Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Asemakeskuksen rakentaminen voi ehkä alkaa jo ensi vuonna – Tampereella listattiin mahdollisia elvytysinvestointikohteita

Tampereella on laadittu lista hankkeista, jotka soveltuisivat hyvin valtion elvytystoimien kohteiksi. Yksi niistä on Tampereen asemakeskus, joka voidaan mahdollisesti käynnistää suunniteltua aiemmin. Työt voitaisiin aloittaa jo ensi vuonna Itsenäisyydenkadun alikulkutunnelista. – Meillä on hankkeita, jotka ovat laitettavissa liikkeelle nopeasti yhdessä valtion kanssa. Esimerkiksi asemakeskus ja henkilöratapiha ovat sellainen kokonaisuus, joka pitää joka tapauksessa toteuttaa, ja se olisi hyvä laittaa liikkeelle, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.). Lyly painottaa, että ensin on tärkeintä, että koronan iskun aiheuttamat verotulojen menetykset ja kasvaneet sote-kustannukset korvataan kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti. Vain siten kunnilla säilyy kyky tehdä investointeja ja elvyttää taloutta. – Pahoin pelkään, että koronan iskua talouteen joudutaan kantamaan koko seuraava valtuustokausi. Tästä tulee talouden kanssa pitkä marssi, ja siksi ei voi katsoa vain tätä ja ensi vuotta, Lyly sanoo. Vielä ei tiedetä, mitkä maan hallituksen koronatukisuunnitelmat ovat tai millaisia elvytystoimia kaavaillaan talouden vauhdittamiseksi. Lylyn mukaan elvytysinvestointien listalla haetaan etunojaa. – Olemme valmistautuneet laittamaan liikkeelle varsinkin sellaisia hankkeita, joissa olemme valtion kanssa yhdessä ja jotka joka tapauksessa pitää toteuttaa. Olemme valmiina, kun tätä meiltä kysytään, Lyly summaa. Monen vuoden hanke Hankekehityspäällikkö Henri Väänänen Tampereen kaupungilta sanoo, että elvytysrahojen saamisella olisi iso positiivinen merkitys uuden matkakeskusterminaalin syntymiseen ja sen aikatauluun. – Jos kaikki menisi hienosti, alikulkutunnelin uusiminen voitaisiin aloittaa nopeasti, ja matkakeskusterminaali voisi lähteä syntymään jo 2021–2022 välisenä aikana, Väänänen kertoo. Koko jättimäisen Kannen alueen toteutuminen vie ainakin 15 vuotta, ja matkakeskusterminaalin rakentaminenkin arviolta vuoteen 2026. Uusi matkakeskusterminaali syntyisi samassa aikataulussa valtion Tahera-hankkeen kanssa. Arvio siitä, miten ja missä järjestyksessä Itsenäisyydenkadun alikulun uudistustyöt voivat edetä, on jo yleisellä tasolla olemassa. Väänänen korostaa kuitenkin, että mikään lukkoon lyöty suunnitelma se ei ole. Työt voitaisiin aloittaa Ratapihankadun sillan uusimisesta ja leventämisestä. Ratapihankadun sillalla tarkoitetaan sitä osuutta Ratapihankadusta, joka ylittää Itsenäisyydenkadun. Tämän osuuden rakentaminen kestää arviolta noin vuoden ja maksaa 4–7 miljoonaa euroa kaikkine toimenpiteineen. Töiden aluksi Ratapihankadun liikenne siirretään kiertoreitille rautatiealueelle, minkä jälkeen puretaan Ratapihankadun silta ja rakennetaan uusi, leveämpi silta. Väänäsen mukaan Ratapihankadun siltaa on tarkoitus leventää niin paljon kuin mahdollista huomioiden se, että ratikan pitää mahtua kulkemaan sillan alta. Alunperin Ratapihankadun sillan leventäminen on ollut aikataulussa vasta vuoden 2022 jääkiekon MM-kisojen jälkeen, mutta jos hanke halutaan käyntiin nopeasti ja rahoitus järjestyy, se on Väänäsen mukaan mahdollista tehdä jo ennen kisoja. Kun liikenne on siirretty uudelle sillalle, on mahdollista uusia junaraiteiden alla olevia siltarakenteita. Kokonaisuudessaan Itsenäisyydenkadun alikulun uusiminen ja sen sekä asematunnelin muuttaminen matkakeskusterminaaliksi on useiden kymmenien miljoonien hanke, joka vie arviolta vuoteen 2026 asti. Ihan yksinkertaisesta projektista ei ole kyse. Nykyisiä siltarakenteita on 1930- ja 1980-luvuilta, ja rakenteiden välissä kulkee merkittäviä määriä kaapeleita. – Se tehdään niin, että ratikka kulkee häiriöttömästi tunnelissa ja junien on päästävä vähintään kuutta raidetta tunnelin päällä samalla, kun siitä välistä uusitaan rakenteet. Uusiminen tehdään raidepari kerrallaan, Väänänen kuvailee. Tunneliin on jo rakennettu suojakatos ratikkaa varten tulevia rakennustöitä silmällä pitäen. Nekalaan Turvakampus? Asemakeskus ei toki ole ainoa kohde, joka soveltuisi elvytysinvestoinniksi. Tampereella ja ympäristössä on myös muita infrahankkeita, joissa ovat mukana sekä kunnat että valtio. Lyly nostaa esiin esimerkiksi digitalisaatiohankkeiden edistämisen, lähijunaseisakkeiden rakentamisen ja Vaitinaron liittymän sujuvoittamisen sekä alueen tiehankkeet. Raitiotien laajentamista puolestaan vauhdittaisi se, jos valtiolta olisi lupaus 30 prosentin osuudesta myös jatko-osuuksille kuntarajojen yli. – Ainakin Pirkkalan suunta vauhdittuisi varmasti, kun ei joka pätkää tarvitsisi erikseen anoa, vaan tiedettäisiin, että valtio on tässä mukana ja sitten voidaan rakentaa, kun kunnilla on 70 prosenttia itsellä, Lyly sanoo. Lisäksi Lyly mainitsee yhtenä mahdollisena elvytyshankkeena huonokuntoisen poliisitalon korvaamisen. Uutta poliisitaloa on soviteltu Nekalan suuntaan, ja Lylyn mukaan samaan kokonaisuuteen voisi tuoda myös paloaseman, jolle niin ikään tarvittaisiin tilaa Nekalan suunnalta. Sinne voitaisiin tehdä niin sanottu Turvakampus. Myös koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin liittyviä korjauksia ja uudisrakentamiskohteita voitaisiin käynnistää nopeasti valtion investointituella. Elvytyksen ”isoa kuvaa” on Lylyn mukaan valmisteltu yhdessä kauppakamarin, Pirkanmaan liiton, seudun kuntayhtymän, yrittäjien ja Business Tampereen kanssa. Edunvalvontatavoitteita käsitellään kaupunginhallituksessa lähiaikoina. Asemakeskuksen yleissuunnitelma on hyväksytty, ja parhaillaan laaditaan ensimmäisen vaiheen asemakaavaa. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat radan länsipuolen asuin- ja toimitilarakennukset, itäpuolella sijaitsevan eteläisen veturitallin jatkoksi rakennettava asuin- ja toimitilarakennus, kulkuyhteys Åkerlundinkadulta pohjoiskannelle sekä asemapuisto. Rakentamista on noin 100 000 kerrosneliömetriä. Asemanseudun kehittäminen on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaihe on tarkoitus toteuttaa vuosina 2023–2030, toinen 2026–2030 ja kolmas vaihe 2030–2035. Ensimmäisen vaiheen investoinnit ovat noin 50 miljoonaa euroa. On arvioitu, että ensimmäisessä vaiheessa rakennusoikeudesta ja maankäyttösopimuskorvauksista syntyy kaupungille tuottoja noin 38 miljoonaa euroa. Lisäksi on arvioitu, että rakentamisen aikana hanke luo työpaikkoja Suomeen noin 1000 henkilötyövuotta vuosittain. Tampereen osuus on noin 270–370 henkilötyövuotta vuosittain rakentamisen vaiheesta riippuen.