Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomi ja maailma suunnistavat sumussa – valtiovarainministeriön tuorein ennuste yllättäen hieman aiempaa valoisampi: tältä Suomen talous lähiaikoina

Valtiovarainministeriö ennustaa, että talous supistuu 4,5 prosenttia vuonna 2020. Suomen talous on supistunut kolme vuosineljännestä peräkkäin. Koronapandemia on kuitenkin vahingoittanut Suomen taloutta vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista alkuvuonna, katsauksessa todetaan. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna 2021 ja 1,7 prosenttia vuonna 2022. Taloudellista katsausta esittelivät ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander , finanssineuvos Jukka Railavo ja finanssineuvos Marja Paavonen . Työvoiman kysyntä on vähäisempää, ja työllisten määrä vähenee edelleen vuoden 2020 kuluessa. Talouskasvu alkaa asteittain kohentaa työvoiman kysyntää vuosina 2021–2022. Työttömyysaste nousee korkeimmillaan 8,2 prosenttiin vuonna 2021. Työllisyyden kasvusta huolimatta työllisyysaste jää 71,5 prosenttiin vuonna 2022. Pelko näkyy indikaattoreissa Kesän aikana pandemia rauhoittui, mikä sai kotitaloudet liikkeelle ja kuluttamaan useissa maissa Suomi mukaan lukien. Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan talous on nyt kuitenkin uudessa taitekohdassa, kun koronatartunnat nostavat päätään. – Taitekohta voi osoittautua sellaiseksi, että elpyminen lykkääntyy ja kotitaloudet ja yritykset alkavat pelätä uudelleen ja näkymä heikkenee, kuluttaminen heikkenee ja investoinnit eivät lähde käyntiin ja säästäminen kasvaa. Pelko näkyy jo joissakin talouden, kuluttajien ja yritysten odotuksia haistelevissa indikaattoreissa. Spolanderin mukaan ministeriön ennusteen perusurassa ei odoteta, että korona ryöpsähtää uudelleen, mutta riski siihen on selvä. – Vasta tehokas riski tai hoito muuttaa tämän tilanteen ja selkeyttää näkymän. Kun näin käy, kasvu voi olla ripeää. On olemassa selkeä positiivinen riski näkymään. Kun rokote tulee, niin jonkin aikaa talous voi kasvaa nopeasti. Sitä ennen pitää hillitä koronan epäsuotuisia vaikutuksia talouteen, pitää tukea tuotantoa, kysyntää, työllisyyttä, kotitalouksia ja yrityksiä. Korona kärjistää julkisen talouden ongelmia Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti tänä ja ensi vuonna. Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna voimakkaasti noin 18 miljardiin euroon eli 7,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. – Julkisen talouden ongelmia korona on kärjistänyt, mutta viime kädessä ne johtuvat väestörakenteen muutoksista. Julkisen talouden menot ovat suuremmat kuin tulot senkin jälkeen, kun koronasta päästy eroon, Spolander sanoo. Väestön ikääntyminen on heikentänyt julkista taloutta merkittävästi jo kymmenen vuoden ajan, kun paljon julkisia palveluja ja etuuksia käyttävien ikääntyneiden määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun. Samalla työikäinen väestö, joka veroillaan rahoittaa julkiset palvelut ja sosiaaliturvan, on alkanut vähentyä. Ministeriö arvioi, että julkisen talouden vahvistaminen 5 miljardilla eurolla vuoteen 2026 mennessä vakauttaisi velkasuhteen 70−75 prosenttiin 2020-luvun aikana. Velkasuhteen palauttaminen vuoden 2019 tasolle eli 60 prosentin tuntumaan 2020-luvun aikana edellyttäisi puolestaan julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla. Spolander sanoi, että viiden miljardin tavoite velkasuhteen vakauttamiseksi ihan hyvä lähtökohta 2020-luvulle. – Kymmenen vuoden aikajänteellä velkasuhteen vakauttaminen ja kääntäminen jopa laskuun on ihan hyvä, mutta loppujen lopuksi on pystyttävä parempaan. Spolanderin mukaan mitään uutta ideaa talouden suunnanmuutokseen ei kaivata. Oleelliset tekijät ovat talouden tulonmuodostus ja julkisen rahan vaikuttava käyttö. Talouden tulonmuodostukseen vaikuttavat työllisyys ja tuottavuus, joka tarkoittaa osaamista, innovaatioita ja kilpailukykyä. –Julkisen rahan vaikuttavuudessa yksi keskeisimpiä asioita on, miten sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntauudistus saadaan pantua toimeen niin, että sen avulla kyetään hillitsemään julkisten menojen kasvu.