Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Maakuntaneuvos kirjoittaa, että hallituksen tukipaketti on tärkeä ensiapu, mutta koronakriisin jälkeen tulee kuntatalouden kriisi

Kuntasektorin tulot ovat olleet pitkään liian niukat. Niillä pitäisi toteuttaa kansanedustajien eduskunnassa säätämät hyvinvointipalvelut. Verotulot laskevat, koska muuttoliike vie veronmaksajia Suomen harvoihin kasvukeskuksiin. Vaikka valtion tulisi maksaa kunnille hyvinvointipalveluiden kustannukset niin sanottuina valtionosuuksina täysimääräisesti, todellisuus on toinen. Siksi lakisääteiset velvoitteet jäävät osin täyttämättä ja kuntien uusiutuminen laiminlyödään. Poliittinen sana hyvinvointipalvelut lupaa aivan liikaa. Vain harva kuntalainen tietää, jaksaa ja kehtaa vaatia itselleen oikeita hyvinvointipalveluita. On myös maakuntatason tekijöitä, jotka ovat raunioittaneet erityisesti pienten kuntien talouden. Erikoissairaanhoitoa tarjoavat maakunnalliset sairaanhoitopiirit ovat ylivarustautuneet vuosikymmenet, niin kuin heillä olisi valtavasti kasvava asiakasmäärä tulossa hoitoon. Kuitenkin valtaosassa Suomen maakunnista väestö valitettavasti vähenee voimakkaasti esimerkiksi Satakunnassa noin 1 000 asukasta vuodessa. Kuntien kannalta kohtalokasta on se, että sairaanhoitopiirit laskuttavat lain turvin jäsenkunnilta kaikki kustannukset. Maksaja on ollut koronakriisiin asti varma. Yli-investointien takia kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti joka vuosi. Nyt sairaanhoitopiirit ovat ensimmäisen kerran sormi suussa. Osastot ovat tyhjillään ja henkilökunta töissä. Kuntia on nyt hankala laskuttaa, kun ei ole potilaskäyntejä. Kunnat käpertyvät sisäänpäin. Kuntien vuotuista toimintaa on alkanut hallita se, miten selvitään seuraavan tilinpäätöksen kanssa. Uusiin avauksiin suhtaudutaan torjuvasti varsinkin, jos niistä aiheutuu lisäkustannuksia. Pienet ja keskisuuret kunnat ovat vuosien mittaan karsineet hallintoaan hakiessaan säästöjä. Kuntien virkamieshallinnot ovat ”ohuita kuoria”, joilla toimintaa juuri ja juuri pystytään pyörittämään. Lähes kaikki suunnittelu ostetaan ulkopuolelta. Kunnat ja kuntayhtymät ovat riippuvaisia konsulteista. Kuntien oma energia, elinvoima on kulunut säästöjen hakemiseen. Tämä käpertyminen näkyy myös siinä, ettei luottamushenkilötehtäviin ole nyt kiinnostuneita. Kuka lähtee ehdokkaaksi seuraaviin kuntavaaleihin. Kuntaliitokset ovat lähes ainoa keino. Ne ovat niitä Hetemäen -ryhmän korostamia rakenteellisia muutoksia. Ei ole kuitenkaan hyvä, että ajaudutaan pakosta kuntaliitoksiin. Kuntaliitoksia pitäisi harkita silloin, kun seutukunnassa on vielä ainakin yksi taloudellisesti hyvin pärjäävä kuntayksikkö. Kunnat saavat hallitukselta koronatukipaketin. Se on tärkeä ensiapu, mutta ei ratkaisu kuntakentän valtavaan kriisiin. Kirjoittaja on maakuntaneuvos. "Kuntien vuotuista toimintaa on alkanut hallita se, miten selvitään seuraavan tilinpäätöksen kanssa."