Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kenen kaupassa käyt, onko omistajalla väliä?

Ajat autoa ja bensatankki tyhjenee. Seuraavassa risteyksessä on vierivieressä yrittäjäomisteinen yritys, suomalainen valtionyhtiö, asiakasomisteinen osuuskunta ja venäläinen öljy-yhtiö. Hinnat ja tuote ovat samat. Minkä valitset? Nälkä kurnii, tarvitset pikaruokaa. Hampurilaista vai pizzaa? Kotimainen perheyritys, globaali pörssiketju, norjalainen elintarvikekonserni vai maahanmuuttajan yritys? Kaupassakin pitäisi käydä. Edessä on kauppiasomisteinen pörssiketju, asiakasomisteinen osuuskunta ja saksalainen perheyritys. Jos hinnat ovat samat, minkä valitset ja miksi? Onko omistajalla väliä, kun teemme valintojamme kuluttajina? Tuleeko asiaa edes mietittyä? Ja kuinka hyvin yleisesti tiedetään, ketkä ovat yhtiöiden taustalla? Väitän, että keskivertokuluttaja kiinnittää omistajuuteen hyvin vähän huomiota. Esimerkeissä ST1:n pääomistaja on Mika Anttonen , Neste on valtio-omisteinen pörssiyhtiö, ABC osa S-ryhmää ja Teboil Lukoil-konsernia. Hesburger on Salmelan perheyritys, McDonalds amerikkalaisvetoinen konsepti, Kotipizza osa Orklaa ja etnisiä ravintoiloita löytyy useita. Kesko on kauppiasvetoinen pörssiyhtiö, Prisma S-ryhmän osa ja Lidl saksalaismiljardööri Dieter Schwarzin omistuksessa. Tuntematon Schwarz on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Kysyttäessä ihmiset usein sanovat suosivansa suomalaisia pienyrittäjiä ja lähituotantoa. Silti todellisuudessa moni menee isoon markettiin ja ostaa ketjumerkkejä. Suoranaista omistajaboikotointia on Suomessa kohdistunut lähinnä Kärkkäinen-tavarataloketjuun sen omistajan kärkkäiden mielipiteiden takia. Boikotti on luultavasti ollut enemmän sosiaalisen median närkästystä ihmisiltä, jotka eivät muutenkaan ketjussa kävisi. Nykyään monilla aloilla on valittavana vain lähinnä ulkomaisomisteisia ketjuja. Kodinkone- ja elektroniikkakaupassa sekä Gigantti että Power ovat molemmat osa norjalaisomisteisia konserneja. Urheiluvälinekaupassa markkinoita valtaavat norjalainen XXL ja ruotsalainen Stadium. Intersport on Sveitsissä kotipaikkaa pitävä kansainvälinen urheilukauppaketju, jonka kauppoja Suomessa pyörittävät itsenäiset kauppiaat. Huonekalukaupassa asetelma on ruotsalainen Ikea vastaan muut. On jännä seurata, millainen muutos on edessä eri aloilla, kun Amazon rantautuu kunnolla Suomeen. Kehitys kohti isompia kansainvälisiä ketjuja on ymmärrettävää, koska suuremmilla hankintamäärillä hintakilpailukyky on vääjäämättä pieniä kilpailijoita parempi. Ja sieltä ostetaan, mistä halvemmalla saadaan. Pienet putoavat pelistä. Ne joko näivettyvät tai ostetaan yrityskaupalla pois. Kotimaisen omistajuuden kannalta kehityskulku on harmillinen. Liian harva suomalainen ketju on kyennyt kansainvälistymään. Kesko laajentuu rakentamisessa ja talotekniikassa Pohjois-Euroopassa ja pörssiyhtiöt Kamux sekä Musti ja Mirri yrittävät avata lähimarkkinoita. Näitä esimerkkejä on vain liian vähän. Kirjoittaja on pääomasijoittaja ja omistajuuskirjailija.