Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Televisiosta tutun vaalitutkija Sami Borgin mukaan näistä tuli sote-vaalit, mutta talousasiatkin pysyvät sitkeästi tapetilla

Vaalitutkija Sami Borgille vaalipäivä, joka siis tulevien eduskuntavaalien osalta on tämän viikon sunnuntaina, 14. huhtikuuta, on duunipäivä. Hän on Yleisradion pitkäaikainen vaaliasiantuntija ja pistää nytkin asiantuntijana vaaleja pakettiin reilun miljoonan katsojan edessä suorassa tuloslähetyksessä. Vaalit tosin työllistävät tätä yliopistomiestä myös äänestysten välillä. Sami Borg on tutkinut vaaleja pian jo kolme vuosikymmentä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi jututtamassa häntä asian tiimoilta, kun vaaleihin oli aikaa tasan kuukausi. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti lähetti Sami Borgille myös ennakkoon Suomen Yrittäjien vaaleja silmällä pitäen keräämän vaaliohjelman ja tiedusteli, missä määrin ja miten siinä esille nousevat teemat hänen mielestään näkyvät näissä vaaleissa. Viimeaikaisesta keskustelustahan ne ovat jääneet aika lailla paitsioon, ja koko keskustelusta on voinut saada kuvan, että nyt käydään vain ja ainoastaan sote-vaaleja. Aamuäänestäjä – pakostakin Sami Borg kertoo äänestävänsä itse aina vaalipäivänä. Vaimonsa kanssa hän menee äänestyspisteelle jo aamupäivällä, sillä ilta menee tiiviisti duunissa. Pasilan studiolle lähtevään junaan Sami kertoo hyppäävänsä puolenpäivän tienoilla. Kommentaattorin ura on kestänyt jo neljännesvuosisadan, sillä ensimmäistä kertaa mies oli yleisradiolla asiantuntijan roolissa jo 1994, joskin vielä silloin radion puolella. – Ei sitä oikein enää osaa jännittää, mutta joka vuosi valmistaudun lähetykseen kyllä erittäin huolellisesti, Borg tuumaa. Ja vaikka Suomessa vaalitulos saadaankin selville kansainvälisesti aivan ennätystahtia, venyy päivä pitkäksi. – Useimmissa vaaleissa seuraava yö jää lyhyeksi, sillä analyysi jatkuu heti aamulla aamutelevisiossa, Borg kertoo ja myöntää, että sen jälkeen yleensä annetaan vielä kommentit päivän uutislähetyksiä varten. Kristallipallo ei kuulu yliopistoon Sami Borg korostaa jo heti haastattelun alussa, että minkäänlaisia varsinaisia veikkauksia vaaleista hän ei halua antaa. Ennustajana hän ei itseään pidä. Yleisellä tasolla vaaleja seuraava Borg sitten osaakin pistää vaaleja paloihin ja pakettiin sitäkin paremmin. Hyvästä syystä. Ovathan vaalit olleet hänen ydinosaamisalueensa jo pian 30 vuoden ajan. Tämänkertaisiin vaaleihin lähdetään siinä mielessä poikkeuksellisista asetelmista, että Juha Sipilä n hallitus jätti eropyyntönsä vain pari kuukautta ennen tulevia vaaleja. Tämä yllätti Borgin mukaan yhtä lailla hänet kuin kenet tahansa politiikkaa aktiivisesti seuraavan. – Joskin näin jälkikäteen se osoittautui varsin loogiseksi johtopäätökseksi. Erityisesti Keskustan vaalikampanjaan se varmasti toi uutta virtaa, hän toteaa. Taloutta unohtamatta Se, että se pitkään ja hartaasti työstetty sote-ratkaisu jäi kalkkiviivoilla saavuttamatta, tarkoittaa että tulevissa vaaleissa juuri sote-asiat ovat taatusti tapetilla. – Varmasti nämä olisivat olleet sote-vaalit joka tapauksessa, mutta nyt vielä korostetummin, Borg toteaa. Maalaisjärjellä ajateltuna se ei välttämättä ole yrittäjien esille tuomien teemojen kannalta mikään nappijuttu. Sami Borg ei allekirjoita teesiä ainakaan suoraan. – Itse en ole noin pessimistinen, hän aloittaa. Vaalikeskusteluissa ne varmasti jäävät nyt vähän sivuun, kun moni asia painaa päälle, mutta myös yrittäjille perinteisesti tärkeät aiheet, kuten talous ja työllisyys ovat nekin varmasti tärkeitä seikkoja tulevissa vaaleissa. Ne ovat kuitenkin niitä ydinteemoja kaikissa vaaleissa, eikä niitä ole varaa unohtaa nytkään, hän huomauttaa. Nallekin jyrähti Tämän haastattelun jälkeen nähdyssä ensimmäisessä Ylen Suuressa vaalikeskustelussa talouspuolta ei ainakaan juuri käsitelty. Sote-läppä vei parin tunnin lähetyksestä miltei puolet ja liha- ja autoasiat lähes saman verran. Ärähtipä pankkiiri Björn Wahlrooskin samasta asiasta seuraavalla viikolla nostamalla esiin, että talouskasvun tuoma hyvinvointi suorastaan loisti keskustelussa poissaolollaan. Kauppalehden mukaan Wahlroos muistutti, että Suomen talous polki käytännössä paikoillaan vuodet 2007–2017. Teollisuus ei investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, eikä se investoi tarpeeksi edes koneisiin ja laitteisiin. – Ruotsi veti kymmenen vuoden kasvullaan ehkä 20 prosentin kaulan Suomeen bruttokansantuotevertailussa, Wahlroos totesi ja jatkoi, että ykkössyy tähän olivat juuri Ruotsissa tehdyt veroratkaisut – eli käytännössä niiden alennukset. Realiteetit kunniaan Juttutuokio Borgin kanssa ajoittui jo viikkoa ennen Wahlroosin kritiikkiä, mutta sen hänkin myönsi, että missään optimaalisessa kunnossa valtion talous ei edelleenkään ole. Borg huomauttaa, että vaikka taloudessa onkin porskuteltu viime vuodet ihan mukavassa nosteessa, varmaa on, että ikuisesti noste ei tule nytkään jatkumaan. Nykyiseen tilaan on siis turha tuudittautua. – Valtiovarainministeriötä syytetään monesti synkkien kuvien maalailusta, mutta kyllähän siihen usein on vinhat perusteet. Selvä on, että taloudessa tarvitaan tiukkaa politiikkaa jatkossakin, Borg tuumaa. Isoja ongelmia on ratkaistavana jatkossakin. – Suomen iso ja kallis julkinen sektori sekä väestön huoltosuhde ja kehitys ovat asioita, joihin on pakkokin reagoida tulevaisuudessa. Lisäksi esimerkiksi eläkekustannukset on seikka, johon pitää tarttua, mutta enpä ole nähnyt puoluetta, joka nyt uskaltaisi lähteä ottamaan kantaa siihen, Borg jatkaa. Muista vaaliteemoista Borg ottaa esiin myös maahanmuuton sekä ilmastokysymykset, jotka ovat nekin olleet vahvasti esillä. – Selvä on, että perussuomalaisten kannatukseen Oulun seksuaalirikoksilla on ollut vaikutusta, mutta toki yhtä lailla on hyvä muistaa, että suurin osa maahanmuuttajista ei ole aiheuttanut näitä ongelmia. Mielestäni asia on kuitenkin noussut ihan perustellusti otsikoihin, ja sen lakaiseminen maton alle olisi vielä huonompi vaihtoehto, Borg tuumaa. Kestääkö demarien ero? Entä sitten vaaliasetelmat? Ennustukset sovittiin jättävämme väliin, mutta sen Borg toteaa kuitenkin, että oppositio lähtee vaaleihin hyvistä asetelmista – tälläkin kertaa. Se on vähän kuin maan tapa. Viimeksi päähallituspuolue voitti vaaleissa Borgin mukaan vuonna 2003, mutta yleinen trendi se ei siis ole. Demarien noin kolmen prosentin gallupkeula kuukautta ennen vaaleja on iso, mutta ei mikään poikkeuksellisen suuri. – Aikaa vaaleihin on vielä kuukausi, mutta totta on, että viimeisten mittausten perusteella hallituspohjan vaihtuminen näyttää selvältä. Pääsääntöisesti mittaukset ovat pitäneet viimeiset neljät, viidet eduskuntavaalit ihan hyvin kutinsa, jopa virhemarginaalejaan paremmin, Borg kertoo, mutta jättää kuitenkin teesilleen takaportin. – 2–3 prosenttiyksikön ero on suuri, mutta ei mitenkään varma johtoasema, hän kertoo. Tätä haastattelua tehdään kuukautta ennen vaaleja, joten Borg muistuttaa että viimeiseen kuukauteen mahtuu monesti vielä yllätyksiä. Negatiivinen mainonta ei ole levinnyt Suomeen – ja hyvä niin Sipilän hallituskaudella maailmanpolitiikassa varmasti siihen kaikkein vaikutusvaltaisimpaan position valittiin Atlantin länsipuolella uusi viranhaltija, ja vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat kampanjoiden osalta poikkeuksellisen negatiiviset. Sami Borg ei kuitenkaan usko, että tällä on suurta vaikutusta Suomessa käytäviin kampanjoihin. – Eikä tämä tietysti ollut ensimmäinen kerta. Yhdysvalloissa vastaehdokasta mustamaalaavaa, negatiivista mainontaa on käytetty jo 60-luvulta saakka, mutta Suomeen se tapa ei ole onneksi ikinä levinnyt. Varmaan osasyy tähän on se, että meillä ei ole kaksipuoluejärjestelmän aiheuttamaa selvää polarisaatiota, vaan esimerkiksi hallituksen muodostamiseen tarvitaan aina konsensus, hän perustelee. Toisaalta aivan tuntematonta loanheitto ei meilläkään ole. Esimerkiksi SAK:n aikanaan eduskuntavaaleja varten toteuttama ja näyttelijä Oiva Lohtanderin tähdittämä ”riistäjäporvari”-mainos sai aikanaan aikamoisen kohun. – Se kertoi mielestäni, että Suomeen negatiivinen mainonta ei kuulu. Itse asiassa mainostahan ei ikinä ehditty edes ajaa varsinaisesti ulos, mutta se herätti jo ennakkoon niin vahvan vastareaktion, että kohu oli valmis, Borg muistuttaa. Netin merkitys kasvaa vaaleista toiseen Selvä ero viimeisiin, saatikka sitten sitä edeltäneisiin vaaleihin, on globaalia trendiä seuraava sosiaalisen median merkitys vaalikanavana. – Erityisesti nuorten ja keski-ikäisten parissa se on ehdottomasti yksi tärkeimmistä kanavista, jos ei sitten jopa kaikkien tärkein, Borg toteaa. Toisaalta samaan hengenvetoon mies lisää, että perinteisempi media, kuten televisio ja sanomalehdet ovat nekin pitäneet edelleen hyvin pintansa. – Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin selvä, että verkon merkitys kasvaa. Nythän meillä on äänestysiässä jo sitä varsinaista internetsukupolvea, jotka ovat kirjaimellisesti olleet online koko ikänsä, hän muistuttaa. Sami Borg, joka tekee parhaillaan yhdessä kahden viestintäpuolen tutkijakollegansa kanssa aiheesta kattavampaa tutkimusta, muistuttaa myös vaalikoneiden merkittävästä roolista. – Myös niiden osalta Suomessa on äänestämässä nyt ihmisiä, jotka ovat tottuneet niiden käyttöön. Suomessa vaalikoneet otettiin käyttöön jo vuoden 1996 eurovaaleissa, joten nykyiset nelikymppiset ovat käyttäneet niitä koko äänestysikänsä ehdokasvalinnoissa, hän kertoo. Äänestysaktiivisuus on Borgin erikoisalaa Yksi ratkaisevista tekijöistä on se, miten innokkaasti ihmiset lähtevät äänestämään. Kyseinen seikka onkin yksi Borgin varsinaisista ydinosaamisalueista. Mies on väitellytkin juuri tästä asiasta, sillä Sami Borgin vuonna 1996 ilmestyneen väitöskirjan aiheena oli kartoittaa motivaattoreita äänestämiseen ja äänestämättä jättämiseen. Sami Borg kumoaa väitteen siitä, että alhainen äänestysprosentti korreloisi jotenkin tyytyväisyyden kanssa. Eli siis ajatuksen, että asioihin ei haluta vaikuttaa, koska kaikki on jo mallillaan. – Se on aivan minimaalisen pieni syy jättää äänestämättä. Syitä ovat enemmänkin ne, että ei viitsitä perehtyä tai, että äänestämisellä ei voida saada aikaan tarpeeksi muutosta, hän kertoo. Koulutustaso vaikuttaa – Alle 30-vuotiaiden, matalan koulutustason ryhmissä äänestysprosentti on hädin tuskin 30 prosenttia, joka on todella alhainen, hän huomauttaa. Juuri nuorten äänestysaktiivisuudesta Borg myöntää olevansa tulevissa vaaleissa hieman huolestunut. Nyt esille nousseet avainteemat ehkä ilmastonmuutosta lukuun ottamatta eivät oikein ole nuorisoa koskettaneet. – Vanhustenhoito on ollut korostetusti esillä. Tämä on kuitenkin aihe, millä ainakaan niitä nuorimpia ei saada innostumaan äänestämisestä, Borg huomauttaa. – Sen sijaan esimerkiksi koulutus on jäänyt aiheena vähän sivuraiteelle. Myös Suomen tiedossa olevaa väestörakennevinoumaa Borg pitää oleellisena nimenomaan nuorten kannalta, sillä Suomen nykyinen harmaantumistahti ja dramaattisesti pudonnut syntyvyys jäävät loppujen lopuksi juuri heidän maksettavakseen. Legitimiteetin kannalta tärkeää Äänestysprosentti on Borgin mukaan laskenut Suomessa eduskuntavaaleissa kolmisen prosenttia hänen vaalitutkija-aikanaan eli 90-luvun alusta saakka. Se ei sinänsä ole dramaattinen luku, mutta toisaalta tutkija muistuttaa, että vielä 70-luvulla sitä olisi pidetty tavattoman alhaisena lukuna. – Äänestysprosentti on itse asiassa ollut hyvinkin stabiili. Edes Perussuomalaisten Jytky-vaaleissa isoista kannatusmuutoksista huolimatta äänestysprosentti ei paljon elänyt, hän muistuttaa. Borg on siitä hyvillään, että äänestysprosentti on pysynyt korkeimpana juuri eduskuntavaaleissa. Ne kun ovat kuitenkin tärkein poliittisen päätöksenteon kanava Suomessa. Mutta miksi sitten äänestysprosentin korkea aste on niin tärkeää? – Kyllähän meidän koko edustuksellinen demokratiamme perustuu vaaleille ja kansalaisaktiivisuudelle. Vaalituloksen legitimiteetin kannalta on oleellista, että vallankäyttäjillä on aidosti enemmistön tuki. Vaikka en äänestyspakkoa kannatakaan, mielestäni voidaan perustellusti kysyä, edustaako esimerkiksi EU-vaalien tulos enemmistön tahtoa. Niissä kun äänestysprosentti on murheellisen alhainen. Mistä tämä hallitus jää historiaan? Entä mistä politiikan tutkijan mukaa Juha Sipilän hallitus tulee jäämään historiaan? – Hallitusta ja hallituspuolueita ei oikeastaan koskaan ainakaan seuraavissa vaaleissa arvioida saavutusten, vaan pikemminkin epäonnistumisen mukaan, mikä on tärkeä syy siihen, miksi oppositiopuolueet ovat vaaleissa vahvoilla. Tosiasia on, että sote-ratkaisu jäi lopulta tekemättä, mutta esimerkiksi talouden suhteen hallitus sai aikaan paljon onnistumisia. Myös kiky-sopimuksen aikaansaaminen oli iso saavutus, Borg analysoi. Politiikan tutkijan ammatti ei ollut ainoa Sami Borgin vaihtoehto. Pappisurakin oli jossakin vaiheessa mielessä. Toisaalta yhteiskunnalliset asiat olivat omassa perheessä tapetilla pienestä pitäen. Samin isä Olavi Borg oli paitsi valtio-opin professori myös Liberaalien kansanedustaja. Vielä pidemmän uran hän teki kuitenkin Tampereen kaupunginvaltuustossa, jossa hän istui yhtäjaksoisesti 1969–2000. – Minäkin olin ensi kertaa tekemässä vaalityötä jo pienenä poikana. Olin jakamassa isän vaalimainoksia jo 1972, Sami muistelee. Hän itse ei ole ollut ikinä minkään puolueen jäsen, ja eduskuntavaaleissakin hän kertoo äänestäneensä ”lukuisia eri puolueita”. Samin alkuperäinen kiinnostus politiikkaan on siis osin kodin perua, mutta se, että miehen tutkimuskohteeksi tuli juuri vaalit, oli pikemminkin sattumien summa. Polku sitä kohti alkoi paljastua, kun professorit Pertti Pesonen ja Risto Sänkiaho pyysivät hänet mukaan toteuttamaan kansallista vaalitutkimusta vuoden 1991 eduskuntavaaleista. – Siinä olin mukana aina 90-luvun loppuun saakka ja vuonna 1996 väittelin aiheesta Äänestämässä käynnin ja äänestämättä jättämisen perusteet, hän taustoittaa. Aivan perinteistä akateemista uraa Borg ei ole tehnyt, sillä 1997 hänet rekrytoitiin mukaan perustamaan Suomen yhteiskuntatieteellistä tietoarkistoa, johon Tampereen yliopisto oli saanut valtakunnallisen vetovastuun. Borgista leivottiin heti perustamisen jälkeen sen johtaja, ja kyseinen pesti jatkuikin sitten lähes 20 vuotta. Nykyinen pesti yliopistolla on yliopistouudistuksen jälkeen vielä sen verran tuore, että Borg itsekin tuumaa hetken sitä tavatessaan. – Virallisesti puhutaan politiikan tutkimuksen oppiaineesta, joka kuuluu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan alaisuuteen, hän tiputtelee. Yksi syy vaihtoon oli se, että luonteeltaan itseään tutkijaksi kuvaileva Borg oli aiemmassa pestissään ollut hyvin pitkälti tekemisissä hallinnon kanssa. Mieli halasi päästä taas juuri sen tutkimuksen pariin. – Nyt olen hakenut ja saanut muutamaan hankkeeseen tutkimusrahaa. Aika paljon minulla on nyt myös ylipistonlehtorin sijaisena opetusvelvollisuutta, mikä tuntuu todella mukavalta. Opiskelijoiden kanssa toimiminen on minulle kovin mieluisaa, hän tuumaa.