Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupallinen yhteistyö: Pirkanmaan Yrittäjät - Erään neuvoksen tarina – Erkki K. Mäkisen mukaan yrittäjäliikkeellä riittää edelleen työsarkaa

Sastamalan Kiikassa asuva, pitkän linjan tilitoimisto- ja tilintarkastajayrittäjä Erkki K. Mäkinen sai viime vuonna osakseen astetta arvokkaamman tunnustuksen. Tasavallan presidentti myönsi hänelle nimittäin kesäkuussa yrittäjäneuvoksen arvonimen. Sen takaa löytyviä ansioita ei käy kiistäminen. Yrittäjien aseman eteen mies on takuulla oman sarkansa tehnyt. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi tapaamassa neuvosta Sastamalan keskustassa. Nykyään Vammalassa ja Orivedellä toimivan EK-Tilit Oy :n hallituksen puheenjohtajana toimiva Erkki K. Mäkinen omaa yrittäjyydestä jo liki puolen vuosisadan omakohtaisen kokemuksen. Tästä kertoo myös miehen ansioluettelo, jossa pelkkiä luottamustehtäviä on listattu sen verran pitkään, että niistä voisi järjestää tietovisan. Suosittelijoista ei ollut puutetta Yrittäjäneuvos ei ole presidentin myöntämistä arvonimistä se tavallisin. Pikemminkin toisinpäin. Koko Suomessa on vuosien saatossa myönnetty vain 46 kyseistä arvonimeä. Mäkiselle sitä esitti useampikin taho. Suomen Yrittäjien sekä Satakunnan Yrittäjien lisäksi suosituskirjeet Mäkisen puolesta antoivat niin Palvelualojen työnantajat PALTA ry kuin Suomen Tilintarkastajat Ry :kin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry :n puollon lisäksi hakemusta puoltavan oman suosituskirjeen hakemuslautakunnalle antoi myös Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajana ja alivaltiosihteerinä toiminut Kalle J. Korhonen . Mäkinen on ehtinyt vaikuttaa kaikkien edellä mainittujen organisaatioiden luottamustehtävissä. Kahden aluejärjestön mies Pisin kokemus Erkki K. Mäkisellä on kuitenkin juuri yrittäjäjärjestöstä. Kovin paljon aktiivisemmin Erkki K. Mäkinen ei olisi voinutkaan yrittäjäjärjestön touhuihin osallistua. Meriittejä löytyy kolmiportaisen järjestön jokaiselta tasolta, aina paikallisyhdistyksestä valtakunnalliselle tasolle. Näiden väliin jäävän maakunnallisen aluetason toimintaan Mäkinen on osallistunut kahdessakin eri organisaatiossa. Syy tähän puolestaan selittyy pitkälti sillä, että hänen pitkäaikainen kotikuntansa, Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981 syntynyt Äetsä, oli aiemmin Satakunnan puolella rajaa. Puheenjohtajuuksia pukkaa Satakunnan Yrittäjissä Erkki K. Mäkinen vaikutti myös sillä aivan korkeimmalla pallilla, sillä hän toimi aluejärjestön puheenjohtajana. Eikä kyse ollut mistään pikaisesta visiitistä, vaan kaikkiaan hän vaikutti Satakunnan Yrittäjien puheenjohtajana huimat 14 vuotta. Pitkä on ollut ura myös valtakunnan tasolla, sillä Suomen Yrittäjien hallituksessa hän on istunut vuodet 1993–2010, ja koko järjestön varapuheenjohtajanakin kokemusvuosia on plakkarissa kaikkiaan kahdeksan. Erkki K. Mäkisellä on edelleen joitakin luottamustehtäviä, mutta hän myöntää, että niitä hän on pystynyt vähentämään merkittävästi. Tuppaa niitä tästäkin huolimatta vielä siunaantuneen ihan kiitettävästi. Tällä hetkellä Mäkinen on nimittäin paitsi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n Yrittäjävaltuuskunnassa, sen vero- ja rahoitusryhmän puheenjohtajana ja EK:n lakivaliokunnassa, Palvelutyönantajat Palta ry:n yrittäjäneuvostossa sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnassa. Verohallinnon verotuksen oikaisulautakunnassa hän on ollut yrittäjäjärjestön edustajana sen perustamisesta 1999 alkaen. Monta rautaa tuntuu siis olevan tulessa edelleen siitä huolimatta, että toissa vuonna mittariin kolahti täyteen seitsemän vuosikymmentä. Maltillinen vähennys Mäkinen itse kertoo vähentäneensä viime vuosina myös niitä varsinaisia työtunteja merkittävästi, mikä varmaan onkin siinä mielessä totta, että tilitoimistoyrityksen toimitusjohtajuuden osalta hän ripusti takin naulaan vuoden 2015 alussa. Tosin Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraillessa miehen konttorilla Sastamalan keskustassa, työpöydällä olevien paperipinojen määrästä näkyy. että aivan laakereilleen hän ei ole jäänyt lepäilemään. – Kyllä sitä täällä tulee edelleen aikaa vietettyä, mutta nykyään olen täällä vuokrahuoneessa ja teen töitä lähinnä pitkän linjan asiakkaille oman toiminimeni kautta. EK-Tilien toiminnassa en osallistu operatiiviseen toimintaan enää tänä päivänä, hän toteaa. Eräällä tavalla ympyrä on sulkeutumassa myös omalla työuralla, sillä moni yritys, jota Mäkinen on aikanaan ollut perustamassa, on ollut viime aikoina asiakkaana sen vuoksi, että firman toimintaan ei ole löytynyt jatkajaa. Nyt niitä ajetaan alas ja puretaan. – Tällaisia selvitystila-asioita työstän aika paljon nyt. Yrityksen lopettaminenhan on yleisesti ottaen paljon hankalampaa kuin sen perustaminen. Yritysdebyytti aivan toisella alalla Yrittäjyyteen Erkki K. Mäkinen on saanut ensikosketuksensa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, sillä tamperelaismies on yrittäjäperheen vesoja. Itsekin hän kokeili ensimmäistä kertaa siipiään yrittäjänä jo melko pian vuonna 1968 saadun merkonomitutkintonsa jälkeen. Ja vaikka sittemmin Erkki K. Mäkinen onkin profiloitunut hyvin pitkälti juuri tilitoimistopuolelle, se ihka ensimmäinen yritys oli aivan toisella saralla. Mäkisen yhdessä isänsä ja veljensä kanssa perustaman Tampereen Vara-Auto Oy :n toiminta keskittyi hyötyajoneuvojen vuokraukseen. Mikään tähdenlento sekään ei ollut, sillä kyseisen yrityksen toimitusjohtajana ja osakkaana Mäkinen toimi likipitäen koko 70-luvun eli 1971–1979. – Sen liiketaloudellinen kannattavuus kuitenkin lähti luisumaan, kun maahantuojat kuten Vehot ja muut lähtivät itse vuokraamaan. Ne olivat pienelle yritykselle liian suuri vastus, Mäkinen taustoittaa. Työt toivat silloiseen Keikyään Tampere on siis tuttua seutua, mutta varsinainen kotipaikkakunta se ei ole ollut enää toviin. Keikyään hän muutti aikanaan työn perässä. Vuodesta 1971 alkaneeseen omakohtaiseen yrittäjyyteen tuli edellä mainitun vuokrafirman alasajon jälkeen muutaman vuoden tauko. Muuttopäätöksen aiheutti aikanaan laukkutehtaalta saatu talouspäällikön pesti, joka vaihtui sittemmin toiseen, saman alan firmaan samaisella tittelillä. Koetti Mäkinen näiden kahden toimenkuvan välissä hetken myös julkisella puolella työskentelyä, mutta Äetsän kunnan yritysasiamiehen pesti jäi kuitenkin vajaaseen puoleen vuoteen, mikä on hänen ansioluettelonsa lyhin työpätkä. 30 vuoden toimariputki Paluun yrittäjyyteen Erkki K. Mäkinen teki 1985, kun hän osti Vammalan Tilitoimisto Oy :n liiketoiminnan. Kyseisen yhtiön toimitusjohtajana mies toimi yhtäjaksoisesti 30 vuotta, eli aina siihen saakka, kun yritys löi hynttyyt yhteen Orivedellä toimineen EK Tilit Oy:n kanssa. Siitä saakka Mäkinen on toiminut kyseisen firman hallituksen puheenjohtajana. Hän itse kertoo nähneensä yrittäjäjärjestössä toimimisen hyvin luonnollisena jatkona omalle työlleen tilitoimistossa. – Molemmissa on kyse auttamisesta, hän tuumaa. Hänen edustamansa tilintarkastus- ja tilitoimistomaailma ovat tietysti siinä mielessä olleet melkoinen aitiopaikka alalle, että asiakkaina on ehtinyt vuosien saatossa toimia hyvinkin erilaisia yrityksiä. – Niin hyviä, huonoja kuin hyvinkin huonoja. Kyllä siinä skaala on ollut hyvin laaja, hän myöntää. Toisaalta se on avannut koko asiaan vähän laajemmankin ikkunan. Vielä ei ole maailma valmis Erkki K. Mäkinen miettii tyytyväisenä yrittäjyyden edistämisen parissa käyttämäänsä aikaa. Nyt saatu yrittäjäneuvoksen titteli on tietysti pitkälle työlle komea kruunu, mutta ilman sitäkin hän kokee tehneensä yrittäjyyden parissa työskennellessään arvokasta työtä. On Mäkisen mukaan selvä, että suomalaisen yrittäjän asemassa riittää vielä petrattavaa monellakin saralla. Suomen Yrittäjien roolia tässä yhtälössä hän pitää aivan keskeisenä. – On hyvä muistaa, että järjestön pienyrittäjäpainotteisella ryhmällä ei ole muita edunvalvojia. Jos otetaan huomioon tämä jäsenprofiili, on hyvä huomioida, että kukaan muukaan ei sitä tekisi. Perheyrittäjät ovat yleensä isomman kokoluokan toimijoita, keskuskauppakamareissa on mukana jopa kuntia ja EK:ssa vain työnantajayrittäjiä. Ja vaikea minua MTK:takaan on koko valtakunnan pienyrittäjien asioiden edistäjänä nähdä. Oikeaan suuntaan Sen mies kertoo oppineensa, että edunvalvonta ei ole ikinä sprinttimatka vaan ehdottomasti kestävyyslaji. Hetkessä isoja, pysyviä muutoksia ei saada tapahtumaan. Tosin onnistumisiakin on tullut. Esimerkkinä hän mainitsee esimerkiksi jo Satakunnan Yrittäjien aikanaan liikkeelle laittaman aloitteen siitä, että yrittäjäkin saisi vähentää tapaturmavakuutuksensa yritysverotuksessa. Siitäkin käytiin aika pitkä vääntö ennen asian konkretisoitumista. – Niistä päivistä yrittäjän asemassa on tultu paljon eteenpäin. Tosiasia on, että vielä 80-luvulla yrittäjän asema oli paljon huonompi kuin tänä päivänä, Mäkinen toteaa. Mies korostaa, että Suomen Yrittäjien pitää houkutella jatkossa myös nuoremman polven jäseniä. Harmaantuvassa Suomessa ei voi luottaa vain senioreiden voimaan. – Tiedän, että tämä on haastavaa myös politiikassa. Yhteiseen toimintaan osallistuminen ei ole nuorempien polvien mielessä yhtä itsestään selvää kuin se on aiemmin ollut. Olen kuitenkin onnekseni huomannut, että ainakin Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä on näinä päivinä ollut ilahduttavissa määrin myös nuoremman polven yrittäjiä, toivottavasti se ei ole näköharha, joka johtuu omasta ikääntymisestä. Tärkeä ja reilu yrittäjävähennys Merkittävin Mäkisen ideasta ja aloitteesta toteutunut edunvalvonnan tulos on yrittäjävähennys, jonka istuva Sipilän hallitus toteutti. Sen myötä veronkevennyksiä saatiin kohdistettua myös henkilöyrittäjien osalta. Sitä Mäkinen pitää paitsi tärkeänä myös reiluna tunnustuksena riskin kantamisesta. – Lisäksi pienyrittäjät eivät esimerkiksi aiemmin toteutetusta yhteisöveron alennuksesta hyötyneet millään tapaa, Mäkinen huomauttaa. Edunvalvonnan pitkäjänteisyys näkyy hyvin siinä, että toimenpiteitä yrittäjävähennyksen osalta tehtiin vasta sen jälkeen kuin Mäkinen oli jo luopunut vastuutehtävistään Suomen Yrittäjissä, mutta sen perusidea on syntynyt jo vuosia sitten. Toki yrittäjävähennyksellekin on ollut kriitikkonsa. Etenkin nyt vaalien lähestyessä verokevennys on helposti haluttu kääntää ”apteekkarivähennykseksi”, jolla on siis viitattu siihen, että siitä hyödyt ovat koituneet jo valmiiksi paremmin toimeentuleville yrittäjille. Faktat eivät tosin puhu tämän puolesta. – Olen tyytyväinen, että asiaa on nyt lähdetty selvittämään ja avaamaan myös suurelle yleisölle. Sehän on nyt tutkittua tietoa, että yrittäjävähennys hyödytti paljon laajempaa porukkaa ja siis valtavaa määrää yrittäjiä. Työlainsäädäntö kaipaa remonttia Vaikka Mäkinen onkin Suomen Yrittäjien luottamustoimet jo jättänyt taakseen, seuraa hän yrittäjyyteen liittyvää keskustelua ja uutisointia edelleen hyvin tarkalla korvalla. Yksi keskeinen edunvalvonta-asia liittyy miehen mukaan nytkin syksyllä voimakkaasti esillä olleeseen työlainsäädäntöön ja esimerkiksi irtisanomisen helppouteen tahi vaikeuteen. – Työlainsäädännössä pitäisi paikallinen sopiminen olla tätä päivää, siitä ei pääse mihinkään. Kansainvälisesti vertailtuna Suomi kun on auttamattoman jäykkä tällä osa-alueella, Mäkinen toteaa. Olisiko syksyn kiista voitu hoitaa myös toisin? Työmarkkina-asiat olivat vahvasti tapetilla tänä syksynä, kun pienempien yritysten irtisanomisoikeutta oltiin pistämässä hallituksen toimesta ajan tasalle. Lopputulos oli Mäkisen mielestä vähän valju, vaikka jonkinmoiseen kompromissiin lopulta päädyttiinkin. Tämän suhteen Suomen Yrittäjissäkin on Mäkisen mielestä peiliin katsomisen paikka. – Sanoin puheenjohtaja Jyrki Mäkysellekin omana mielipiteenäni, että esillä ollut tarjous paikallisesta sopimisesta olisi kannattanut hyväksyä, vaikka siinä edellytettiin työpaikoille luottamusmiestä. Itse uskon, että se olisi antanut erinomaisen mahdollisuuden myöhemmin hakea asiaan EU-tason oikeutta. Luottamusmiesjärjestelmä kun on ehkä meillä vakiintunut normi, mutta EU-tasolla pikemminkin kuriositeetti, hän huomauttaa. Onhan selvää, että koko henkilöstön valitsema edustaja pitää olla riittävä ja on tätä päivää. Mäkisellä on sitä paitsi kokemusta tästä väylästä jo entuudestaan. Hän oli aikanaan Kari Kantalaisen kanssa vahvasti ajamassa muutosta siihen, että km-korvaus oman auton käytöstä ja päivärahakäytäntö muutetaan. Yrittäjä oli ennen aivan lapsipuolen asemassa verrattuna palkattuun työntekijään. Silloinkin ratkaisu saatiin vasta EU:lla uhkaamalla, ja myös tuolloin se oli yrittäjien oikeustajua puoltava. On miehellä muitakin ehdotuksia. Esimerkiksi ALV-veron alarajaan hän ajoi jo useampi vuosi sitten mallia, jossa nykyisen alarajan sijaan kaikille verovelvollisille olisi tarjottu pohjalle 6000 euron raja. Vasta sen ylittävältä osalta alettaisiin tilittää alv-maksuja. – Se olisi mielestäni tasapuolinen, sillä nykymallissaan alv-vero kohtelee kovin erilailla parturi-kampaajaa ja autokauppaa, hän huomauttaa.