Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Suomen suurimman nyrkkeilyseuran järjestämän Tammer-turnauksen ansiosta Tampere on Helsinkiä tunnetumpi nyrkkeilykaupunki

Ilves , Tappara ja Pyrintö ovat kaikki tunnettuja tamperelaisseuroja, mutta samaan listaan voidaan lisätä myös Tampereen Voimailuseura eli tuttavallisemmin TVS. Se on nimittäin nyrkkeilyn saralla koko maan numero uno, olipa vertailukohteena sitten jäsenmäärä, treenitunnit tai viimeaikainen huippu-urheilumenestys Suomen tuoreinta nyrkkeilyn olympiamitalia myöten. Pitkät ovat juuret tälläkin toimijalla. Alun perin yhdistysrekisteriin Tampereen Voimailuseura kirjattiin jo vuonna 1931. Se selittää vähän nimeäkin. Alkuvaiheessa seuran tarjontaan kuuluivat myös paini ja painonnosto. Paino sanalla alkuvaiheessa, sillä nyrkkeilyyn kaikki voimavarat keskitettiin totaalisesti jo kaksi vuotta perustamisen jälleen, jolloin paini ja nostot jätettiin tyystin pois repertuaarista. Harvinaisen kansainvälinen vuosi tiedossa Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle seuraa kävi esittelemässä Anna Laukkanen . Hän on useammankin tittelin nainen, sillä hän toimii seurassa paitsi sihteerinä myös seurakehittäjänä, ja lisäksi hänen vastuualueellaan on Tampereen voimailuseuran kansainvälinen toiminta. Kuluvan vuoden osalta tätä viimeksi mainittua kansainvälistä osastoa onkin tarjolla tuplasti verrattuna normaalimäärään. Jo maaliskuussa tiedossa on Tampereella seuran järjestämät Pohjoismaiden mestaruuskisat, jotka otellaan niin miesten, naisten kuin molempien sukupuolien nuorten osalta maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Pyynikin palloiluhallilla. Pienestä pitäen PM-kisojen lisäksi tiedossa on seuran varmasti kansainvälisesti tunnetuin tapahtuma, eli Tammer-turnaus. Tänä vuonna kyseisen mittelön kruunua kirkastaa se, että tapahtuma järjestetään nyt tasan 40. kerran. Paikka on tuolloinkin Pyynikin palloiluhalli. – Sitä voidaan hyvästä syystä pitää koko Suomen nyrkkeilypyhättönä, sillä jo aikanaan ensimmäistä kertaa 1977 järjestetty turnaus oli samana vuonna valmistuneen hallin ensimmäinen iso kansainvälinen tapahtuma, Anna Laukkanen kertoo. Siitä hänellä ei voi olla muistikuvia, koska hän on itse 80-luvun kasvatteja. – Noin kolmevuotiaasta saakka olen käynyt Tammer-turnaukset katsomassa, hän huomauttaa. Se johtunee osittain geeneistä, sillä Laukkasen isä sattuu olemaan samaisen seuran puheenjohtaja Aarno Laukkanen . Hän on kipparoinut Suomen suurinta nyrkkeilyseuraa jo vuodesta 1994. Monipuolistuminen ajoi kasvuun Aina Tampereen Voimisteluseura ei ole ollut koko maan suurin ja kaunein. Itse asiassa varsinaisen kovan kasvun aika TVS:ssä alkoi vasta 70-luvulla, jolloin pitkäaikainen puheenjohtaja, sittemmin urheiluneuvokseksi nimetty Tauno Salminen alkoi systemaattisesti kehittää Tampereelle nyrkkeilyn suurseuraa. Tätä kehitystä vauhdittivat esimerkiksi lasten- ja nuorten nyrkkeilykoulut 70- ja 80-luvuilla sekä 90-luvun vahvat panostukset kuntonyrkkeilyyn. Samalla vuosikymmenellä mukaan tulivat ensimmäistä kertaa myös naisnyrkkeilijät. – Tässä olimme todellinen pioneeri paitsi Suomessa myös oikeastaan koko maailmalla. Suomen ensimmäinen naisnyrkkeilyottelu järjestettiin 1993 aivan ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Kuntonyrkkeilijät ovat suurin ryhmä Tänä päivänä seuran virallinen jäsenmäärä on noin tuhat. Treenipaikkojakin on useampi. Nääshallin lisäksi seuran käytössä ovat myös Hervannan vapaa-aikakeskus ja Kaukajärven vapaa-aikatalo . – Lisäksi huippu-urheilijamme treenaavat myös Ratinassa , Anna kertoo. Jäsenkirjosta ehdottomasti suurin lokero ovat aikuiset kuntoliikkujat, eli yli 17-vuotiaat kuntonyrkkeilyharrastajat. Heitä on vuosittain ollut jäseninä noin seitsemisensataa. Seuraavana tulevat lasten ja nuorten ryhmät eli 10–18-vuotiaat, joita on noin 150. Kapein sektori on luonnollisesti kilpa- ja huippu-urheilijat eli siis se Mira Potkosenkin edustama ryhmä. Aktiivisesti kisoihin on Tampereelta ollut lähtijöitä parisenkymmentä jo useamman vuoden ajan. Tosin tuhannen jäsenen määrään näillä luvuilla ei vielä päästä. Varsinaisten boxeri-harjoittelijoiden lisäksi jäsenmaksunsa maksaa joka vuosi aika iso joukko talkoolaisia. Työharjoittelu venyi astetta pidemmäksi Kolmekymppinen Anna Laukkanen ei välttämättä ole ensimmäinen mielikuva, joka nyrkkeilijästä tulee mieleen, mutta lajitaustaa hänkin omaa. 2000-luvun alkupuolella hän kertoo kisanneensakin muutaman kerran mutta todenneensa, että on enemmän kuntonyrkkeilijä kuin varsinainen lajin urheilija. Kuntonyrkkeilyä hän on myös ohjannut seuran puitteissa, mutta se, että nyrkkeilystä tuli myös järjestötyö, on pikemminkin sattumaa. – Opiskelin alun perin kansainvälistä kauppaa TAMK :ssa, ja urasuunnitelmani olivat aivan toiset. Päädyin tänne tekemään opinnäytetyötä 2008 ja sillä polulla olen edelleen, hän kertoo. Mike Tysonkin on Tammer-turnauksen kävijä Toisaalta kansainvälisen kaupan tutkinnosta on ollut kosolti hyötyä myös nykytyössä. Anna nimittäin kertoo, että seuran vuosittaisen ykkösponnistuksen eli Tammer-turnauksen ansiosta Tampere on kokoluokkaansa tunnetumpi paikka maailman nyrkkeilykansan parissa. – Uskallan väittää, että nyrkkeilyporukoissa Tampere on tunnetumpi kuin Helsinki ja pitkälti juuri siitä johtuen, että Tammer-turnausta on järjestetty täällä vuodesta 1977 saakka, hän kertoo. Kuriositeettina mainittakoon, että Tampereella on aikanaan käynyt ottelemassa aika monta maailmantähteä. Kenties Muhammed Alin jälkeen kaikkien aikojen tunnetuin raskaansarjan maailmanmestari Mike Tyson on hänkin aikanaan käynyt Pyynikillä voittamassa Tammer-turnauksen. Siis paljon ennen naamatatuointeja ja korvan puremisia. Mike Tysonille Tammer-turnaus oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka, joten myös tässä tarinassa Tampereella on keskeinen rooli. – Myös legendaarinen Oscar De La Hoya on aikanaan otellut täällä kultamitalin, ja useita olympia- ja arvokisavoittajia on noussut keskipallille täälläkin, kansainvälisten kisajärjestelyiden kanssa arkipäivisin työskentelevä Anna taustoittaa. Poikkeuksellisen myöhään tänä vuonna Se, että ensi vuonna järjestettävä turnaus on järjestykseltään tasan 40., vaatii hieman selitystä. Vuosittain järjestettynä kun merkkipaalu olisi tullut vastaan jo aiemmin. – Tämä johtuu siitä, että kolmena vuonna Tampereen Voimailuseura on isännöinyt Tampereella arvokisat, jonka vuoksi varsinainen Tammer-turnaus on jäänyt järjestämättä, hän selkeyttää. Perinteisesti Tammer-turnaus on järjestetty viikolla 42, eli lokakuun puolivälissä. Vuoden 2019 turnaus kuitenkin mitellään vasta marraskuussa, sillä MM-kisat ovat turhan likellä alkuperäistä ajankohtaa. Kansainvälisyyttä riittää, sillä perinteisesti turnaukseen osallistuu ottelijoita noin 10–20 eri maasta, ja koska nyrkkeily on lajina kirjaimellisesti globaali, on osallistujia ehtinyt aikojen saatossa olla jopa yli 80 eri maasta. Tammer-turnaus on tarkalleen ottaen avoin kilpailu, johon osallistujat valitaan kansallisille nyrkkeilyliitoille lähetettävien kutsujen mukaan. Talous puntarissa Anna Laukkanen myöntää, että Tammer-turnaus on seurana heille aina vuoden merkittävin panostus. – Sekä kansainvälisyyden että kotimaisen näkyvyyden lisäksi myös yritysyhteistyö keskittyy vahvasti siihen, hän toteaa. Sen verran toiminta on muuttunut Annankin uran aikana, että kun kuutisen vuotta sitten kisajärjestäjä maksoi joka ikisen osallistujan eli urheilijan ja valmennustiimin kaikki kulut, voidaan siitä nyttemmin periä osallistujilta korvausta. – Tämä tosin määräytyy Euroopan kattoliiton määrittelemien maksimitaksojen mukaan, mikä tarkoittaa, että edelleen juuri Tammer-turnaus on taloudellisesti joka vuosi tietysti iso vedenjakaja, jonka tulos vaikuttaa koko seuran talouteen valtavasti, hän kertoo. Kisajärjestäjän oma toive on, että mukaan saataisiin myös tulevalla kerralla mahdollisimman laaja edustus. Se tekee gutaa paitsi lipunmyynnille, myös itse otteluille. – Jenkit ja Brittien saarten porukan lisäksi kovia ja vähän erilaisia nyrkkeilymaita ovat esimerkiksi Filippiinit ja Brasilia. Sen verran erilaisilla tyyleillä niissä otellaan, että se tekee otteluista hyvin mielenkiintoisia. Väärät ennakkoluulot romukoppaan Seuran tavoitteena on saada Pyynikki mahdollisimman täyteen silmäpareja niin maaliskuussa kuin marraskuussakin. Anna itse vakuuttaa, että nyrkkeilymatsiin kannattaa lähteä ilman sen kummempia ennakkoluuloja. Moni kun yllättyy kuulemma positiivisesti. – Monen ennakkoluuloissa nyrkkeily on mättöä ja tappelua, vaikka taktiikan, tekniikan ja taidon osuus onkin sitten yllättynyt monet positiivisesti. Ilman toimivaa taktiikkaa ja taitoa nyrkkeilyottelua kun ei voita kukaan, hän kertoo. Sekä Tammerissa että PM-kisoissa tarjolla on esimeriksi VIP-aitioita, jotka kiinnostanevat erityisesti yritysasiakkaita. Laukkanen takaa, että silloin nyrkkeilytapahtumasta saa irti vielä perinteistä penkkipaikkaa enemmän. – Vip-aitioita on Tammerissa kuusi kymmenelle hengelle, ja tällöin pakettiin kuuluvat myös tuomaripuolen asiantuntijoiden sääntökatsaukset sekä illan otteluiden suomalaisurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ennakkohaastattelut. Mielestäni tämä on todella hyvä tapa päästä kiinni lajiin myös ilman sen kummempaa ennakkotietoa, hän markkinoi. Hinnat eivät päätä huimaa Katsojien ei pitäisi jäädä himaan ainakaan hintojen vuoksi. Koko päivän lippu maaliskuun PM-kisoihin irtoaa aikuisille 10 eurolla ja lapsille vielä tätäkin halvemmalla. Hyvää lipunmyynnille tietänee sekin, että Suomesta ollaan kotikisoihin keräämässä mahdollisimman isoa joukkuetta. Paikallisia nyrkkeilijöitäkin pitäisi olla mukavasti edustettuna. Mestaruuskisoissa otellaan kaikissa sarjoissa, eli niin miehissä, naisissa, tytöissä ja pojissa. Viimeksi turnaus järjestettiin Tampereella vuonna 2015, sillä Islantia lukuun ottamatta se kiertää vuosittain jossakin Pohjoismaassa. Mitalitoivojakin pitäisi olla, sillä Suomen nyrkkeilyliitto on jo aikanaan asettanut tavoitteekseen olla vuonna 2020 Pohjoismaiden paras nyrkkeilymaa. – Tätä kohti ollaan menossa hyvää vauhtia, vaikka Ruotsi onkin ollut etenkin nuorissa viime vuodet paras, hän kertoo. Erilaisia yhteistyömuotoja Yritysyhteistyö on Tampereen Voimailuseuralle merkittävä asia, ja yhteistyökumppanien tarve on luonnollisesti krooninen. Toisaalta se onni Suomen merkittävimmällä seuralla on, että se on tehnyt useamman paikallistoimijan kanssa erityisen toimivaa yhteistyötä jo useamman vuoden. – Visura Oy, Suomen Kolibri, Tapola, Asennus-Redi ja Lomalinja ovat kaikki olleet mukana jo vuosia, mikä on tietysti paikalliselle toimijalle optimitilanne, Laukkanen toteaa, mutta muistuttaa, että uusia yhteistyökumppaneita mahtuu mukaan edelleen. Yksi ei-niin-perinteinen yhteistyömuoto ovat yrityksille räätälöidyt omat nyrkkeilyvuorot, joita seura on toteuttanut jo useamman vuoden. Mukaan mahtuu isompikin porukka, sillä esimerkiksi Nääshallin salissa pystyy treenaamaan kerralla jopa 80 hengen poppoo.