Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Taimenjoille tuli iso tukiraha yrityksiltä – yhdistyksen tavoitteena kerätä 50 000 euroa

Kyrösjärven vaikutusalueen vesiin laskevat taimenjoet ja -purot saivat tukevan lisärahan kunnostukseen kolmelta yritykseltä keskiviikkona. Neljän vuoden urakkana Virta-hanketta vetävä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys sai yrityksiltä yhteensä 13 000 euron potin taimenten virtavesien palauttamiseen. Ikaalisissa pääkonttoria pitävä Leppäkosken Sähkö, Ikaalisten Luomu ja ylöjärveläinen Plastiroll päättivät haastaa seudun yritykset lahjoituskisaan pelastaakseen viimeiset taimenvirrat. Sata vuotta täyttävä Leppäkoski sai juhliinsa jo lahjoituksena 5 000 euroa ja päätti sijoittaa toisen mokoman virtavesien ja jalokalakantojen hoitotyöhön. KVVY:n tavoite on saada 20 yritystä ja yli 50 000 euroa kasaan, sillä moninaiset työt maksavat: litra hedelmöitettyä mätiä maksaa jo 500 euroa, kaivinkonetyö tuhansia joka kohteessa. Tätä ennen rahoittajina ovat olleet pääasiassa seudun kunnat - tosin monen virtaveden omistajat ja kalatalousalueet ovat olleet talkoissa muun muassa kalojen nousuesteiden poistamisissa. Toimitusjohtaja Juha Koskinen toteaa, että vuonna 1921 toimimaan alkanut Leppäskosken voimalaitos Aurejoessa (yhtiön ensimmäinen voimalaitos) on tulossa kunnostettavaksi tai purettavaksi parin vuoden sisällä. Sen yhteydessä Leppäskoskelle on tarkoitus tehdä kalatie. Kun väylä on valmis, Kyrösjärven taimen pääsee Aurejärveen asti - nyt Aurejärven pienissä sivujoissa ei ole taimenta lainkaan. Aurejoen Poltinkoskessa ja Kalliokoskessa sen sijaan poikasia on. Kovesjoki kuhisee taimenia Pienestä asiasta ei ole kysymys, sillä KVVY:n kalastotutkija Heikki Holsti kumppaneineen löysi yllättävän runsaita taimenpoikasten lähdepohjaisia asuinpuroja, muun muassa Jämijärvelle yltävän Jyllinjoen monista sivuhaaroista ja Parkanonjärveen laskevista kahdesta purosta. Suurin yllätys kuitenkin on ollut Parkanosta Ikaalisten Kyrösjärveen laskeva, monesta kohtaa padottu Kovesjoki. Sähkökalastukset osoittivat, että puromaisessa, kesällä melkein kuivassa Kovesjoessa on monen ikäisiä taimenia kuhisemalla. Kovesjoen sähkökoekalastukset: Holsti kertoo, että Kovesjoen keskivaiheilla oli jo viime vuonna iso kunnostustalkoo. Ensi kesänä joukko käy joen alajuoksulla kiinni entisen sahan patoon. Holstin mukaan tarkoitus on parantaa joen vaellusreitti kahdessa vuodessa niin, että yli kolmivuotiaat taimenet pääsevät kasvamaan Kyrösjärveen ja palaamaan syksyisin niille tehdyille kutusorakoille. – Asukkaat huomaavat vain sähkökalastuskeikkamme ja koneilla tehtävät koskien ennallistukset. Sitä ennen meidän on tiedettävä, missä kunnossa virtavesi on. Löysimme monta puroa, joissa selvästi on säilynyt oma, eriytynyt geeniperimä, Holsti miettii. – Viime vuonna sijoitimme 22,5 litraa taimenmätiä rasioina yhdeksään vesistöön, tutkimme 91 sähkökalastuksella 31 virtavettä Pirkanmaalla ja Satakunnassa ja kunnostimme koskia koneellisesti esimerkiksi Ylöjärven Myllypurossa. Kokemäen vesiensuojeluyhdistys parantaa Kyrösjärven seudun taimenvesiä neljän vuoden Virta-hankkeella. Kyrösjärven seudun kolme yritystä haastoi muut yritykset tukikampanjaan 13 000 euron potillaan. Ylöjärveltä Parkanoon useita lähdepohjaisia puroja, joissa on oma taimenkanta. Runsain poikastuotto Kovesjoessa.