Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Toivo Haaviston yritys on toiminut jo 50 vuotta – Historiikin kirjoittaja paljasti neljä syytä perheyrityksen hyvään luistoon

On vaikea keksiä Tampereelta 1960-luvun jälkeen rakennettua kaupunginosaa, jonka pystytystyöhön Maarakennus T. Haavisto ei ole osallistunut. Mukana on oltu yhtälailla Hervannan kuin Tesoman perustoja ja infrastruktuuria luotaessa. Yritykselle tuli mittariin helmikuussa pyöreät 50 vuotta. Sen kunniaksi Toivo Haaviston yrittäjätarina pistettiin kansien väliin. Lopputulos on paitsi erittäin onnistunut myös mukavasti elämänmakuinen opus. Toivo Haaviston perustaman perheyrityksen taivalta juhlittiin virallisesti Tampere-talossa helmikuun alkupuolella. Näyttävä kolmannen kerroksen juhlatila täyttyi tuolloin yhteistyökumppaneista, joita viisikymppiselle yritykselle on ehtinyt siunaantua kiitettävissä määrin. Kotiin viemiseksi kutsuvieraat saivat yrityksen historiikin, joka oli valmistunut kirjaimellisesti juuri juhlien alla. – Eilen iltapäivällä kello 14 nämä saatiin painosta, totesi Ei tullut kanafarmaria Amerikkaan -otsikoidun yrityshistoriikin toimitustyöstä vastannut Raine Raitio . Hän on kirjoittanut aiemminkin useita yritys- ja kotiseutukronikoita. Silityslautavalmistus alkoi jo yksinumeroisena Haavistojen hipoissa kirjasta juhlakansalle tovin puhunut kirjoittaja mainitsi myös neljä syytä siihen, miksi Haavistojen yritystoiminta on lentänyt komeasti jo viisi vuosikymmentä. Kirjoitusprojektissa Haavistojen yrityksen elinkaareen tiiviisti tutustunut Raitio huomautti, että oikeastaan kakussa voisi olla kynttilöitä enemmänkin. Perustaja Toivo Haaviston osalta yrittäminen oli alkanut jo vuosia ennen maanrakennusfirman pystyttämistä. Yrittäjähenkisyys oli iskostunut sekä käsistään että pääkopastaan hyvin pätevän Toivon ajatusmaailmaan jo poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa. – Toivo oli valmistanut ja myynyt kymmenen kappaleen sarjan itsevalmistamiaan silityslautoja jo 9-vuotiaana, Raine Raitio taustoitti ja jatkoi yrittäjän omanneen jo tuolloin piirteitä yhdestä niistä neljästä ominaisuudesta, jotka niin kovin usein tuntuvat löytyvän menestyjän yrittäjän DNA:sta. – Toivolla oli jo poikavuosina ollut yrittäjyydessä tarvittavaa vainua tajuta, mille on kysyntää. Siis hyvät tuntosarvet. Silityslaudoille hän oli havainnut olevan selvästi kysyntää lähipiirissään, Raitio taustoitti. Tehokkaat tuntosarvet Raition mukaan juuri näitä samaisia tuntosarvia tarvittiin myös varsinaista yritystä perustettaessa. Toivolla oli hyvä käry Tampereen alueen kasvupotentiaalista. Niinpä hän järkeili aivan oikeaan aikaan, että maansiirtopuolelle hommia oli tiedossa useammaksi vuodeksi. – Maarakentaminen on sitä paitsi iso osa oikeastaan kaikkea rakentamista. Maanrakennusosaamista tarvittiin varsinaisen asuntorakentamisen myös teitä, rautateitä, viemäreitä sekä muita kunnallisteknisistä infrastruktuuria tehtäessä. Ja täydellinen ajoitus Ajoitus oli muutenkin erinomainen. Maanrakennusalan koneistuminen jatkui kiihtyvää tahtia, ja Toivon aloitellessa toimintaansa elettiin konekannan osalta keskeistä murrosvaihetta. Hydrauliset koneet syrjäyttivät aiemmat mekaaniset koneet, ja myös ensimmäiset etukuormaajalliset traktorimallit tulivat markkinoille. Kaikki tämä tarkoitti töiden merkittävää monipuolistumista ja tätä kautta yrittäjältä vaadittua muuntautumiskykyä ja halua oppia uutta. Ne Raitio listasikin toiseksi tyypilliseksi menestyksen avaimeksi. – Maailma muuttuu, halusipa yrittäjä sitä tai ei, ja tästä syystä sen mukana pitää osata muuttua. Vaikka T. Haaviston nimessä on edelleen se maarakennus, niin yrityksessä on katseltu myös muualle kuin sinne montun pohjalle jo pidemmän aikaa, Raitio alleviivasi. Uudet tukijalat kantoivat lamassa Maansiirtourakoitsijalta alettiin oikeastaan odottaakin perustus- ja louhintatöiden luonnistumista jo 70-luvulla, ja myöhemmin Toivon firmaan mukaan tulivat myös erilaiset saneeraus- ja purkutyöt sekä teollisuudelle tehtävät koneenperustustyöt. Tämä osoittautui paitsi ennakkoluulottomaksi myös koko firman pitkäikäisyyden kannalta käänteentekeväksi panostukseksi. Hyvin suhdanneherkkään maanrakennustoimintaan nämä uudet tukijalat toivat huomattavaa tasaisuutta. Ja sille totta vie riitti tarvetta esimerkiksi 90-luvun synkän laman iskiessä kurimuksena Suomeen. Ennakkoluulottomuus on näkynyt myös siinä, että teknologinen kehitys on nähty Haavistojen firmassa aina enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Monessa asiassa on oltu pioneereja. Kirjan sivuilla mainitaan esimerkiksi piikkausrobotti ja traktorikaivuriin kiinnitetty henkilönostin, jotka otettiin käyttöön jo hyvän matkaa ennen kilpailijoita, ensimmäisten joukossa koko Suomessa. – Maarakennus T. Haavistossa on aina haluttu käyttää paitsi uutta myös vielä vähän kilpailijoita uudempaa kalustoa, mistä onkin tietoisesti tehty kilpailuvaltti. Sitkeätä sakkia Kolmannella sijalla kirjoittajan menestystekijälistassa olivat yrittäjälle niin ikään eduksi olevat luonteenpiirteet eli sitkeys sekä pitkäpinnaisuus. Toivossa ei niiden osalta ollut taatusti geeneissä pihistelty. Paljon tästä kertoo se, että ensimmäisen viikonloppua pidemmän lomansa Toivo piti vasta 10 vuotta yrityksen perustamisen jälkeen. Tälläkin saralla tuntuvat perintötekijät siirtyneen myös jälkikasvulle, vaikka Jussi juhlissa tästä vähän huulta heittikin. – Kyllähän meissä jatkajissa on aika ajoin ollut havaittavissa selvää rötväilyä. Meistä kumpikin piti viime vuonna reilut kaksi viikkoa lomaa, Jussi totesi. Moinen lekottelujakso olisi nimittäin isä Toivon tapauksessa vaatinut jotain ihmeen kaltaista tapahtumaa toteutuakseen. Viimeisenä eli neljäntenä menestystekijänä Raitio mainitsi onnen, jota sitäkin aina tarvitaan. Toisaalta tässä kohdassa on selviä yhtymäkohtia edelliseen. Vanhaa sananlaskua vähän mukailleen, onni kun tuntuu monesti suosivan paitsi rohkeaa myös ahkeraa. Ai niin, se otsikko Yrityshistoriikin nimessä mainittu vaihtoehtoinen tulevaisuus yhdysvaltalaisena kanafarmarina saa sekin selityksensä. Amerikassa jo vähän kauemmin asunut sukulaismies oli nimittäin aikanaan elättänyt itsensä tähtilippumaassa kanafarmarina ja tiedustellut kotimaassa visiitillä käydessään silloin 3-vuotiaalta Toivolta halukkuutta lähteä hänen mukanaan Amerikan ihmemaahan. Perhe ja Suomi voittivat – jo tuolloin. Kohtalokas autoreissu, joka taatusti kannatti tehdä Kirja erottuu monesta yrityshistoriikista myös inhimillisyydellään. Pitkien liikevaihto- ja muiden keskeisten tunnuslukujen sijaan pääosassa ovat aivan aidosti Haavistot, Toivo etunenässä. Ja ansaitusti paljon palstatilaa on annettu myös vaimo Railille. Pariskunnan yhteinen taival on kestänyt jo yritystäkin kauemmin, sillä lempi leimahti jo marraskuussa 1965. Kirjassa kuvataankin ihastuttavalla tarkkuudella nuoren Toivon tuoreella Mosse -autolla aikanaan tekemä reissu Ylöjärven Takamaan kokoontumispaikkaan eli Hokkasen Kioskille . Siellä tuore autonomistaja sai kyytiinsä Kilpijoen Railin . Ja kun Toivo oli kerran löytänyt sen napakympin, tajusi hän pitää siitä myös hanakasti kiinni. Railin aloitettua Aitoon kotitalouskeskikoulun, Toivo kävi aina noukkimassa hänet viikonlopuksi autoonsa. Eipä päässyt silloin kukaan toinen saatille. Sittemmin Railista tuli paitsi Toivon elämänkumppani ja heidän kolmen poikansa äiti myös tärkeä palanen varsinaisessa yritystoiminnassa. Raili hoiti yrityksen paperityöt aina sukupolvenvaihdokseen saakka. Ja kun siinä sivussa maailmalle tuli kasvatettua myös kolme hyvinkin yhteiskuntakelpoista poikaa, voi hyvin todeta, että ahkeruudessa Raili ei ole jäänyt pisaraakaan jälkeen miehestään. Harvinaisen paljon taustamateriaalia Useampienkin yritysten saagoja luettavaan muotoon työstänyt Raivio kertoi yrityshistorioiden olevan kirjoittajan kannalta kiinnostavia projekteja. Niissä kun on vaikea etukäteen edes arvuutella, mitä kaikkea tarinassa tulee vastaan. – Jokaisen yrityksen tarina on aina omanlaisensa, vaikka toimiala olisi sama, hän korosti. Raition mukaan historiikin teossa auttoi se, että Haavistot olivat jo varhaisessa vaiheessa tajunneet medianäkyvyyden merkityksen. Tästä syystä kirjailijalla olisi käytössään varsin laaja ja huolellisesti talteen saksittu kokoelma yritystä ja sen vetäjiä koskeneita artikkeleita, joista useampi oli myös tämän julkaisun sivuilta matkaan poimittu. – Läheskään aina historiikkia tehtäessä ei ole käytössä yhtä kattavaa materiaalivalikoimaa, hän kehaisi. Tätä teesiä todentaa myös kirjan runsas kuvitus. Haavistot ovat onnistuneet tallentamaan myös sitä arkipäiväistä työtä, joka niin usein jää kuvaamatta. Kirjasta näkyy myös rakkaus koneita ja tekniikkaa kohtaan. Yrityksen kalusto kun on saanut kirjassa erityisen paljon kuvatilaa. Eräs juhlissa vieressäni istuva rouvashenkilö innostuikin kirjaa selatessaan juuri tästä aspektista. Poikapuolinen lapsenlapsi kun olisi ainakin jo kuva-aiheiden puolesta tämän kirjan takuuvarma ystävä, hän perusteli. Perheyrityksen kapteeninhytin yrityksen perustaja Toivo Haavisto on luovuttanut jälkikasvulleen jo tovi sitten. Jatkajan haku oli Toivon tapauksessa harvinaisen mutkatonta, sillä perheyrityksen jatkamisesta olivat kiinnostuneet hänen pojistaan sekä Jussi että Jari Haavisto . Jälkimmäinen toimii tänä päivänä yrityksen hallituksen puheenjohtajana, ja edellä mainittu kantaa toimitusjohtajan viittaa. Jussi Haavisto toteaa, että he molemmat ovat kasvaneet perhefirmaan syntymästä lähtien, vaikka hän kertookin aloittaneensa itse työt ”vasta” teini-iässä. Veli Jari on ollut tässä mielessä firman mies vielä pidempään, sillä hän ei ole ikinä työskennellyt päivääkään perhefirman ulkopuolella. Yrittäjäkipinän Toivo on siirtänyt onnistuneesti myös perheen kolmanteen poikaan, Kimmoon . Hänkin on nimittäin päätynyt yrittäjäksi ja pyörittää osakkaana menestyvää insinööritoimistoa niin ikään Pirkanmaalla.