Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Marx eteenpäin: patruuna Juuso Walden ei maksanut vapusta palkkaa

Tampereella ilmestyi vuosia sitten toimittajien vappulehti Neekerirumpu . Nyt jo moinen nimi veisi tekijät käräjille. Eurooppa on siirtymässä vapun kunniaksi koomikkojen käsiin. Hacer España grande otra vez, tehdään Espanjasta taas suuri, kuului äärioikeistolaisen Vox-puolueen kampanjalause kuin Trumpin aapisesta. Italiassa koomikko Peppe Grillo on suosittu poliitikko, ja Ukrainassa koomikko nousi peräti presidentiksi. Meillä on onneksi toisin. Vain Paavo Väyrynen aloitti poliitikkona, ja hänestä tuli koomikko. Kirjailija Jussi Lähde ehdotti pari vuotta sitten vapun lopettamista, mutta jos sittenkin jatketaan pari vuotta. Kun vuorineuvos ja viimeinen patruuna Juuso Walden poistui Valkeakoskella vappupäivän lounaalta seurueineen klubiltaan, kunnon työläinen ja kommunisti Vate Nyman ilmestyi puskasta paikalle ja tarjosi Juusolle puolueensa skdl:n vappumerkkiä. Patruuna ihmetteli, miksi kommunistien merkkiä tarjotaan hänelle, kapitalistille. – Kun vallankumous tulee kohta, heitä ei ammuta, joilla on skdl:n vappumerkki rinnassa, perusteli Vate Nyman. Vate komensi vappujoukkojaan ”Marx eteenpäin”. Vuorineuvos osti seurueensa jäsenille vappumerkit. Paitsi jätti muutaman ilman. Se oli Juuson huumoria. Kun vuonna 1960 arkipyhäkorvaukset tulivat työehtosopimukseen, vapunpäivältä piti maksaa kuuden työtunnin mukainen korvaus. Walden ei suostunut maksamaan toukokuussa, vaan totesi tapansa mukaan lyhyesti, että ”vallankumouksesta minä en palkkaa maksa”. Yhtiö maksoi vappupäivän palkan joulukuun tilissä runsaammin kuin sopimus edellytti. Ennen Tampereen vappukulkueet lähtivät 1960-luvun puoliväliin asti Raholasta, Lielahdesta, Petsamosta ja Epilästä. Pispalan kohdalla marssijonolla oli pituutta 10 kilometriä. Isät kantoivat reppuselässä lapsiaan. Ilmassa oli joukkovoiman ja suuren työväenjuhlan henki. Vuonna 1906 Termopylen kentällä Pyynikillä vaadittiin ensimmäisen kerran kahdeksan tunnin työpäivää. Englantilainen abbedissa Valburgia (710–779) lähti käännyttämään saksalaisia kristinuskoon, mutta jälkimaailma muistaa hänet lähinnä vapun äitinä. Hänen nimissään kulkevaa juhlapäivää viettivät ensin kristilliset piirit. Sitten sen varastivat opiskelijat ja lopulta työläiset. Proletaarien vappu syntyi, kun Yhdysvalloissa vuonna 1889 työläiset osoittivat mieltään kahdeksantuntisen työpäivän puolesta ja heidän johtajansa teloitettiin. Teloituspäivää ryhdyttiin viettämään muistojuhlana. Taistelulauluja ei kuule enää muualla kuin radiossa tai entisten nuorten kokoomuslaisten vappulounaalla. Jyrki Katainen muuten on erinomainen työväen taistelulauluperinteen ylläpitäjä. Itse aion noudattaa kirkkoisä Augustinuksen (354–430) rukousta: ”Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta ei aivan vielä.”