taiottu ainakin kolmesta eri kasasta. Lopullisesti kilpailijoiden paremmuuden mittasi tuomaristo, johon kuuluivat Jyri Lammela, Jorma Pitkämäki, Tom Linkopuu, Saku Järvi ja Mikko Aarnio. Hyvin pärjäsivät paikalliset taiturit, sillä molempien sarjojen ykkössija meni järjestävän pitäjän omille pojille. Yli kymppitonnisten sarjassa voiton taituroi karhuaiheisella teoksellaan Jari Niemelä , ja pienempien kokoluokassa mestariksi valittiin Janne Salomaa , jonka kasa taipui kilpikonnaksi. Aiheen mies kertoi keksineensä edellisenä iltana.