Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampereen keskustaan suunnitteilla tiheä verkko lähijuna-asemia – Kymmenen uutta asemaa vaatisivat lisää ratarakentamista

Tampereen väestö kasvaa yli 3000 asukkaan vuosivauhdilla. Samalla kaupungin pitäisi pudottaa päästöjään. Tampereen päivitetty yleiskaavaluonnos painottaa voimakkaasti joukkoliikennettä autoilun päästöjen vähentämiseksi. Luonnoksessa on kymmenen uutta tilavarausta lähijunien asemille. Luonnoksessa pysäkkien paikkoja ovat Kalkku, Kalkunvuori, Mediapolis, Amuri, Ranta-Tampella, Rantaperkiö, Vuohenoja, Messukylä, Hankkio ja Vehmainen. Tiheä asemaverkosto tarkoittaisi myös uutta raiderakentamista. – Kaikkiin muihin suuntiin paitsi Jyväskylän suuntaan tarvitaan myös lisäraiteita, kertoo yleiskaavapäällikkö Pia Hastio . Edellisen valtuuston vuonna 2017 hyväksymässä yleiskaavassa olivat jo mukana kolme seisakevarausta Tesoma, Hiedanranta ja Lakalaiva. Näille asemille tavoitellaan myös kaukoliikennettä. Tesomalle ollaan rakentamassa lähijuna-asemaa pilottikokeilua varten. Seisakkeen rakentamisen aikataulu ei ole vielä selvillä. Kaavaluonnos esittää raitiotien jatkolinjoja Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle. Tampere kehittää myös bussilinjoja, koska ne ovat myös jatkossa tärkein joukkoliikennemuoto isossa osassa kaupunkia. Joukkoliikenteelle nimikkokadut Tampereen keskustaan on nimetty joukkoliikennepainotteiset kadut, joilla voidaan tehdä nopeita muutoksia esimerkiksi katutilaa jäsentämällä tai pysäkkien sijoittelulla. Tarvittaessa näille kaduille voi tulla joukkoliikennekaistoja ja liikennevaloetuisuuksia busseille. Keskustassa näitä katuja ovat esimerkiksi Pispalan valtatie, Hatanpään valtatie, Nuolialantie, Nekalantie ja Sammon valtatie. Pyöräilyn pääreitistö rakentaa yhteyden Tesoman ja Hiedanrannan välille. Pyhäjärven ranta-alueille, Vihiojan varteen sekä Kalevan ja Linnainmaan välille on tulossa virkistyspainotteiset pyöräilyreitit. Tampere rakentaa Pappilan ja Kalevan väliä sekä Kaukajärven ja Turtolan yhteyttä nopean pyöräilyn maisemareitteinä. Myös uittotunneli on mukana Pyhäjärven ja Näsijärven välisenä maisema- ja matkailureittinä. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaluonnoksessa on tilavaraukset lähijuna-asemille Kalevaan lisärakentamista Viinikanlahden arkkitehtikilpailu muuttaa puhdistamon alueen uudeksi asuinalueeksi vuoteen 2040 mennessä. Tampereen ydinkeskusta laajenee myös Hatanpään ja järjestelyratapihan pohjoispuolen suuntaan. Kaupunki tutkii Kalevan täydennysrakentamista Teiskontien ja Sammonkadun ympäristöissä. Tesoman etelä- ja länsipuolille on tulossa pitkällä aikavälillä täydennysrakentamista. Hervannan keskusta laajenee Hervannan valtaväylän suuntaisena pohjoisreunaansa saakka ja valtaväylän yli itään. Hervannan pohjoisosan suunnittelukilpailu on pohjana alueen asemakaavoitukselle. Kaukajärven alue vahvistuu kaakkoisen keskusta-alueen asumisen, palvelujen ja työpaikkojen keskuksena. Kaukajärveä saattaa muuttaa eniten suunnitelma Valtatie yhdeksän ylittävästä kannesta, jonka kautta keskustan läpi kulkisi jatkossa Iidesjärven ja Kaukajärven yhdistävä puistoverkosto. – Kansirakentaminen on aika kallista, ja ensimmäinen kansi on vasta tulossa keskustaan. Mahdollisesti tulevaisuudessa voisi joku lähteä tällaista kehittämään myös Kaukajärvelle, Hastio kertoo. Etelään uusi keskus Tampereen kaupunki suunnittelee etelän alueelle uutta keskusta Peltolammin–Lakalaivan alueelle. Peltolammiin on tulossa päiväkoti, koulu, äitiys- ja lastenneuvola, kirjasto ja nuorisotila. – Kevään aikana tulee vireille asemakaavoja uusista palveluista. Lielahteen ja Koilliskeskukseen rakennetaan omat, selkeät keskustat. Tampereen aluekeskukset ovat yleiskaavaluonnoksessa korkean rakentamisen alueita. Lielahden identiteetti kasvaa vanhan tehdasalueen ympärille. Kaavaluonnoksessa on huomattu Lielahden jäähallin ja uimahallin tarve sekä skeittihallin laajennustarve. Lakalaivan aluekeskus yltää valtatie kolmosen eteläpuolelle. Myös Lakalaivan keskustarakentamisen yksi vaihtoehto on kansiratkaisu valtatien päälle. Kaupunki tutkii Tesoman ja Mediapoliksen välisen radanvarren alueen sekä Lielahden voimalaitoksen alueen muuttamista keskustamaisempaan suuntaan. Uusi leirintäalue Yleiskaava huomioi, että kaupunki tarvitsee uuden leirintäalueen, jos Härmälän leirintäalueelle tulee uutta asuntorakentamista. Sopiviksi leirintäalueiden paikoiksi on merkitty Alasjärven tai Suomensaaren ympäristöt. Yksi yleiskaavan tärkeä painopiste on viheralueverkoston turvaaminen. Uutena puistoalueena verkostossa on mukana Halimasjärven ja Mannerheiminkallion välinen alue. Kaupunki pohtii myös Rajamäki–Särkijärvi–Hervannan kanjoni–Solkimäki- sekä Villilänsaari–Mustavuori–Tesomajärvi–Haukiluomapuisto -alueiden kehittämistä osana keskuspuistoverkostoa. Tampereen kantakaupungissa oli ennen verkosto junaseisakkeita. Junan kyytiin pääsi Amurissa jo 1930-luvulla. Seisakkeita oli Epilässä, Santalahdessa, Lielahdessa, Raholassa ja Vehmaisissa. Pääradalla oli seisakkeita Hatanpäällä, Rantaperkiössä, Rukkamäellä ja Multisillassa, kertoo Suomen rautatiemuseon kalustoamanuenssi Iiro Niemi . Porin radalla seisakkeita oli Amurin lisäksi Santalahdessa, Lielahdessa, Epilässä, Raholassa ja Kalkussa. Jyväskylän radalla seisakkeita olivat Järvensivu, Vuohenoja, Messukylä, Vehmainen ja Vatiala. Osa keskustan asemista muuttui myöhemmin pysäkeiksi tai seisakkeiksi. Vuonna 1895 avattu Epilä taas oli ensin pysäkki, sitten seisakevaihde ja vuodet 1920–24 asema, selviää Sari Isohellan tutkimuksesta Tampereen rautatieliikennepaikoista. Finlaysonilla oma rata Finlaysonin Väinö Linnan aukiolta löytyy yhä pätkä tehtaan oman Pässi-junan raiteita. Kapearaiteinen sähkörata yhdisti tehdasalueen ja Santalahden halkovaraston. Pässi kuskasi tavaraa ja halkoja höyrykoneita varten. Radalla oli liikennettä vuoteen 1957.