Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tässä on kompromissiehdotus EU:n tukipaketiksi – kokous jatkuu jo neljättä päivää, mutta saadaanko ratkaisua ollenkaan?

EU-huippukokouksessa alkavat olla ratkaisun ajat lähellä. Pientä optimismia elpymispaketin syntymisestä oli maanantaina ilmassa, kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel jätti kello 20.30 uuden kompromissiesityksen, jossa 750 miljardin euron elpymisvälineestä 390 miljardia euroa olisi avustuksia ja 360 miljardia euroa lainoja. EU-johtajien odotetaan palaavan yhteiseen neuvottelupöytään sitten, kun jäsenmaiden delegaatiot ovat ehtineet tutustua uuteen esitykseen. Saksan liittokansleri Angela Merkel oli uutistoimisto Reutersin mukaan todennut maanantaina aiemmin, että neuvotteluissa on edistytty. – Laadimme puitteet mahdolliselle sopimukselle eilen illalla pitkien neuvottelujen jälkeen, Merkel kertoi toimittajille saapuessaan neljänteen neuvottelupäivään. – Tämä on edistystä ja antaa toivoa, että sopimukseen päästään tänään, Merkel sanoi Reutersin mukaan. Myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen suhtautui myönteisesti sopimuksen mahdollisuuksiin. EU-johtajat hakevat kokouksessa sopua unionin elpymiskokonaisuudesta eli tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027 ja sen yhteyteen tulevasta elpymisvälineestä. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.). Sopimukseen pääsemiseksi on kovia paineita, mutta on täysin auki, saadaanko kokouksessa aikaiseksi läpimenoon tarvittava 27 maan yksimielisyys. Alun perin Euroopan komissio oli ehdottanut elpymisrahaston suuruudeksi 750:aa miljardia euroa, josta 500 miljardia olisi suoria tukia ja 250 miljardia euroa lainoja. Sunnuntaina Pohjois-Euroopan tiukan linjan maat hylkäsivät ehdotuksen, jossa suorien avustusten määrä oli tiputettu 400 miljardiin euroon. Heidän mukaansa avustusten määrä voi olla korkeintaan 350 miljardia euroa. Rutte ja Kurz tyytyväisiä edistymiseen Jo perjantaina alkanut kokous on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Alun perin kokouksen piti päättyä jo lauantaina, mutta EU-maiden johtajat jatkoivat neuvotteluja vielä maanantain vastaisena yönä. Merkkejä edistymisestä on kuitenkin ilmassa. Hollannin pääministeri Mark Rutte kertoi maanantaina olevansa tyytyväinen EU:n talousuudistuksia koskeviin ehdotuksiin. Rutte on ollut kokouksessa näkyvin aiemman tukipakettiesityksen vastustaja. Maanantaina aamulla Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että neuvottelut ovat olleet vaikeat, mutta hän on tyytyväinen neuvottelujen edistymiseen. – Tiukat neuvottelut on tullut päätökseen ja voimme olla tyytyväisiä tämän päivän tulokseen. Jatkamme tänään iltapäivällä, Kurz kirjoitti Twitterissä. Oikeusvaltioperiaate aiheuttaa erimielisyyttä Kiistaa on erityisesti elpymispaketin suuruudesta sekä lainojen ja suorien avustuksen suhteesta. Erityisesti niin sanotun "nuukan" nelikon maat Hollanti, Ruotsi, Tanska ja Itävalta vaativat, että suorien tukien osuus tulisi olla pienempi kuin alkuperäisessä Euroopan komission ehdotuksessa. Viikonlopun aikana myös Suomi on liitetty kansainvälisessä mediassa "nuukaan" nelikkoon. Erimielisyyttä on herättänyt myös rahastoon liitetty vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Sen mukaan rahoitus voitaisiin jäädyttää sellaiselta maalta, joka ei noudata demokratian ja oikeusvaltion periaatteita. Unkari ja Puola ovat vastustaneet oikeusvaltioperiaatteen liittämistä pakettiin. Maataloustukiin viilauksia Viimeisimmässä ehdotuksessa elpymisvälineen sydämenä on edelleen mittava elpymisrahasto, josta jaettaisiin jäsenmaille avustuksina 312,5 miljardia euroa ja lainoina 360 miljardia. Sen sijaan EU:n budjettiohjelmiin tyrkyllä olleita lisärahoja on viilattu. Suomelle tärkeiden maatalouden kehittämisrahojen lisäys on viimeisimmässä ehdotuksessa enää 7,5 miljardia euroa, kun ennen huippukokousta ehdotus lisäykseksi oli 15 miljardia euroa. Pääministeri Marin ei vaikuttanut perjantaina olevan etukäteen huolissaan maatalouden kehittämisrahojen lisäyksen pienentymisestä, sillä Suomi on saanut aikaisemmilla kerroilla budjettineuvottelujen loppuvaiheessa niin sanotun kirjekuoren, eli maakohtaisesti kohdennettua rahaa, jota on voitu käyttää maataloustukien turvaamiseen. EU-komission ehdotuksen perusteella Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille olisi luvassa 100 miljoonaa euroa EU-tukia. Suomi saisi siis 100 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa maaseudun kehittämiseen. Vuosien 2021–2027 EU:n talousarvioksi esitetään Michelin ehdotuksessa 1 074 miljardia euroa. Näin EU-budjetin koko olisi supistumassa verrattuna aiempiin esityksiin.