Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pyöreiden vuosien juhliminen muistojuhlana on loistava idea, sillä ihminen on vieraantunut kuolemasta

Ystävä ehdotti vuosia takaperin erikoista keskustelunaihetta: – Puhutaanko kuolemasta? hän kysyi. Puhutaan vaan, vastasin. Harvempi ystäväporukka käyttää perjantai-iltansa kuolemasta jutellen. Selvyyden vuoksi: ystäväni ei ole masentunut, eikä häntä ollut kohdannut äkillinen kuolema lähipiirissä. Hän on ammatiltaan pappi. Pappi työskentelee surevien omaisten ja kuoleman kanssa joka viikko. Erityisesti, kun puhutaan pienestä paikkakunnasta, jossa hautajaisia on enemmän kuin häitä. Taito käsitellä vaikeita aiheita kuten kuolemaa on tarvittava taito papille siinä missä poliitikolle puheiden pitäminen. Monella nykyihmisellä on huonot valmiudet käsitellä kuolemaa. Sen näkee muun muassa siitä, että koronaviruksesta johtuva kuolemanpelko on aiheuttanut jopa hysteriaa. Iäkkäät ihmiset ovat usein suhtautuneet pandemiaan rauhallisemmin kuin me nuoret, vaikka todennäköisyys kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on nuoria suurempi. Kesällä 96 vuotta täyttänyt mummoni totesi vain, että tulipa nähtyä kaksi poikkeusaikaa. Ihminen on vieraantunut kuolemasta. Sen mainitseminen saa niskakarvat pystyyn. Monet eivät tiedä, miten suhtautua kuolemaan, sillä sitä ei haluta ajatella. Myös vanheneminen on usein epämiellyttävä muistutus siitä, mikä meitä odottaa. Totuus lienee kuitenkin se, että sata prosenttia ihmisistä kuolee. On väärin, että kuoleman pohtiminen tulkitaan masentuneen puheeksi, vaikka aiheen pitäisi olla jokaiselle meistä arkipäiväinen. Aiemmin mainittu ystävä haluaa pitää pian koittavat kolmikymppisensä muistojuhlan muodossa. Syyksi hän kertoo, että muistojuhlissa kerrotaan kaikki parhaat muistot ja puhutaan kauniimmin toisesta kuin henkilön eläessä. Ystävä halusi kuulla muistopuheet eläessään, sillä hautajaisissa hän ei enää itse niitä kuule. Olen alkanut jo miettiä muistopuhetta. Samalla mietin, seuraisinko esimerkkiä. Muistojuhla kolmikymppisenä voisi olla loistava tapa nauraa väistämättömälle. Ja mikä parasta: adressit ovat usein tavallisia synttärikortteja hienompia. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.