Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Kilpaurheilu pitäisi jättää luokalleen ja antaa käytöksestä nelonen

Miten perustelet olemassaolosi, kilpa- ja huippu-urheilu? Vastauksia kannattaa alkaa miettiä, sillä tämä on kysymys, johon urheilussa joudutaan vastaamaan kohta koko ajan kiihtyvämpään tahtiin. Tai oikeastaan, kannattaa alkaa muuttaa toimintakulttuuria niin, että tämä kysymys ei aiheuta tunnontuskia. Urheilun korkeat muurit ovat pysyneet lujina pystyssä, vaikka moukarointia on alkanut näkyä. Ahdistelua, syrjintää, kiusaamista. Tämä ei ole arkea vuosisadan takaa, vaan tositarinaa nykypäivästä. Erilaiset kyselytutkimukset ja vastikään huippu-uransa päättäneiden urheilijoiden avautumiset eivät mairittele kilpaurheilua, ei aikuisissa eikä varsinkaan nuorissa. Lue lisää : Lääkärin epäilyttäviä "toimenpiteitä" ja asiatonta koskettelua – Kiira Korpi aikoo puhua niin kauan, että asiat muuttuvat taitoluistelussa Lue lisää : ”Kenenkään näin nuoren ei pitäisi joutua kokemaan tällaista” – Lara, 13, joutui jättämään tutun jalkapallojoukkueensa: Näin Ilves perustelee tunteita nostattaneita valintojaan Urheilun ympärillä on kuin näkymätön kilpi, joka on pitänyt muuta yhteiskuntaa ravistelleet tuulet poissa. Urheilun asenteet muuttuvat ja kehittyvät hitaammin kuin itse urheilu ja peli. Pelikirja on tältä osin jäänyt päivittämättä. Miten urheiluväki voi katsoa itseään peiliin, jos noin kolmannes on kokenut liikuntaharrastuksen parissa kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista käytöstä (Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018)? Millä urheiluväki perustelee satojen ja tuhansien eurojen vuosimaksut, jos edes lasten hyvinvoinnista ei ole takeita? Urheilussa ei kannata ensimmäisenä olla huolissaan syöttämisestä positiiviseen peliasentoon, vaan perustan kunnosta. Urheilukenttä voi olla lapselle, nuorelle ja aikuiselle ikävämpi paikka kuin koulu tai netin keskustelupalstat. Kilpaurheilu pitäisi jättää luokalleen. Käytöksestä nelonen. Jos urheilun vastaus tähän on, että tämä nyt on huippu-urheilua ja näin koulitaan voittajia, on tie lyhyt, kivinen ja lopulta myös huippu-urheilua tuhoava. Parempaan on pystyttävä. Tämäkin kansa haluaa olympiamitaleja, jääkiekkokultaa ja jalkapallomaajoukkueen arvokisoihin. Eikä siinä mitään, hienoja tavoitteita ja yhteisiä kokemuksia. Urheilun päättäjien ja siinä muuten mukana olevien on kuitenkin käytävä keskustelua, miten noita unelmia kohti nyt ja jatkossa edetään. Ihminen ei muutu tunteettomaksi mölkyksi siinä vaiheessa, kun se vaihtaa farkut verkkarihousuihin. Urheilijasta ei tule valmentajan tai kenenkään muunkaan omaisuutta, kun hän astelee hallin ovista sisään. Mitä jos häntä ei enää kohdeltaisi niin?