Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Vuosia kestänyt hyvä kehitys katkesi ja sen olisi syytä huolestuttaa – Työkyvyttömyys kääntyi nousuun

Eläketurvakeskus julkisti tällä viikolla huolestuttavia tilastotietoja. Työkyvyttömyyseläkkeille jääminen on kääntynyt kasvuun. Erityisen huolestuttava ilmiö on lisääntynyt eläköityminen masennuksen takia. Toinen huolenaihe on pelkästään se, että uusi nousu katkaisee vuosia kestäneen hyvän kehityksen. Vuonna 2018 työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 19 900 henkilöä. Se oli lähes 1 300 henkeä eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi kokonaismäärästä noin kolmannes eli yhteensä noin 5 600 työntekijää. Osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä pysyi lähes samana vuoteen 2017 verrattuna. Ongelman kasvu näkyi varsinkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Masennuksen perusteella jäi vuonna 2018 Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle 3 500 ihmistä. Heistä naisia oli yli kaksi kolmasosaa, ja naisista kolme viidestä oli yli 45-vuotiaita. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä naisista yli viidesosalla työkyvyttömyyden syynä oli masennus. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat edelleen suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Mielenterveyden ongelmat seuraavat kuitenkin jo hyvin lähellä perässä. Huomionarvoista on myös se, että selkävaivaiset ja muut fyysisesti loppuun kuluneet eläkkeelle jäävät ovat pääosin jo viisi–kuusikymppisiä. Masentuneet ovat selvästi nuorempia. Työuupumus on pitkällisten väittelyjen aiheeksi noussut ilmiö. Monen työnantajapuolta lähellä olevan tietäjän mukaan kyse on mielipahan medikalisoimisesta. Kun työstressi ja väsyminen johtavat enenevässä määrin ilmeiseen masennukseen, katoaa argumenteilta pohja pois. Nykyiselle työelämälle on tyypillistä, että työt seuraavat tekijänsä mukana työpaikalta kotiin. Erilaisten viestintäsovellusten tavoitettavissa ollaan ympäri vuorokauden. Se, että työntekijä saa katkaistua ahdistusputken, on sekä hänen itsensä, työnantajan että kansantalouden etu. Toinen ajankohtainen ilmiö on jatkuvan oppimisen tarpeellisuus työelämässä. Väsyneenä ei kuitenkaan opi eikä omaksu uutta. Vaalien jälkeen nimettävän uuden hallituksen yksi keskeinen hanke voisi olla kansallisen työhyvinvointiohjelman käynnistäminen edistämään suomalaisten jaksamista töissä.