Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaan ilmastotoimilla alkaa olla kiire

Pirkanmaan kunnat ovat ottaneet viime vuosina oikeansuuntaisia askelia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Päästöt ovat vähentyneet niin tieliikenteessä, lämmöntuotannossa, teollisuudessa kuin sähkönkulutuksessa. Tavoitteet ovat kuitenkin niin korkealla, etteivät tähänastiset toimet vielä riitä, mikäli Pirkanmaan maakunta haluaa saavuttaa ilmastotavoitteensa vuoteen 2030 mennessä. Pirkanmaalaisia päättäjiä tuskin suuresti lohduttaa tieto, että Pirkanmaa ja Uusimaa ovat päästöjen vähentämisessä Suomen mallioppilaita. Suurin murheenkryyni on tieliikenne. Sen päästöt ovat Pirkanmaalla vähentyneet vuosina 2007–2017 kymmenen prosenttia, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi se on aivan liian vähän. Pirkanmaa ja varsinkin Tampereen seutu ovat vahvasti muuttovoittoaluetta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä henkilöautoliikenne että tavarankuljetus lisääntyy alueella jatkuvasti. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi autokantaa pitäisi pystyä uudistamaan nopeammalla tahdilla kuin tähän asti on pystytty. Jo päätetyt joukkoliikenneratkaisut kuten raitiotie parantavat tilannetta omalta osaltaan, mutta kestää vielä vuosikymmeniä ennen kuin raitiotieverkosto on alueella niin kattava, että sillä alkaa olla päästöihin merkittävää vaikutusta. Pirkanmaan maakunnalla ja kunnilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa autokannan uusiutumiseen. Tähän tarvitaan valtiovallan toimia, joista tärkeimpiä on autoverotuksen uudistaminen. Vähäpäästöisempien autojen hankkimista pitää tukea, vaikka se samalla tarkoittaisi auton käytön kallistumista. Suomen ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan ely-keskuksen maanantaina julkaisema tilannekatsaus paljastaa, että liikenteen lisäksi yksi huolenaihe on maatalous. Sillä sektorilla ei myönteistä ilmastokehitystä ole tapahtunut, vaan päästöt ovat ennallaan ja edustavat noin 12:ta prosenttia maakunnan kokonaispäästöistä. Kun muilla sektoreilla on saatu parannusta aikaan, maatalouden suhteellinen osuus alueen kokonaispäästöistä on peräti kasvanut. Ottaen huomioon millaisia kannattavuushaasteita maataloudessa on jo ennestään, ilmastopaineen lisääminen maatalousyrittäjiä kohtaan saattaa tuntua jo kohtuuttomalta. On kuitenkin toivottavaa, että tälläkin toimialalla kehitetään ratkaisuja, joilla hiilidioksidipäästöjä pystytään vähentämään. Mikäli Suomi, Pirkanmaa, sen kunnat ja asukkaat haluavat ottaa ilmastotavoitteet vakavasti, uusia toimia on keksittävä nopeasti. 2030 lähestyy nopeammin kuin osaamme ajatellakaan.