Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ohjelmistoalan veteraani on takonut kovaa tulosta – osakkaina lähes koko henkilöstö

Tampereella on erittäin laadukasta ohjelmisto-osaamista sekä sitä toteuttavia firmoja. Hyvä kello on kuulunut kauas. Esimerkiksi Vincit ja M-Files Oy ovat olleet paitsi erinomaisia tuloskoneita myös saaneet roppakaupalla julkisuutta. Hervantalaiselle DB-Manager Oy :lle palstamillimetrejä ei ole ehkä osunut aivan yhtä paljon, mutta jo 80-luvulla perustettu hervantalaisyrityskin on tehnyt kovaa tulosta viime vuosina. Kiinnostava yksityiskohta on, että yrityksen työntekijöistä suurin osa on myös firman osakkaita. DB-Manager Oy edustaa ohjelmistopuolen yrityksissä helposti veteraaniosastoa, niin Suomen kuin maailmankin mittakaavassa. Nykyiseen paikkaansa Hermiassa se muutti heti, kun kyseinen kiinteistö 80-luvulla valmistui, ja siellä se toimii edelleen. Sekä naapurusto että tekniikka on muuttunut noista ajoista valtavasti. Tietotekniikka, josta vielä 80- ja 90-luvuilla käytettiin nyttemmin vanhahtavaa termiä automaattinen tietojen käsittely eli ATK , oli yrityksen perustamisvuonna 1984 vielä aivan lapsenkengissä. Tietokoneesta tuli joka kodin huonekalu vasta vuosien kuluttua. Alussa juuri konemyynti kannatti Vaikka DB-Manager tänä päivänä onkin ohjelmistotalo, firman alkuvuosista puhuttaessa kyseisen termin voi hyvin laittaa lainausmerkkeihin. Paljon ennen gigantteja, powereita ja nykyisenlaisia kuluttajamarkkinoita tietokoneet kiinnostivat käytännössä ainoastaan yritysasiakkaita, ja juuri tietokonemyynti oli aivan keskeisessä osassa koko liiketoiminnassa. Näin oli myös hervantalaistalossa. – Ohjelmisto oli vain pieni ripaus, ja katteet tehtiin myymällä rautaa. Siksi tilauksissa aivan keskeistä oli, montako työasemaa kuhunkin kauppaan kuului, taustoittaa tänä päivänä DB-Manageria luotsaava toimitusjohtaja Rauno Uusitalo . Kesätyömiehen iso vastuu Uusitalo tuntee yrityksen alkuhistorian melko hyvin, siitäkin huolimatta, että toimitusjohtajana hän debytoi talossa vasta kuusi vuotta sitten. Ensimmäistä kertaa hän nimittäin päätyi taloon töihin jo 1988. Sen verran siitä on aikaa, että hänen statuksensa oli vielä tuolloin teekkari. Opintovuosia oli plakkarissa kaksi ja pesti virallisesti kesätyö. Vastuuta annettiin paljon, ja ihan hyvä niin. Kun DB:n silloisista työntekijöistä aika moni oli suorittanut opintonsa jo ennen kuin ohjelmointia edes löytyi kurssitarjottimelta, tuoreelle osaamiselle oli kysyntää. – Työ oli mieluista, sillä se oli paitsi hyvin itsenäistä, myös merkityksellistä, Uusitalo kertoo ja myöntää päässeensä tekemään heti päivästä yksi alkaen oikeata, laskutettavaa työtä. Tarmoa myös opintoihin Tarkalleen ottaen Uusitalon projektina oli tamperelaisen, edelleen toiminnassa olevan yrityksen toiminnanhallintaohjelmisto. Ja juuri nämä ovat edelleen DB-Managerin keskeisintä osaamisaluetta. Sen sisältö oli määritelty aika pitkälti jo ennen Uusitalon kesäpestin alkua, mutta varsinaiseen toteuttamiseen hän sai hyvin vapaat kädet. – Kolmen kesäkuukauden aikana tein sitä jo melko pitkälle, ja minulle tarjottiin jatkoa jo kesän aikana, hän kertoo. Historia tuntee paljon tapauksia, joissa työ on pistänyt opinnot hyllylle. Uusitalon suhteen vaikutus oli toinen. Hyvin sujunut kesäpesti antoi miehelle myös merkittävää buustia opiskeluihin. – Työelämä tuntui niin hienolta, että päätin aloittaa sen mahdollisimman nopeasti, mies kertoo. Se ei jäänyt puheen asteelle. Uusitalo pisti koko DI-tutkintonsa pakettiin jo seuraavana vuonna, nopeammin kuin tuolloin vielä kukaan koko oppilaitoksen historiassa. Sitten kutsuivat kännykät Uusitalon ensimmäinen komennus DB:ssä kesti kaikkiaan kolme vuotta, ja kuten todettua, siinä sivussa syntyi myös DI-tutkinto. Tuore diplomi-insinööri ehti tehdä toisen parin vuoden uran vielä toisessa ohjelmistotalossa, ennen kuin hänet rekrytoitiin tuolloin sattumoisin kovassa nousukiidossa olleen Nokia Oyj :n palvelukseen. Siellä hän viettikin seuraavat 17 vuotta. Jättifirman uratikkailla hän ehti kohota hyvinkin korkealle, sillä parhaimmillaan mies oli vetovastuussa tuotekehitysosastosta, jossa hänellä oli johdettavanaan yli 2000 työntekijää. Tarjous yllätti Uusitalo siirtyi monen muun ex-nokialaisen tapaan vielä vuodeksi Accenturen palkkalistoille, mutta alkoi jo tuolloin miettiä jatkosuunnitelmia. Sen verran kovat näytöt mies oli ehtinyt urallaan antaa, että varsinaista työttömyyttä hänen ei pahemmin tarvinnut pelätä. Rauno Uusitalon mukaan hän sai kaikkiaan kahdeksan työtarjousta. Yhden niistä teki DB-Manager. Uusitalo toteaa, että entisen työpaikan tekemä työtarjous tule vähän puskista. – Kävin erään täällä työskentelevän henkilön kanssa lounaalla, jossa keskustelimme hieman tästä yrityksestä, mutta minään työpaikkahaastatteluna sitä en pitänyt. Seuraavalla kerralla kun tavattiin Cumuluksessa , oli paikalla myös hallituksen puheenjohtaja ja puheenaihe kääntyi aika pian toimitusjohtajasopimukseen, Uusitalo kertoo. Sen mies allekirjoitti 21. syyskuuta 2012. – En väitä, että Nokia-aikana olisin seurannut tätä yritystä erityisen tarkasti, mutta sen tiesin, että kulttuuri oli kunnossa, osaaminen hyvällä tasolla, ja talossa oli edelleen porukkaa, jotka olivat työskennelleet siellä jo silloin, kun minäkin siellä olin, hän kertoo. Asiakkaan apuna Tänä päivänä DB-Managerin ehdotonta ydinosaamista ovat toiminnanohjausjärjestelmät. – Ohjelmistojemme ideana on helpottaa asiakkaan elämää eli siis helpottaa työntekoa niin, että heidän tuottavuutensa, laatunsa ja tehokkuutensa petraantuvat, Uusitalo määrittelee. Referenssilista on paitsi näyttävä myös pitkä. Yhteensä referenssiyrityksiä on noin 500, joista useamman kanssa on toimittu jo hyvinkin pitkään. Esimerkiksi ikkuna- ja ovivalmistuksen parissa olevia ohjelmistoja on kehitetty jo vuosikymmeniä, jonka myötä yrityksessä onkin syntynyt huimaa osaamista. Sitä ei ihan hetkessä oteta kiinni. – Ylipäätään toimialaerikostuminen eli se, että ymmärrämme asiakkaan liiketoimintaa, on erittäin tärkeää. Se korostuu, koska työmme on paljolti asiakkaan auttamista ja ongelmanratkaisua, Uusitalo sanoo. Toisaalta asiakasskaala on hyvin laaja. – Olipa asiakkaan toimiala tai kokoluokka mikä tahansa, teemme heille mielellämme sellaisen sovelluksen kuin he haluavat, hän kertoo. Paras markkinointikanava ovat referenssit. Se, että sana hyvin menneestä projektista kiertää asiakkaiden parissa, on ollut pääsyy asiakkaan puolelta tulevaan yhteenottoon erityisen usein. Osakkaina leijonanosa työntekijöistä Työntekijöitä yrityksessä on aika tasan 20. Lukumäärä on ollut sama jo pidempään. Heistä useimmat ovat myös osakkaana firmassa. DB Managerin toiminnalle ominainen kuriositeetti on, että yrityksen omistavat pääsääntöisesti sen omat työntekijät. Yritys on tarjonnut jo vuosikausia erittäin kilpailukykyiseen hintaan osakkeitaan työntekijöilleen. – Se, haluaako työntekijä tarttua tarjoukseen, on tietysti jokaisen oma asia, mutta mahdollisuutta tarjoamme joka ikiselle työntekijällemme, Uusitalo kertoo. Pääsääntöisesti tarjoukseen on vastattu kyllä. Tänä päivänä osakkaina on suurin osa työntekijöistä. Jos aivan tarkkoja ollaan, vaikka Rauno Uusitalo olikin vuosia töissä aivan muualla, on hän ollut DB-Managerin mikro-osakas koko ajan. DB tarjosi nimittäin jo 80-luvun lopulla työntekijöilleen mahdollisuuden ostaa yrityksen osakkaita. – Ensimmäisen osakkeeni ostin yrityksen toiselta työntekijältä jo tuolloin. Mukava lisätulo Uusitalon aikana työntekijöiden osakkuuksia on vahvistettu entisestään. – Minun aikanani täällä on ollut kaksi osakeantia, joissa työntekijät ovat voineet merkitä osakkeita, Samaa aiomme tarjota tämän vuoden lopulla myös uusimmille työntekijöillemme, hän kertoo. Se, kuinka hyvät osinkotuotot osakkeet vuosittain tuottavat, riippuu paitsi yrityksen tekemästä tuloksesta myös siitä, kuinka monta osaketta työntekijä on itselleen ostanut. Selvä on, että kyseessä on varsin mukava rahapotti. Tämä tarkoittaa monen kohdalla useammankin kuukauden palkkaa, sillä moni työntekijä on tehnyt osinkoina vuosittain viisinumeroisia summia. Jo tässä vaiheessa vuotta lienee melko selvä, että osinkoja ropisee myös ensi keväänä. Alkuvuoden yritys takoi ennätystahtia, ja myös syksyn osalta kaikki näyttää hyvältä. Mitään ennusmerkkejä tilanteen äkillisestä muuttumisesta ei ole näköpiirissä. Tahdin tasaisuudesta kertoo jotain sekin, että yritys on viimeiset 16 vuotta kuulunut parhaaseen mahdolliseen AAA-luottoluokkaan. Se on hyvin, sillä kyseisen tason saavuttaa koko maassa vain noin parisataa yritystä. Suomalainen osaaminen kiinnostaa Uusitalon oma track record on sekin varsin kova. Hänen pian kuusi vuotta kestäneen toimitusjohtajakautensa aikana yrityksen tekemä tulos on peräti 3,5-kertaistunut Hyvään menestykseen on miehen mukaan tasan yksi syy. – Tuloksen tekevät nämä meidän ihmisemme. Meillä ihan kaikki osallistuvat tekemiseen, hän kehaisee. – En tiedä, myydäänkö tätä firmaa koskaan, mutta ostohalukkuutta ainakin löytyy. Eräskin kanadalainen firma soittaa meille vuosittain kysyäkseen onko yritys jo kaupan, mies hymyilee. Mutta miksi sitten suomalaisilla softafirmoilla on niin hyvin kysyntää maailmalla? Uusitalo näkee tähän useammankin syyn. – Se lähtee korkeatasoisesta softaosaamisesta. Historiasta on apua, täällä on ohjelmoinnista niin yliopistolla kuin yritysmaailmassakin jo pitkä kokemus. Lisäksi suomalaisia pidetään luotettavina tekijöinä, riskit ovat pienemmät kuin monessa muussa, ja esimerkiksi palkkataso on kuitenkin täällä huomattavasti Yhdysvaltoja matalampi, hän perustelee. DB on toiminut melkein koko historiansa samassa osoitteessa. Tänä päivänä se onkin ainoa alusta asti Hermian tiloissa edelleen toimiva perustajajäsen. Huone, jossa nyt Uusitaloa haastattelen, on sama, jossa häntä itseään aikanaan tentattiin, kun hän haki firmaan kesätöihin vuonna 1988. Naapurusto oli silloin kovin toisen näköinen. Hermia, jonka perustajajäseniin DB siis kuului, oli noussut harjakorkeuteensa edellisvuonna, ja vastapäätä katua nyt sijaitsevien toimistorykelmien tilalla oli pelkkä parkkipaikka. Ja aivan Hermian kupeeseen nyt rakenteilla olevista ratikkakiskoista ei ollut ajatustakaan.