Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Toimintatapamuutos teki Pettestä yrittäjän

Perinteisiä alan toimintatapoja koskettanut muutos oli tärkeä syy siihen, että Pette Norojärvi perusti yrityksensä Reliftin . Hissien parissa liki koko työuransa tehnyt mies oli todennut, että peruskorjausten sijaan yhä useammin hissiremonteissa oli alettu purkaa vanhat tyystin pois ja rakentaa tilalle pränikät. Hintaero kun näiden kahden välillä oli litistynyt varsin pieneksi. Kuten niin usein, myös nyt murrosvaihe synnytti kysynnän ja tarjonnan lakeja seuraten eräänlaisen tyhjiön. Uusien hissien asennuksia edeltäneisiin purkuhommiin ei nimittäin tahtonut löytyä päteviä tekijöitä. Tähän haasteeseen Pette Norojärvi oli itsekin törmännyt useasti silloisen työpaikkansa eli sveitsiläisen hissijätti Schindlerin palkkalistoilla toimiessaan. – Puutetta oli osaajista, joilla olisi voimassaolevat hissityöhön vaaditut luvat ja pätevyys itsenäiseen työhön. Tämä oli se huuto, johon halusin vastata, kun perustin yritykseni kuutisen vuotta sitten, Norojärvi selittää. Luonteelle sopiva valinta Yrittäjyyttä hän oli kuulemma miettinyt aiemminkin, mutta nyt se oma markkinarako tuntui olevan päivänselvä. – Ajattelin, että jos en tätä nyt tee, sitten en tekisi sitä koskaan, mies muistelee. Yrittäjäksi ryhtymisen polkua tasoitti se, että yrittäjyys ei ollut hänelle aivan tuntematon sarka. Myös Petten isä oli elättänyt itsensä yrittäjänä, vieläpä hissien parissa. Norojärvi oli itsekin ehtinyt hieman testata siipiään yrittäjyyden suhteen. Hän kun oli aikanaan mukana osakkaana tamperelaisessa Taco House -ravintolassa sen perustaessa tänne ensimmäistä ravintolaansa. Mitään traumoja kummastakaan kokemuksesta ei selvästikään jäänyt. – Yrittämisessä minua kiinnosti eritoten mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon ja se, että omaa työtä ja työmäärää voi ohjata haluamaansa suuntaan, hän kertoo. – Joskin olin jo palkkatöissä ollut varsin ahkera tekemään, joten siinä mielessä ajattelin yrittämisen sopivan luonteelleni, hän tuumaa. Houkuttelevan pieni hintaero Tärkeä syy siihen, että peruskorjauksista alettiin enenevissä määrin siirtyä kokonaisvaltaisempiin remontteihin, löytyi hinnasta. Se, että peruskorjauksen hinnalla oli mahdollisuus saada tyystin upouusi hissi, alkoi olla kuluttajan kannalta houkutteleva vaihtoehto. Hintaa tyystin uudelle vertikaalikuljettimelle ei tule tänä päivänä kuin noin neljäsosa enemmän kuin vähänkään kattavammassa peruskorjauksessa. Norojärven mukaan myös tekijät pääsevät kokonaisvaltaisemmassa projektissa osin jopa aikaisempaa helpommalla. – Kokonaan uuden tekeminen on ollut myös työnteon kannalta helpotus, sillä näissä tapauksissa ei tarvitse murehtia vanhan ja uuden tekniikan välisistä rajapinnoista, mikä on välillä aiheuttanut aika kimurantteja tilanteita. Suhteet auttoivat liikkeellelähtöä Suomessa hissien parissa työskentelevien piirit ovat varsin rajatut, ja aiemmassa työelämässä luoduista suhteista oli vinha hyöty. Ensimmäiset tilauksensa mies saikin entiseltä työnantajaltaan. Kesän 2013 aikana Schindleristä kun oli tullut palkanmaksajan sijaan yrittäjän ensimmäinen asiakas. Sen Norojärvi oli kuitenkin päättänyt jo etukäteen, että hän tarjoaisi palveluitaan kaikille alan toimijoille. Pääosin purkuekspertin tilausten toimeenpanijoina ovatkin olleet suoraan itse hissivalmistajat, joskin jonkin verran sopimuksia on tehty myös rakennusliikkeiden kanssa. Hyvä että uskalsin Norojärvi kertoo olevansa ehdottomasti tyytyväinen kuusi vuotta sitten tekemäänsä päätökseen yrittäjäksi ryhtymisestä. Siitäkin huolimatta, että pelkkää hauskanpitoa ja menestystä yrittäminen ei ole hänenkään kohdallaan ollut. – Onhan tässä ollut ja on paljon ongelmia ja tuskailun paikkoja, mutta silti tunnen tehneeni oikean päätöksen. Vaimonikin tuumasi juuri äskettäin havainneensa minun omassa hyvinvoinnissani tämän myötä vain ja ainoastaan positiivisia muutoksia, hän kertoo. Ja se, että niitä kivikkoisempiakin polkuja olisi edessä, ei ollut mikään yllätys. – Esimerkiksi sen tiesin jo ennakkoon, että oma tulotaso ei varsinkaan alkuun, kirjaimellisesti nollasta aloitettaessa, tulisi olemaan palkkatyön veroinen, hän myöntää. Eniten yrittäjä kertoo murehtivansa turvallisuusasioista. Työssä ollaan pakostakin vaikeissa ja korkeissa paikoissa, ja siihen liittyy vääjäämättömästi aina riski työtapaturmista. – Olen nöyrän kiitollinen, että yhtä silmään tullutta roskaa lukuun ottamatta meillä ei ole ikinä tapahtunut työtapaturmia. Tästä haluaisimme pitää kiinni, ja olemme kiinnittäneet mahdollisimman paljon huomiota turvallisuuteen. Pääkaupunkiseudun dominantti asema Nykypäivänä Relift työllistää 6–8 henkilöä työtilanteesta riippuen. Purkutyöt tehdään käytännössä työpareina, joten yritys työstää yleensä yhtäaikaisesti noin kolmea kohdetta. Yrityksen työmaat sijaitsevat luonnollisesti siellä, missä on olemassa olevaa hissi-infrastruktuuria. Tämä rajaa toiminnan hyvin pitkälti kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseutu dominoi kenttää jopa enemmän kuin yrittäjä oli etukäteen kuvitellut. – Otaksun, että noin puolet kohteistamme olisi siellä, mutta tosiasiassa luku taitaa olla lähempänä 75 prosenttia, mies kertoo. Toisaalta muuallakin on käyty, pohjoisimmillaan Oulussa asti. Viikon – parin keikkoja Purkutyöt Reliftin tyypillisessä kohteessa kestävät kohteesta riippuen viikosta kahteen. Kun tähän päälle laskee myös uuden hissin asennustyöt, päädytään noin 5–8 viikon operaatioon. Purkuhommissa kestoon vaikuttavat esimerkiksi kohteen sijainti sekä hissikuilujen rakenteet. – Esimerkiksi nyt meillä on pk-seudulla pidempi urakka metro- ja juna-asemien hisseissä, joiden purkaminen on ollut melko työlästä. Syy tähän on, että niiden hissikuilut ovat terästä ja lasia, mikä puolestaan aiheuttaa huomattavasti perinteistä betonikuilua enemmän työtä. Sama koskee myös maisemahissejä, mies kertoo. Sen sijaan hissin varsinainen korkeus ei ole niinkään ratkaiseva tekijä urakan keston kannalta. – Tai siis se ei vaikuta kestoon niin paljon kuin voisi odottaa. Työn aloitus ja lopetus teettävät eniten työtä, ja varsinainen kerrosten välisten osien purkutyö on selvästi nopeampaa, hän kertoo. Varsin usein työnkuvaan kuuluu myös tulevien asennustöiden jeesaaminen. Esimerkiksi nostolenkkien kiinnittäminen auttaa merkittävästi tulevia tekijöitä. Hyvä henkilöstö on kaikki kaikessa Kuten olettaa saattaa, hissikuilujen purkaminen on fyysistä, vaativaa puuhaa. Pelkästään suunnittelemalla ja katselemalla hissikuiluja ei pureta. Selvä on, että joka jantterista ei näihin hommiin ole. – Olenkin sanonut, että tässä työssä pitäisi olla Teräs- ja Hämähäkkimiehen risteytys. Tämä on hyvin fyysistä työtä, jota välillä pitää tehdä vähän ahtaissa paikoissa. Se auttaisi, kun vielä lentää osaisi, hän heittää. Pätevien työntekijöiden löytäminen onkin ollut haasteellista. Eikä sen suhteen tilanne oli ainakaan petraantunut. – Ehkä enemminkin se oli aloittaessani helpompaa. Omille työntekijöilleen Norojärvi antaa isot kiitokset. – Meillä on töissä erinomaisia työntekijöitä, mikä on tietysti edellytys tällaisen yrityksen pärjäämiselle. Olemme sen verran työvoittoinen ala, että yritys on tasan yhtä hyvä kuin sen työntekijät, hän alleviivaa. Kiitos myös kotiin Yrityksen työntekijät on löydetty kaikki Tampereelta tai sen ympäryskunnista. Työmaiden Helsinki-keskeisyydestä johtuen aika paljon sekä yrittäjälle että hänen henkilöstölleen koituu reissupäiviä. Usein koko viikko meneekin Helsingissä. Se ei aina ole perheelliselle se helpoin vaihtoehto, etenkin jos perheessä on Norojärven perheen tapaan vielä alaikäisiä lapsia. – Tästä pitää antaa vaimolleni Maaritille iso kiitos. Hänelle tämä on aiheuttanut paljon työtä, vaikka pyrinkin olemaan mahdollisimman vähän öitä pois kotoa. Haastavimmat urakat ohjataan erikoistuneelle yritykselle Hissien purkutöitä tekevät jonkin verran myös niitä asentavat henkilöt, mutta ehkä juuri tästä syystä Reliftille on purkutöiden erikoisosaajana annettu ne haastavimmat kohteet. Yksi hyvä esimerkki tästä oli Suomen ykköshotellin eli Kämpin hissityömaa, jonka suhteen toimijoille asetettiin hyvin tarkat ohjeistukset esimerkiksi työajoista. Hotelliasiakkaita kun ei haluttu häiritä pisaraakaan. Kuvaavaa on, että työmaalle asetettu työmaaseinä tapetoitiin sekin erikseen vain parin viikon ajaksi. Tilausjonon soisi olevan pidempi Stressaavinta yrittäjän mukaan hänen työssään on, että tuleva työtilanne ei ole tiedossa kovinkaan pitkälle eteenpäin. – En tiedä tälläkään hetkellä tulevista kohteista kuin kahden kuukauden päähän. Oikeastaan vasta nyt, kun saimme tämän metrohissien urakan, olemme tienneet omat työmaamme edes vähän pitemmälle tulevaisuuteen. Tämä onkin yksi seikka, jota yrittäjä haluaa toiminnassaan kehittää. – Tavoitteena on, että tilauskirja olisi tiedossa pidemmälle. Se on isoin ero aikaisempaan työhöni, että siellä esimerkiksi huoltosopimukset kirjattiin usein vuosiakin eteenpäin, hän toteaa. Toisaalla pitkällä tähtäimellä tulevaisuus näyttää hyvin valoisalta. Hissiremonttien määrä kaupungistuvassa ja harmaantuvassa Suomessa ei ole ainakaan vähenemään päin. Nykyaikaisen hissin isänä pidetään yleisesti yhdysvaltalaista Elisha Graves Otisia , joka esitteli innovaatiotaan 1850-luvun New Yorkissa. Innovaatio oli kaupungistumisen kannalta hyvin oleellinen, sillä vasta hissien myötä kaupungit alkoivat kasvaa myös ylöspäin. Maukas yksityiskohta onkin, että vielä aikaan ennen hissien yleistymistä vauraimmat asukkaat suosivat kerrostaloissa juuri alimpia kerroksia. Suomessa hissit alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun puolella ja silloinkin vasta hissukseen. Kuvaavaa on, että sittemmin globaaliksi valmistajaksi laajentunut KONE valmisti vielä 1918 vaivaiset neljä hissiä koko vuonna. Kasvu kuitenkin kiihtyi, sillä kuusi vuotta myöhemmin hissejä valmistui jo sadan vuositahtia, ja 1928 niitä tuupattiin maailmalle jo yksi päivässä. Tampereellakin on muuten valmistettu hissejä ainakin Epilän konetehtaan toimesta. Kovin on ollut laatu kohdillaan, sillä Pette Norojärvi itse kertoo olleensa mukaan useammankin 30-luvulla rakennetun hissin remontissa. Ja vaikka purkutyöt ovatkin lisääntyneet, ei historiallisissa kohteissa aina haluta sitä moderneinta mahdollista tekniikkaa. Niinpä myös osa Reliftin  työmaista on ollut jossain uuden ja vanhan välimaastossa. – Juuri pari viikkoa sitten purimme Helsingin ydinkeskustassa 30-luvulta olevan hissin, mutta niin, että sen puinen hissikori säilytettiin ehjänä ja sitä aiotaan käyttää varsinaisena korina myös muuten upouudessa hississä. Se on mielestäni hieno ajatus, yrittäjä kertoo. Oppisopimus on yleisin väylä alalle Suomesta ei löydy varsinaista kouluttajaa hissihommiin. Monen muun alan toimijan tapaan myös Pette Norojärvi on hankkinut pätevyytensä alalle oppisopimuksella. – Se on tällä alalla erittäin tyypillinen polku, sillä varsinaista alan koulutusta ei ole, hän kertoo. Petten tapauksessa oppiväylä löytyi läheltä, sillä oppisopimuskoulutuksensa hän suoritti isänsä Pekka Norojärven PNP-Hissipalvelut  -nimisessä yrityksessä. Vielä toistaiseksi Reliftillä ei ole ollut tarjota varsinaisia oppisopimuspaikkoja, mutta varteenotettavana vaihtoehtona mies senkin näkee.