Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Huomisen kuntosali avasi ovensa jo lokakuussa

Olemme sopineet valmentaja Pasi Keskumäen kanssa tapaamisen yhdeksäksi. Niinpä nettisivujen yhteystiedot -kohdasta tutut kasvot ovatkin minua vastassa jo Terveys- ja kuntokeskittymä Hyveen sisäänkäynnin luona Kauppakeskus Veskan toisessa kerroksessa. Edukseen uudistunut kaupallinen keskittymä on tähän aikaan vasta heräilemässä uuteen päivään, mutta Keskumäki on ehtinyt tässä vaiheessa olla töissä jo pari tuntia. – Arkisin olen täällä aina kello seitsemältä, joskus aiemminkin, mies kertoo. Tänä aamuna hän on jo ehtinyt vetää kahden tunnin treenit henkilökohtaisille valmennettavilleen. Valmentaja-ammattiaan Pasi Keskumäki on harjoittanut jo parikymmentä vuotta eli siis koko aikuisikänsä. Viime vuonna toiminta kuitenkin koki ison mullistuksen. Pitkään itsenäisenä yrittäjänä toiminut mies lähti yhtenä viidestä osakkaasta perustamaan uudenlaista yritystä, jossa kunto ja terveys paiskaavat tassua. Lopputuloksena syntynyt Hyve mainostaa olevansa uuden ajan treenipaikka. Kuntosaliksi sitä ei oikein ilkeä kutsua. Tarjonta kun on kovin paljon perussalia kattavampi. Mukavasti tilaa Pasi Keskumäki työskentelee Hyveessä valmentaja-tittelillä, joten hyvinvointikeskuksen omassa jaottelussa hän menee kunto-kategorian piiriin. Hänen kuningaskuntaansa on tiloihin rakennettu kuntosali, joka on hulppea. Lääni ei taatusti lopu kesken, sillä yhteensä tilaa hikoiluun on varattu reilut 1000 neliötä. Avaran ja äärimmäisen monipuolisesti varustetun salin lisäksi tiloissa on pari pienempää treenihuonetta, esimerkiksi voimaharjoittelua varten löytyy ikioma tila. – Myös täällä voimme pitää ryhmätunteja, esittelee valmentaja kävellessämme ohi kuntopyörien ja juoksumattojen rivistöjen. Huomispäivän sali Keskumäki voi hyvällä syyllä käyttää paikasta puhuessaan me-muotoa, sillä hän on yksi Hyveen viidestä osakkaasta. Ideaa oli kuulemma kypsytelty tuttujen kanssa jo pidemmän aikaa. Idean keskiössä oli alusta asti juuri se, että Hyveestä tehtäisiin paitsi monipuolinen kunto- ja liikuntakeskittymä myös terveyspalvelujen tarjoaja. – Puhuimme ja puhumme edelleen tästä huomisen kuntosalina, valmentaja kertoo. Futuurimuotoa hän perustelee kokonaiskattauksella. – Terveyspuolelta löytyy kolme kiropraktikkoa, kaksi perinteistä urheiluhierojaa sekä yksi erikoistunut Trigger-hieroja. Heidän lisäkseen meillä on sensomotoriikkaan erikoistuja, fysioterapeutteja, naprapaatti sekä urheilulääkäri, hän listaa. – Tämän myötä Hyveellä voidaan tarjota asiakkaalle hyvinvointia hyvin kokonaisvaltaisena pakettina, josta liikunta on vain yksi palanen. Kuntoilun ja terveyspalveluiden yhteenliittymänä Hyve tuskin jää viimeiseksi. Viime vuonna Suomessa tehtiin melko suuri yrityskauppa, jossa Pihlajalinna osti omakseen kokonaisen kuntosaliketjun, ja viime viikolla samainen toimija solmi yrityskaupat myös toisesta kuntosaliketjusta. Samansuuntaista toimintaa ollaan siis kehittämässä muuallakin. Kova tiimi Varsinaiseen vauhtiin touhussa päästiin, kun toiminnalle löytyivät tilat. Kyseinen palikka loksahti kohdalleen 1,5 vuotta sitten, kun kauppakeskus Veska sai uudet omistajat. Liikekeskuksesta vetovastuun ottanut monialayrittäjä Marko Kuusisto innostui innokkaana urheilumiehenä hänkin ideasta ja lähti mukaan osakkaaksi. Kuusisto on kvintetistä ainoa, joka ei ole tehnyt varsinaista työuraansa liikunnan ja terveyden saralla. Muuten mukaan lähti sen saran raskaan sarjan ammattilaisia. Keskumäen lisäksi valmentaja-tittelillä mukaan kuntopuolen vetohommiin ja osakkaaksi lähti kollega Juho Nousiainen , jolla on myös myös pitkä kokemus alalta. – Yrityksen nimi on itse asiassa Juhon perua, sillä hän toimi valmentajana aikaisemmin samalla nimellä Nokialla, Keskumäki taustoittaa. Ammattivalmentajien lisäksi kvintettiä täydentävät terveyspuolen taitajat, eli kiropraktikko Niklas Tast sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jonne Väisänen . Myös he ovat hankkineet kannuksensa omissa hommissaan jo aikaa sitten. Melkoinen keskittymä Veskasta on muutenkin kehkeytynyt melkoinen hyvinvointikeskittymä. Viime lokakuun Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä kerrottiin tarkemmin niin ikään Veskassa toimivasta HDC-Finlandista , joka on keskittynyt jääkiekkoilijoiden kehittämiseen. Hyve avasi ovensa sen naapuriin. Näiden kahden lisäksi samasta kerroksesta löytyy vielä yksi muukin kuntosali. Terveys&Kunto-keskittymä Hyve puolestaan piti viralliset avajaiset lokakuun 19. päivä. Toiminta on siis vielä aivan alkumetreillä. Siihen Keskumäki kertoo olevansa tyytyväinen, että asiakkailta paikka on saanut erittäin hyvän vastaanoton niin puitteista kuin palvelutarjonnasta. – Juuri siihen olemme tähdänneetkin ja siihen me panostamme. Kuntosalimaailma on mennyt niin Suomessa kuin maailmallakin siihen, että parhaiten ovat pärjänneet puhtaasti hinnalla kilpailevat ale-salit ja sitten taas tällaiset täyden palvelun salit. Hyveellä jäsenen kuukausihinta on 65 euroa. Se sijoittuu kaupunkiseudun kuntosalijäsenyyden osalta yläpäähän, mutta kalliimpiakin löytyy. Hyveen kuukausihinta pitää sisällään paitsi kuntosalin käyttöoikeuden, myös ohjattuja ryhmäliikuntatunteja. Niitä on tarjolla kaikkiaan 27 tuntia viikossa, eli vähän joka makuun. Leijonanosa asiakkaista edustaa lottokansaa Keskumäen mukaan ensimmäisen vuoden ehdoton ykköstavoite on uusasiakashankinnassa. Toisaalta nollasta ei jouduttu aloittamaan, sillä esimerkiksi valmennettavista lähes kaikki jatkoivat Pasin asiakkaina myös Hyveellä. Keskumäki tekee jatkuvasti muutaman ammattiurheilijan kanssa, mutta peruskaura koostuu hänen mukaansa tavallisista ”lottokansalaisista”. – Ylivoimaisesti suurin osa asiakkaista on aivan peruskuntoilijoita, ja moni heistä on saattanut olla ennen treenaamisen aloittamista hyvinkin passiivisia liikunnan suhteen. Valmentajan mukaan Ikäryhmittäin Hyveen asiakaskunta jakautuu aika lailla Gaussin käyrän mukaisesti. Lukumääräisesti suurin joukko on siinä 45 vuoden korvilla, ja siitä huipulta lähtee sitten alamäki niin vanhempiin kuin nuorempiinkin, yrittäjä selkeyttää piirtäen samalla jälleen paperille näkemyksensä. – Noin 30–60-vuotiaiden väliin meillä se ydinryhmä sijoittuu, joskin nyt meillä alkaa erillinen seniorivalmennus, joka nostanee myös varttuneempien asiakkaiden määrää, hän kertoo. Valmennettavien määrä kasvaa Toisaalta myös henkilökohtaisten valmennettavien osuus on ollut jatkuvasti nousussa. Peruspäivään yrittäjä kertoo mahduttavansa 6–9 tapahtumaa. – Yksilövalmennusten lisäksi ne ovat kuntotestauksia. Pidän myös ryhmätunteja, tosin tällä hetkellä vain yhtä, mies listaa. Miehen aikaista aikataulua selittää sekin, että monelle työssäkäyvälle aamuhetki on päivän ainoa mahdollisuus. Toinen selvä piikki ovat iltapäivät. Termiä personal trainer Pasi Keskumäki ei käytä koko keskustelumme aikana. Se ei ole sattumaa. Hyveellä kaikki treenaamisen kanssa työskentelevät ovat valmentajia. Yrittäjän mukaan ensin mainittu ammattinimike on kokenut ainakin jonkinasteisen inflaation. – Moni mainostaa vaikkapa, että ”Tule meille niin saat neljä ilmaista personal trainer -tapaamista!” Mielestäni se on aika kaukana todellisesta valmentajasuhteesta, hän perustelee. Keskumäen mukaan valmennuspalvelut on suunnattu asiakkaille, jotka todella haluavat laittaa itsensä kuntoon. – Kuntosalimaailma on vaikea, etenkin jos et ole tottunut siihen. Tällöin valmennussuhde coachiin on se oikea juttu ja edellyttää asiakkaalta pitkäjänteistä ja säännöllistä työtä, ei mitään kolmen kerran sarjaa. Minulla on asiakkaita, jotka käyvät treenaamassa kanssani parikin kertaa viikossa, valmentaja kertoo. Kaikkiaan Hyveellä työskentelee kahden osakasvalmentajan lisäksi myös kolme muuta alan ammattilaista. Henkilökohtaisesti valmentajan kanssa treenaavien asiakkaiden kirjo on hyvin värikäs. Mukaan mahtuu niin yritysjohtajaa, kampaajaa, lääkäriä kuin myyntityöläisiä sekä naisia että miehiä ja monessa eri elämänvaiheessa. – Itselläni esimerkiksi on tällä hetkellä 16–62-vuotiaita säännöllisessä valmennuksessa, hän kertoo. Yksittäisten valmennettavien lisäksi tarjolla on myös esimerkiksi 3–6 hengen pienryhmävalmennuksia. – Esimerkiksi työporukoita, hän kertoo. Myönteinen muutos Keskumäki myöntää oman työmääränsä lisääntyneen merkittävästi uuden keskuksen myötä. Osakkaana piisaa paljon muutakin hommaa kuin puhdasta valmentamista. Yksinyrittäjänä pitkään toiminut on tosin sitä mieltä, että muutos on ollut positiivinen. – Minähän olen ennen touhunnut toisten nurkissa, kun taas nyt saan toimia omissa tiloissani. Ja kun olen ollut tässä alusta saakka mukana, pääsin tekemään paikasta sellaisen, mitä halusimme aina yksittäisiä laitteita myöten. Asiakkaan jäsenyys Hyveellä alkaa aina samalla tapaa. Aivan ensimmäiseksi hänet marssitetaan testaushuoneeseen. Ennen ensimmäistäkään ryhmäliikuntatuntia tai puntinnostoa kartoitetaan siis asiakkaan lähtötila. Ensimmäiseksi tuleva liikkuja asetetaan Seca -kehonkoostumusmittauslaitteeseen, joka on oman saransa Rolls Royce . Sille on myönnetty ensimmäisenä maailmassa niin sanottu Medical-status, joka tarkoittaa, että laite on hyväksytty ja suunniteltu juuri lääketieteelliseen käyttöön. Toimenpide itsessään on tulokkaalle hyvin helppo, sen kun seistä nököttää jättimäistä vaakaa muistuttavan laitteen päällä ja asettaa raajansa oikeisiin kohtiin. Muutaman minuutin päästä testattavasta saadaan selville tarkat painot, lihas- ja luumassat sekä rasvakoostumukset. Hei me poljetaan! Sen jälkeen vuorossa onkin astetta hikisempi urakka. Nyt kartoitetaan asiakkaan kestävyyskuntoa eli siis hapenottokykyä, toisin sanoen sydämen ja verenkierron tasoa. Se tapahtuu kuntopyörän selässä suoritettavalla ergometri-testillä. – Tämä toteutetaan niin, että kahden minuutin välein nostetaan vastusta ja katselleen, miten se vaikuttaa sykkeeseen, mies esittelee. Molemmista testeistä saatava data putkahtaa käytännössä reaaliaikaisesti huoneen tietokoneen näytölle. – Näiden kahden testin avulla saadaan hyvin kattava kuva siitä, mikä on aloittajan lähtökunto, Keskumäki kertoo. Kääntäjää kaivataan Tulokset testeistä saadaan reaaliaikaisesti, mutta varsinaisia lukuja tärkeämpää on se, mihin niitä ryhdytään käyttämään. Tässä päästäänkin juuri siihen valmentajan ammattitaitoon. Metabolinen ekvivalentti tai segmentaalinen rasvadiagnoosi kun eivät sellaisinaan paljon rauno- tai raijareippailijalle kerro. – Oleellista on, että nämä saadut tulokset osataan kansantajuisesti kertoa. Eli se, missä tällä hetkellä mennään. Testitulokset toimivat ohjenuorana ja punaisena lankana siihen, mitä pitää ryhtyä tekemään, hän kertoo. Kun lähtötaso on kartoitettu ja palaute käyty läpi, on Hyveen polun seuraava etappi valmentajatapaaminen. Siinä puolestaan käydään dialogimaisesti yhdessä läpi mahdollisia tavoitteita ja tarpeen mukaan tutustutaan esimerkiksi salilla yksittäisiin liikkeisiin. – Voidaan esimerkiksi katsoa sopivia ryhmäliikuntatunteja, jotka voisivat vastata tavoitteita. Jos lähtötaso on huono, on selvä, että alkuun ei kannata varata meidän kalenterimme raskainta tuntia, hän huomauttaa. Iisisti alkuun Muutenkin valmentaja muistuttaa maltin olevan valttia. Tammikuu on periteisesti kuntosaleilla vuoden kiireisin aika. Vuodesta toiseen vuoden kääntyminen uuteen saa ihmiset tekemään lupauksia elämänmuutoksista. Monesti valmentajan rooli tässä vaiheessa on olla enemmänkin toppuuttelija kuin innostaja. Aika monta uudenvuoden lupausta kun lähtenyt jo heti alkumetreillä sivuraiteille, kun täynnä tarmoa oleva liikkuja on aloittanut liian kiivaalla tahdilla. Kroppa ei moista muutosta hyvällä katsele. Turhan usein ensin hajoavat paikat ja sen seurauksena myös motivaatio. – Itselle sopivan tason löytäminen on tärkeää. Iisisti pitää ottaa, etenkin alkuun. Kokeneen valmentajan mukaan ihmisen olisi hyvä asettaa jo alussa liikkumiseensa realistiset tavoitteet. Monesti päätös aktiivisen liikunnan ottamiseksi osaksi elämää on askel, joka vaatii pakostakin uhrauksia jostakin. – Kaikkea on mahdollisuus tehdä, mutta kaikella on myös hintalappu. Jos aiot panostaa liikuntaan ja omaan terveyteen, on selvä, että siitä luultavasti kärsii hieman työ, perhe tai kaverit tai joku muu vapaa-ajan aktiviteetti. Kyse on siitä, mihin liikunnan asettaa omalla prioriteettilistallaan. Unohtaa ei pidä myöskään unen, levon ja palautumisen merkitystä. Jos kroppa tekee koko ajan työtä, ei sillä ole aikaa kehittyä. Kunto kun kasvaa aina levossa. Ihmisen yleisestä hyvinvoinnista puhuttaessa liikunta on vain yksi osa-alue. Ihmeitä ei siis kerralla kannata odotella. – Jos ihminen nukkuu huonosti ja syö väärin, ei äkillinen liikunnan lisääminen itsessään ihmeitä tee. Pikemminkin se pitäisi soveltaa osaksi muuta elämänhallintaa. Niin saadaan aikaan pysyvää hyvinvointia.