Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nuori Kaisa Mäkäräinen teki päätöksen, joka muutti Suomen urheiluhistoriaa – alkaako nyt uusi ura? ”Jos joku vain haluaa minut”

– Elämäni paras päätös on ollut ottaa yhteyttä Kontiolahden Urheilijoihin. Näin tokaisi Kaisa Mäkäräinen IBU-tv:n muutama päivä sitten julkaisemassa videohaastattelussa. Mäkäräinen oli murtomaahiihtäjä kaksikymppiseksi asti. Kun hän vaihtoi urheilulukiosta yliopistoon ja muutti Sotkamosta Joensuuhun, jonkin aikaa muhinut ajatus lajivaihdosta konkretisoitui. Mäkäräinen, sinnikäs taistelija ja lahjakas luisteluhiihtäjä, alkoi paneutua uuden, monipuolisemman lajin hienouksiin vuosituhannen vaihteessa. Päätös oli valtava ennen kaikkea tietenkin hänelle itselleen mutta lopulta myös ampumahiihdolle ja koko suomalaiselle urheilulle. Mitä jos Matti Nykänen ei olisi himoinnut mäkeen tai Jani Sievinen altaaseen? Mitä jos Seppo Räty ei olisi tarttunut keihääseen tai Jari Kurri mailaan? Mitä jos Pertti Karppinen ei olisi innostunut soudusta, Veikko Hakulinen hiihdosta tai Clas Thunberg luistelusta? Mitä jos Kaisa Mäkäräinen ei olisi vaihtanut hiihdosta ampumahiihtoon? Kainuun sydämestä – Haluan näyttää, että pienistäkin ympyröistä voi ponnahtaa maailmalle, Mäkäräinen tuumi Iltalehden haastattelussa vuonna 2012. Mäkäräinen on syntyisin Kainuun sydämestä, Ristijärveltä. – Ei minunkaan piirini Ristijärvellä kovin kaksiset olleet, kuten kuvitella saattaa. Kasvuympäristössäni asioita ei tarjoiltu valmiina, vaan minun piti raivata oma tieni. Ristijärvi on reilun tuhannen asukkaan kunta Kajaanista nelisenkymmentä kilometriä vitostietä koilliseen. – Pitää luottaa itseensä ja uskoa unelmiinsa. On oltava rohkeutta tehdä jotain sellaista, mitä kukaan muu ei ole koskaan aikaisemmin omalla kylällä tehnyt. Lajin suola Mäkäräinen opiskeli lajia sinnikkäästi vuosia – ja kun homma alkoi toimia, hän teki asioita, joita kukaan muu ei ollut tehnyt Ristijärvellä tai edes koko Suomessa. – Muistan, kun satuimme ensimmäisen kerran yhtä aikaa ammuntapaikalle Uschi Dislin kanssa, Mäkäräinen muisteli IBU-tv:lle – Olin seurannut häntä televisiosta, ja sitten yhtenä päivänä hän oli vieressäni ampumassa. Se säilyy muistoissani luultavasti ikuisesti. Disl oli lajin supertähti vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, Mäkäräinen 2010-luvulla. Mäkäräinen alkoi napsia jo 2000-luvun lopulla palkintopallipaikkoja, mutta viimeistään Östersundin mc-tuplavoitto joulukuussa 2010 nosti hänen nimensä isoihin otsikoihin. Samana talvena Mäkäräinen palasi Hanty-Mansijskin MM-kisoista kera kullan ja hopean. Sen jälkeen, lähes vuosikymmenen, Suomen kansa on odottanut häneltä jokaisessa kisassa voittoa – ja media on ihmetellyt, miksei jokainen luoti ole löytänyt mustaan. – Olen itse itseni pahin vastustaja ja suurin haastaja, Mäkäräinen tunnelmoi IBU-tv:lle. – Lajin suola on sen suuressa haastavuudessa: saada ihan kaikki toimimaan samana päivänä, samassa kisassa. "Positiivinen viba" Mäkäräinen voitti urallaan kuusi MM-mitalia (1-1-4) ja kolme kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun. Hänen taakkansa on olympiamenestys – eli -menestymättömyys: kolme käyntiä, nolla mitalia. – Välillä arvostelu tuntuu kohtuuttomalta, hän tuumi Iltalehden haastattelussa vuonna 2012. – Olen kuitenkin vuosien varrella oppinut hyväksymään, että ihmiset asettavat paineita, ja on parasta vain keskittyä omaan tekemiseen. Toisaalta Mäkäräisen suosiota voi katsastaa juuri olympiamenestyksen kautta. Vaikka tarkka mittaaminen on mahdotonta, on aika turvallista sanoa, että olympiapettymykset eivät ole juurikaan vaikuttaneet hänen suosioonsa. Supersuosion syiksi voi esittää menestyksen ohella ainakin pitkää uraa ja aitoutta. – 15-vuotisen uran aikana jo useampi sukupolvi on ehtinyt fanittaa Kaisaa, kommentoi Kimmo Turunen , Kontiolahden Urheilijoiden puheenjohtaja. – Hänhän on ihmisenä aito: eletään tunteella, sitä, mitä tehdään. Hän on myös iloinen, fanit huomioiva, mikä luo tietenkin positiivista vibaa. "Kaisan perintö näkyy" Mäkäräisen lopettamista on pelätty vuosikaudet, vähän turhaankin, ainakin Turusen mukaan. – Onhan hän lähettiläs, jolla on ollut todella positiivinen vaikutus lajille, mutta muistetaan, että on muitakin, Turunen puntaroi. – Nuoria on tulossa, vaikka aina ei siltä näytäkään. Ei laji ole katastrofin partaalla, vaikka Kaisa nyt lopettaakin. Mäkäräisen valovoima ei näy enää ladulla ja tulosluetteloissa, mutta se näkyy harrastajamäärinä. – Meillä on seurassa nelisenkymmentä junioria, ja jos lonkalta vetäisen, heistä 75 prosenttia on tyttöjä. Siinä se Kaisan perintö näkyy. "Mikä ettei" Nyt on seuraavan askeleen, uuden elämävaiheen aika. – Olin elänyt (ampumahiihto)elämää niin tiiviisti ja kauan, etten oikein tiennyt, mikä sen jälkeen odottaa, mutta muutama vuosi sitten tein rauhan itseni kanssa, Mäkäräinen kertoi IBU-tv:lle. – Varmasti jotain muutakin on minua varten, kun ura on ohi. Voisiko se olla valmentamista? – Kyllähän Kaisalla olisi paljon annettavaa kestävyysurheilulle ja ampumahiihdolle, Turunen arvioi. – Toivon, että hänet tullaan näkemään ampumahiihdon parissa ohjaamassa, valmentamassa tai mentoroimassa miksei junioreita mutta ainakin niitä tulevia tähtiä. Vai voisiko Mäkäräinen ponkaista media-alalle? Hän on opiskellut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun medianomilinjalla. – Mikä ettei, Mäkäräinen virnisti IBU-tv:lle. – Jos joku vain haluaa minut. Kaisa Mäkäräinen rakensi itsestään menestyksekkään brandin. Kaisa Mäkäräinen valittiin Vuoden urheilijaksi 2011. Kaisa Mäkäräisen ura jäi ilman olympiatäyttymystä. Kaisa Mäkäräinen, 37, ehti olla viitisentoista vuotta maailman terävimmällä huipulla kilpaillussa, arvostetussa ja rahakkaassa talvilajissa.